Rannaton

Jaahas, se oli tädin vierailu väistymässä. Maailman ärsyttävin kylkipistos iski toissapäivänä kuin puskista. Jotenkin heräsi taas pelko endosta, mutta ei auta itku markkinoilla. Vieläkin pistää kylkeä tietyissä asennoissa, mutta vähän parempi olotila jo. Vähän epäilen, et kestää hetkensä ennenku se veri kokonaan poistuu sieltä pallean tienoilta ärsyttämästä. Hitto soikoon, pääsis jo näistä tätiongelmista eroon

Parin viikon päästä olis aika sinne akupunktioon. Sekin vähän mietityttää. En ees oikein tiedä mihin se niitä neuloja laittaa? Selkään vissiin? Mulle on tullu vähän ahistus siitä, kun mun selkä paukkasi täyteen näppyä pillereiden lopettamisen seurauksena. Jotenkin ei huvita sitä vieraille näytellä, kun siellä on vieläkin pari isoa kipeää paukamaa. Muuten tää kuukausi vissiin menee gyneä odotellessa. Toivottavasti sieltä saisi lähetteen heti johonkin parempiin tutkimuksiin, jotenkin pelottaa et jos mulla oliskin jotain endoa, niin sehän olis tässä vuoden aikana saanut mielin määrin mellastaa. Toisaalta tiedän jo valmiiksi, et jotain pientä häikkää mulla on hormonien kanssa, kun ovis tulee tuolloin kp23-28. Ehkä se raskaaksi tuleminen vaatisikin vaan sellasen pienen apukeinon, ehkä.

Mä oon Pihlis ja mä oon lapseton

Eli minä oon vielä hetken 31-vuotias ja mulla on samanikänen mies, jota voidaan tässä blogissa kutsua ässäksi, eli S. Me jätettiin 10 vuoden täysehkäisy pois viime keväänä toukokuussa ja siitä lähtien ollaan yritetty isolla O:lla. Ainoat plussat on tulleet ovistestiin. Kierrot on heitelleet aina 29 päivästä 41 päivään ja ovis on sijoittunut kp19 & kp 28 väliin.

Nyt on ensi askel kohti tutkimuksia otettu, joten aattelin perustaa tän blogin eräänlaiseksi päiväkirjaksi, johon voi sitten ajoittain purkaa ikäviäkin juttuja. Gyne olisi siis tämän kuun lopulla ja sitten ollaan taas viisaampia. Myös akupunktiota ajattelin elämäni ensi kerran kokeilla parin viikon kuluttua.

Positiivisella fiiliksellä mennään. Se mikä ei tapa, satuttaa