All Activity

This stream auto-updates   

  1. Earlier
  2. Täällä ainaki käytännön kysymys. Puntaria ei ole samassa huoneessa.. siel käydään samalla kun pissanäyte annetaan.. . ja tuntuis se vähän tyhmältä tunkea kurkkimaan sitä painoa aivanko siihen odottajaan ei yhtään luotettais.. ainaki itelle tulis vähän sellanen olo niin terkkarin kuin asiakkana...
  3. Kuinkahan pitkään rekisteröitymisen vahvistusviestiä pitää varautua odottamaan? Onko nyt jotenkin erityisen ruuhkaista, aiemmin homma meni muistaakseni nopeasti?
  4. Meillä poika aloitti päivähoidon ollessaan 2 v 2 kk. En ikimaailmassa olisi jaksanut yksin hoitaa lasta kotona niin kauan, tuntuu että pää hajoaa jo yhdessä päivässä jos en saa tehdä mitään luovaa tai älyllistä ponnistelua vaativaa. Mulle on kuitenkin ollut tärkeä arvo, ettei lapsi joudu menemään päiväkotiin ennen kuin hän tuntuu sen ikäiseltä, että hyötyy hoidosta eikä joudu vain sopeutumaan vaikka koti olisi vielä paras paikka. Kotona pitäminen oli mahdollista, koska saatoimme jakaa hoitovastuuta vanhempien ja isovanhempien kesken, ja koska työtilanne on ollut keikkaa, pätkää ja silppua. Taloudellisesti olemme olleet niukilla, mutta se on tuttua ja olemme tottuneet tulemaan vähällä toimeen. Itse olin jonkin aikaa kokopäiväisesti töissä kun poika oli 1,5 v ja se oli aika kamalaa vaikka rahaa olikin enemmän. Oli vaan niin ikävä poikaa enkä oikein sopeutunut tilanteeseen. Oli helpotus, kun työ loppui, ja nyt jälkikäteen tuntuu siltä, että aika kotona oli arvokkaampaa kuin se työ olisi jatkuessaan ollut.
  5. Minä sain nykyisen työpaikkani kun olin juuri saanut vauvan. Aloitus sovittiin siihen hetkeen kun ajattelin haluavani takaisin töihin. Kävin myös yhdessä työhaastattelussa kun laskettu aika oli jo ohittunut 9 päivällä, vaikka tiesivät tilanteeni etukäteen. Ei siis raskauden mainitseminen/näkyminen vaikuttanut omaan työnsaantiin, mut jos ois ollut alle 12 viikkoa niin en ehkä ois uskaltanut sanoa, jos vaikka meniskin vielä kesken.
  6. En olisi alunperin halunnut epiduraalia, ja uhkasin jopa hypätä mieluummin ulos ikkunasta kuin antaa jonkun pistää se piikki.. Niin vain kuitenkin kävi, että lopulta kaikki muut keinot käytettyäni ja 7 tuntia supistuksia "luomuna" kestettyäni päädyin ottamaan epiduraalin, koska en ollut viimeiseen kahteen tuntiin avautunut enää lisää. Epiduraalin ansiosta nukahdin, ja kun heräsin noin tunnin päästä, koin jo tarvetta ponnistaa. Mielestäni supistuskivut olivat poissa lähes kokonaan, mutta tunsin selvästi sen, milloin on ponnistettava. Ponnistusvaihe kesti yli tunnin, ja lopulta imukuppiavusteisesti ja episiotomialla lapsi syntyi. Olisivat laittaneet vielä kohdunkaulan puudutetta, mutta kielsin sen, koska en tosiaan tuntenut kipua kohdunkaulassa, vaan ainoastaan venytyksen alapäässä.. Epiduraali oli kohdallani tosin vähän liiankin tehokas, koska reiteni jäivät puutuneeksi ja nyt vasta yli vuoden jälkeen niihin on palautunut kokonaan tunto. Seuraavassakin synnytyksessä yritän selvitä ilman epiduraalia, mutta ymmärrän, että joskus on vain pakko, jos ei keho muuten suostu yhteistyöhön..
  7. @Pahakka Näistä mä lämpiän eniten Iisalle. Mun mielestä se myös käy kivasti teidän muiden lasten nimiin.
