Angervon vauvayritysblogi

Tänään se sitten tapahtui - tein positiivisen raskaustestin ensimmäistä kertaa elämässäni. Jostain syystä olin etukäteen jo varma tuloksesta, muuten en olisi testannutkaan. Tein testin, kävin ihan tyynesti kattamassa aamiaispöydän ja menin sitten takaisin vessaan katsomaan että plussahan se siinä. Ja vielä oikein selvä sellainen.

Kävin sitten tietysti heti kertomassa uutiset miehelle (hänellä on vapaapäivä). Hänen ensimmäinen kommenttisi oli "onko se testi varmasti luotettava" ja seuraava "et sitten kerro tästä vielä anopille" Huterilla jäillähän tässä vielä ollaan joten asia pysyy kyllä salassa kaikilta ulkopuolisilta vielä ainakin sen kaksi kuukautta. Lugesteroneja pitää hakea tänään apteekista lisää, niitäkin saa nyt sitten vielä käyttää ties kuinka monta viikkoa.

Nyt mielessä pyörii kaikenlaista. Mitä saan syödä - onko 2 kuppia kahvia liikaa, olisiko pitänyt jättää se toissapäiväinen puolikas punkkulasi juomatta, mitä tehdä joulusta jääneelle maksapasteijalle ja graavisiialle? Mitä vitamiineja pitäisi syödä - D-vitamiinia on kotona mutta foolihappoa pitäisi ehkä varuiksi hankkia? Miten järjestää kesälomat?

Edelleenkin on vaikea hahmottaa sitä että minä olen ihan oikeasti raskaana, kaiken tämän yrityksen jälkeen. Tokihan vielä voi sattua vaikka mitä, mennä kesken, olla kemiallinen... Säästinkin sen toisen raskaustestin käytettäväksi maanantaina niin että voin varmistaa sen näyttävän edelleen plussaa ennen kuin soitan Väestöliittoon ja varaan ultra-ajan. Olen miettinyt että voisin ne äitiysneuvolakäynnitkin hoitaa mieluiten yksityisellä. Luotan kyllä julkiseen terveydenhuoltoon (kun olen siellä itsekin työskennellyt) mutta tiedän että siellä on ruuhkaa ja on otettava se aika minkä saa. Minulla on töissä aika hankalat aikataulut joten mielummin maksan siitä että saan vähän valinnanvaraa, ja yksityisellä on pienempi riski siihen että tutkimassa onkin joku vanha työkaveri

Ostin eilen apteekista raskaanaoleville tarkoitettua monivitamiineja. Ne vain ovat kamalan isoja ja pahanmakuisia, pitää yrittää murskata niitä hillon tms. sekaan.

Ihan ruusuisesti ei tämä raskausaika ole alkanut, eilen paukahti päälle sekä huuliherpes että ärhäkkä hiiva . Jälkimmäinen ilmeisesti hautovien siteiden vuoksi, joita olen joutunut käyttämään ettei sitä lugemöhnää ole kaikkialla. Mies kävi onneksi kiltisti aamulla apteekissa niin ettei töissä ollut ihan kamalan tukala olla.

Mietittiin jo miehen kanssa miten lastenhuone sisustetaan. Meillä on iso asunto ja yksi huoneista oli jo alunperin kaavailtukin lastenhuoneeksi. Se on jopa tapetoitu uusiksi mutta sisustus on melko sekalainen eli sitä pitää kyllä miettiä, samoin kaappeja pitää raivata tyhjäksi. Kyseinen huone on myös aika pieni ja meillä on auttamattoman ahdas kylpyhuone ja eteinen eli viimeistään kun perheessä on kävelevä lapsi, on aika ruveta katsomaan uutta asuntoa. Toistaiseksi tuo on kuitenkin hyvä kun päiväkoti ja kauppa ja apteekki ovat kaikki ihan vieressä.

No, stoppi enemmille vauvamietteille vielä tässä vaiheessa ja odotellaan mitä tästä vielä tulee.