Lähinnä itseäni varten tulin tänne kirjoittamaan. (En usko, että mun teksti on mitään vauhtia ja vaarallisia tilanteita, että se muita kummemmin edes kiinnostaisi) Tekisi mieli jo muutamalle parhaalle kaverille kertoa ja "hehkutella" avoimesti "ympäriinsä" - mutta kun ei vaan uskalla. Viikkoja on siis sunnuntaina huimat 4. Viimeiksi plussatessani, oli pikku tyyppi kuollut noin viikolla 5 - 6 ja tämä sitten selvisi ystävänpäivänä 14.2. että "koko ei vastaa viikkoja".

Joten tämähän tietenkin tarkoittaa sitä, että jännitetään tuonne ultraan asti ja sitten vasta kerrotaan, mikäli jotain kerrottavaa on. Mietin kovasti myös, menisikö ar-ultraan, se toisi aivan taatusti mielenrauhaa..

Oireita listailen tähän myös: kuumeinen ja väsynyt olo, vatsakivut, metallinmakua, päänsärkyä ja selkäsärkyä sekä koko .. erhm.. melkein koko ajan enemmän tai vähemmän huono olo niin ja sitten tuntuu nuo monet hajut todella voimakkailta - eli tänne on pukannut tuota settiä ihan kiitettävästi. En kuitenkaan valita. Huolestuneempi olisin jos mitään ei olisi ja niin ollen oikeastaan ihan hyvä, että keho antaa merkkejä tilasta "ihan koko ajan"