  8. Menkat tuli ja meni, että kyllä se viivanpaikka vain oli.
  9. Meille on tulossa pikkusisko Viljolle ja Aimille. Ehdolla on ollut molempia miellyttäviä nimiä nyt 1. nimeksi esim. Isla, Iisa ja tytön ehdotus Milja. Mitä ajatuksia? Nimi tulee olemaan muotoa X Ma*** A**** (esim Milja Maija Aliina).
  10. Joo kyllä siinä viiva näkyy Pitänee kokeilla eri merkkiä?
  11. Tais olla räikeä viivanpaikka.
  12. Sektiohaava. Olin todella kipeä, ja oli vaikea kääntyä sängyssä ja nousta ylös. Myöhemmin kävi ilmi, että haava oli tulehtunut.
  13. Painoa tuli noin 7kg, ruokavaliohoitoinen radi. Viikko synnytyksen jälkeen raskauskiloja oli 800g jäljellä (jos nyt joku tarkka lähtöpaino täytyy sanoa, kun se voi muutamassa päivässäkin heitellä pari kiloa suuntaan tai toiseen) ja jälkitarkastuksessa 6,5vk synnytyksen jälkeen painoa oli 5kg lähtöpainoa vähemmän. Paino on siitä laskenut vielä lisää, mikä on minusta todella yllättävää, koska painoin suunnilleen saman verran useamman vuoden ennen raskautta. Minusta painonnousu kuuluu raskauteen ja olin yllättynyt siitä, että minulle ei paljoa tullut, mutta radin ja korkeahkon painoindeksin kannalta olen ihan tyytyväinen tähän. Olin myös ajatellut, että kilot olisivat tiukassa, kun niitä olisi tullut noin 15 koko raskausaikana.
  14. Vauvan sokerien seurannan takia sairaalassa tuli olla vähintään 48h, ne olivat OK ja sen puolesta oltaisi päästy 2vrk iässä kotiin. Vauvan painonlaskun takia piti olla vielä yksi yö, joten vauvan 3vrk iässä kotiuduttiin.
  15. Ehdottomasti eniten sattuivat nännit, kun kukaan ei ohjeistanut synnytyssalissa imuotteen kanssa ja annoin vauvan lutkuttaa yhtä rintaa varmaan tunnin ennen kuin väsyneenä ja tärinöissäni sain vaihdettua toiselle puolelle. Kukaan ei myöskään ohjeistanut, miten vauvan huonon imuotteen saa irrotettua kivuttomasti ennen kuin olin jo kaksi päivää repinyt tissiä suusta väkisin. Tottumattomana imetyksestä ja vauvan käsittelystä kipeytyneet lihakset aristivat ekat päivät sekä alaselän lihakset väsyivät pienestäkin rasituksesta, ryhti olikin ihan S-mallinen ekan viikon. Vaikka muutama tikki ja turvotusta tulikin, pystyin istumaan melko hyvin hieman takakenossa asennossa jo samana päivänä, kun synnytin aikaisin aamulla, turvotus lisääntyi jaloillaan ollessa ja aiheutti epämukavuutta, mutta ei ollut mitään nännien haavaumien kipuun verrattuna.
  16. Kokemuksena yksi säännöllinen alatiesynnytys, istukka irtosi nopeasti itsestään ehjänä, kätilö joutui tekemän hieman töitä kalvojen kanssa. Jälkivuotoa oli aluksi runsaiden kuukautisten verran, vuoto alkuun vähän limaista, toisen päivän jälkeen vuotomäärä väheni normaalin kuukautisvuodon kaltaiseksi ja sitä kesti noin kaksi viikkoa. Sen jälkeen tiputtelua oli kaksi viikkoa niin, että 2-4 vessakäynnillä päivässä oli tullut vuotoa. Sitten vuoto loppui ja parin viikon päästä oli parina päivänä pyyhkiessä paperiin tuli ihan vähän punaista, jälkitarkastuksessa todettiin, että se oli vielä jälkivuotoa. Samanlaista vuotoa tuli tästä vielä noin viikon päästä jälleen parina päivänä. Mieluummin olisin ottanut parin viikon runsaan vuodon kuin tuon olemattoman tiputtelun vielä neljään viikkoon asti, kun en halunnut olla ilman suojaa, mutta tuntui, että se hiosti ja haudutti hirveästi, kun kuukautisten aikana en mielelläni käytä siteitä.
