All Activity

This stream auto-updates   

  1. Today
  2. Ylemmässä kuvassa saan tihrustettua! ja ootko kirjottanut oireita johonkin, kävisin mielellään lukemassa :-) omien piinapäivien iloksi
  3. Joo ja aamulla on ne taas vahvistunut mutta tooodella haaleita edelleen! Dpo 11 nyt. Mutta kyydissä edelleen ja oireitakin on erilailla kuin kohdunulkoisesta. Voi kun tää nyt onnistuis..... Onpas muuten todella turhauttavaa, kun omassa puhelimessa tuo näkyy kuvassa suht ok, mutta sitten kun lataa tuonne aijaa:han niin jotain tapahtuu ja näkyy paljon huonommin. Tiiratkaa nyt kuitenkin, jos haluatte, mutta livenä näkyy siis paremmin https://aijaa.com/Kw3I0c Tässä vielä One step. Se on livenä selkeämpi kans https://aijaa.com/dDxanc Ei nää kyllä näy teille kuvassa yhtään
  4. Meillä osittaisimetykseen johti se, että maito nousi hitaasti (istukanpala kohdussa, liekö vaikutti?) enkä koskaan ollut mikään suihkutissi. Vauva tarvitsi lisämaitoa ja siitä ei päästy lopulta koskaan irti. Ja muksu veti hirveitä raivareita huonosti heruvalla rinnalla! Stressasin hullun lailla, imetin ja pumppaaminen ja tarjosin korviketta. Sitten hankin imetysapulaitteen, eli vauva sai maidot letkusta rinnalla ollessaan. Ehkä se pelasti tilanteen niin, että lopulta imetys loppui 6 kk iässä kokonaan. Ilman laitetta oltaisiin varmaan lopetettu paaaaljon aiemmin. Osittaisimetyksestä traumatisoiduin ehkä siksi, etten saanut apua neuvolasta käytännössä yhtään. Lisäksi koin kovaa painetta päästä täysimetykseen ("KAIKKI naiset voivat imettää, jos vaan jaksat pumpata yöt ja imettää päivät niin onnistut!") ja huonommuutta, kun se ei onnistunut. Itse asiassa lapsen ekat elinkuukaudet olivat jälkikäteen ajateltuna yhtä imetys- ja lisämaitoshowta. En suosittele! Nautinto oli kaukana. Paras apu oli Pullonpyörittäjien oppaasta (Väestöliitto). Vähäinenkin äidinmaito on vauvalle plussaa, ja loppujen lopuksi korvikkeella kasvaa oikein hyviä vauvoja. Riippuu äidin jaksamisesta, kannattaako vieteriä venyttää kuinka tiukalle osittaisimetyksen kanssa. Suomessa onneksi kenenkään vauvan henki ei riipu siitä, onnistuuko imetys, ja kaupasta saa tutkittua ja turvallista korviketta. Ja vauvan kanssa riittää asioita joista tuntea jatkossa syyllisyyttä ja huonoutta, tämä on vain yksi niistä!
  5. Yesterday
  6. Jotain hyyyvin haaleaa viivaa olen ehkä näkevinäni Ewwwie:n testeissä. Toivottavasti nyt lähtee kunnolla vahvistuun!! Testasitko tänään illalla?
  7. Onko kenellekään laitettu? Hormoneja en enää haluaisi -edes kierukan muodossa- ja tämä kiinnostaisi enemmän kuin perinteinen kuparikierukka.
  8. Näitä on niin masentava laittaa, kun ovat luonnossakin niiiiin haaleita saati sitten näytöllä toivon niin paljon, että huomenna näkyis jo selkeä viiva!! Tänään siis dpo 10. Noita Rfsu:n herkkiä mulla ei oo enempää (sillä selvin viiva eilen) ja One step näyttää samalle kuin eilenkin. Pc on tänään selvempi vähän kuin eilen. Edit. Mä masennuin siitä kuvasta niin paljon, että otin sen pois... Voi kun pääsisin laittamaan kunnon plussan tänne lähipäivinä!
  9. Joooooo kuvia kuvia kuvia!
  10. @Ewwwie kyllä siellä testi haamuilee. Toivottavasti tarraa hyvin kiinni <3 Lisää kuvia vain, näitä on niin kiva tiirailla