  17. Mä yllätyin eniten siitä, ettei ponnistaminen sattunut. Olin luullut, että ponnistaminen lisää supistuskipuja x1000, mutta todellisuudessa mitä enemmän jaksoin ponnistaa, sen vähemmän sattui. Nyt ymmärrän, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan, että synnytyksessä kivun tarkoituksena on ohjata toimintaa. Synnytin pelkän ilokaasun avustuksella, eikä muuhun olisi ollut aikaakaan ja hetkellinen paniikki vähäisistä vaihtoehdoista kaikkosi, kun tuli tarve ponnistaa.
  18. Villasukat olivat turhat, koska hikosin imettäessä niin paljon, erityisesti jaloista, että olin sairaalassa vallan paljain jaloin. (Yhden hengen huone ja huoneesta ei saanut koronan vuoksi poistua.) Omaa evästä oli myös liikaa, kun synnytys oli niin nopea, mutta osastolla oli pakko syödä omia eväitä öisin, kun oli niin kova nälkä, enkä jaksanut pyytää hoitajaa tuomaan mitään, vaikka sitäkin tarjosivat. Liivinsuojia mulla oli myös varmuuden vuoksi mukana, mutta niitä en tarvinnut - eivät paljoa turhaa painoa lisänneet. Mulle riitti itselle löysät kotiutumisvaatteet, omat pesuaineet, hiusharja ja hiuslenkit ja vauvalle kotiutumisvaatteet (varmuudeksi kahta kokoa). Olin osastolla vain sairaalavaatteissa ilman imetysliivejä ja vauvakin pelkällä vaipalla ja sairaalasta saaduilla pipolla ja villasukilla.
  19. Jotain näkyy @mymmeli85 mutta en tunne näitä testejä niin en tiedä mitä
  20. Nää RFSUn testit on kyllä jänniä. Kaiken järjen mukaan en raskaana ole mutta silti näyttää mun silmään aika selkeetä viivanpaikkaa. Edit. Oho, piti tulla kyllä linkkinä mutta menköön.
  21. Me käytiin kanarialla all inclusive matkalla kun lapset oli 9kk, 3v,5v6v. Ei kyl voida suositella. Hotelli oli iso. Joten ruokapaikoissa oli hirveä melu. Ruokailut rajotti paljon toimintaa ja aika samantyylisyä ruokaa vaikka olikin eriteema joka päivä. Aamupala oli liian myöhään näin aikaerosta kärsivillr lapsille eka lapsi heräs 6aikaan ja vika 8 aikaa. Ja äitillä oli järkyttävä nälkä ennekuin päästiin syömään. Aamupala omassa rauhassa omaan tahtiin olis ollu parasta. Muut ruuat rajotti toimintaa paljon. Tuntu et pitäs olla syömässä kun se kerta kuului joten rannalta tuli kiire pois jne.. ja lapset varsinkin illallinen olivat jo sen verran väsyneita että hirveä ihmis ja ruokamäärä johti siihen etteivät syöneet juuri mitään.. ja paras osa ulkomailla minusta on juuri eri ravintolat.
  22. Tulipa vastaan meillä myös reumaprinsessa. Dg saatu 2v. Neiti täyttänee kohta 5v. Paikallishoitoja ja lääke kokeiluja. Tällä hetkellä rauhallinen tilanne ei säännöllistä lääkitystä. Fysio ja toiminta terapia menee säännöllisesti ja yölasta käytössä . Meillä tulehdukset olleet käden alueella missä virheasentoja siitä syystä. Neiti välillä kyselee koska se reuma menee poissa mutta aika tottunut tähän kaikkeen.
  23. Meillä piti olla selvää kolmannen kohdlla mut sit alko oma kuume nosteleen päätä ja mies alko puhuun nelosesta. Sillon puhuttiin et ei enää tää on vika ja hyväksyin ja olin samaa mieltä mut sitten se hiipi jostain varottamatta se tyhjän sylin kaipuu.. mies jo näytti vihreätä valoa mutta empi sittenkin sen jälkeen kun olin pillerit lopettanut ja ei saanut asian eteen tehtyä mitään joten viides sai alkunsa mutta enkeli ei jaksanut puolta väliä pidemmälle. Nyt käytiin uudestaan keskustelu ja mies näytti vihreätä valoa onneksi uudestaan.. ja olen viimekädessä vedonnut siihen että se on luvannut mulle 7 veljestä et optiota on vieläplus olen sanonu et eihän nää aijemmatkaan sitä niin rasita kun minä ne lähinnä hoidan
  1. Load more activity