  11. Kuvia!
  12. Käskystä!
  13. Jatka tanssimista @Snapper!!!! On taas vähän vahvistunut testit illasta!!! @Anastacia eka One Stepejä, sitten joku Rfsu:n herkkä ja Pc. Ja testiaddiktina teen siinä sivussa myös ovistestejä, kun niilläkin voi verrata vahvistumista
  14. Mulla käynnisteltiin synnytystä 41+5 lähtien kolme päivää ballongilla ja cytoteceilla ilman pienintäkään etenemistä. Cytoista tuli kyllä hyviä ja kipeitä supistuksia, mutta ne ei saaneet mitään aikaan. Kolmantena päivänä 42+1 käyrillä jälleen maatessani alkoi yhtäkkiä pyöriä ympärillä porukkaa kun vauvan sydänäänissä oli laskuja. Yhdistettynä etenemättömään avautumiseen ja puuromaiseen vihreään lapsiveteen teki lääkäri kiireellisen sektiopäätöksen. Muutama tunti tästä kävelin itse leikkuriin. Nopeamminkin olisi menty, mutta olin just ehtinyt syödä kätilön kehotuksesta lounaan.. Mies pääsi saliin mukaan. Ensimmäinen puuduteannos alkoi vaikuttaa ja leikkaus alkoi. Hetken päästä aloin tuntemaan pientä kipua, joten puudutetta lisättiin ja odotettiin hetki. Jossain vaiheessa anestesialääkäri kyseli huonosta olosta ja sanoin että vähän kuvottaa. No, siinä kohtaa tuli leikkurissa kiire. Ilmeisesti vuosin verta vauhdilla, koska tapahtui paljon lyhyessä ajassa ja mulle laitettiin lisää nestettä vauhdilla tippumaan ja muita verenpainetta nostavia lääkkeitä. Jossain vaiheessa aloin tärräämään ihan todella ja sain petidiiniä sen lievittämiseksi. Vauva vedettiin ulos, muttei huutanut lainkaan. Vauvan poski kosketti omaani ihan sekunnin tai pari ja juoksujalkaa vietiin virvoitteluhuoneeseen. Hengitystiet putsattiin ja vauva sai ylipainemaskin ja jäi seurantaan. Mut kursittiin kasaan ja vietiin heräämöön. Sieltä muistan vain tukisukkien laiton ja ne ihanat lämpöpeitteet! Heräämöstä mut kuskattiin sängyllä katsomaan vauvaa valvontayksikköön. Itkin niin paljon kun sieltä piti melko nopeasti lähteä pois toipumaan. Vauvan sain rinnalle vasta seuraavana päivänä, kun vauvan vitaalit oli vakiintuneet ja vauva hapettui kunnolla ilman letkuja. Leikkauksen jälkeisenä yönä mulla oli tosi kovia kipuja vatsalla sekä hartiassa ja kyljessä. Kun niihin ei miedommat auttaneet sain sit epikatetrin kautta lisää kipulääkkeitä. Kipupumppukaan ei vienyt niitä kipuja pois vaan selkeästi paras oli akupunktio. Epistä sain yölläkin kamalat tärinät ja mulla oli yöpöydällä arsenaali kaikenlaisia ruiskuja, jos mun paineet romahtais. Yöllä kävi lääkärikin ultraamassa, ettei mikään vuoto aiheuta kipuja. Kaikki näytti siistiltä. Toivuin sektiosta kaikesta huolimatta melko nopeasti. Verta menetin reilun litran ja hemppari oli sen seurauksena laskenut tosi alas. Se hidasti toipumista kun ei uskaltanut liikkua. Kotiin päästiin neljäntenä päivänä sektiosta ja siitä seuraavana päivänä kävin jo vähän ulkona vauvan kanssa kävelemässä. Jälkivuoto kesti ja kesti ja jälkitarkastuksessa sain lähetteen ultraan. Kohdusta löytyikin vielä pieni pala istukkaa, joka poistettiin 2kk synnytyksestä kun oltiin jo tapeltu joku aika lisämaitojen kanssa. Hysteroskopian jälkeen maito nousi ikäänkuin uudestaan ja vauva ei tarvinnut enää lisämaitoja.
  15. Last week
  16. 2kk-tarkastuksessa lääkäri sanoi, että koska mitään laskeutumisen merkkejä ei vieläkään ole, niin leikkaukseen joudutaan, ellei ihmettä tapahdu... 4kk-tarkastuksessa tehdään lähete ja leikkaus on sitten noin 1-vuotiaana. Aika hurjaa, että poika joutuu jo 1-vuotiaana kokemaan sellaista mitä minä ja mies ei olla koskaan koettu. Meitä ei siis ole koskaan nukutettu tai mitään luomea kummempaa leikattu.
  17. tanssitaan sille tarratanssi eikä mitään sinitarraa vaan kunnon kontaktiliimaa!
  18. Tuossa vikassa minäkin näen jotain. Mitä testimerkkejä olet nyt käyttänyt?
  19. Älä @sarvis muuta sano!! Voi kunpa, kunpa tää nyt pysyisi mukana.....
  20. Viimeisessä kuvassa on kyllä jo selvä haamu, @Ewwwie. Voihan haamulainen, pysy mukana!!
  21. Kyllä mä ainakin näen @Ewwwien haamut, viimeisimmässä kuvassa erityisen selvästi jo
  22. @Anastacialla on ihan liian suuret odotukset mun kärsivällisyyden suhteen Kyllä ne haamuja on, vaikea vaan saada kuvaan, kun ovat niin olemattoman vaaleita... Tässä ehkä paremmin näkyvä kuva https://aijaa.com/evzcCu
  23. Jotain näkyy! Toivotaan vahvistumista!
  24. Minä en valitettavasti näe mitään, mutta odota pari päivää ja testaa uudestaan, eikös se hcg tuplaannu parin päivän välein.
  25. kaikille. Pc:kin haamuilee https://aijaa.com/tO5GoC
  26. Tykkään nimestä, mutta jotenkin mun on vaikea kuvitella Samulia aikuisena, miellän vain lapsen nimeksi. Annan kuitenkin 8, koska voisin hyvin antaa omalle lapselle toiseksi nimeksi. Salla?
  27. @Ewwwie toinen viiva näkyvissä
  28. @Ewwwie Nyt minäkin näen hailakan viivan. Toivottavasti pieni tarraa tiukasti kiinni, oikeaan paikkaan
  1. Load more activity