Kaksosten täysimetys

[papuni]

Ollaan vasta yritysvaiheessa eikä siis mitään tietoa saadaanko tulevaisuudessa yksönen, kaksoset tai jotain muuta, mutta tää on kysymys joka silti jo mietityttää. Jos vain onnistuu, niin tahtoisin täysimettää vauvani, mutta mites sitten jos tuleekin kaksoset?

[Guest Penni]

Kaksosia on ihan yhtä mahdollista täysimettää kuin yksöstäkin Rinnat tuottavat (periaatteessa) juuri sen verran maitoa kuin niistä imetään. Tietenkin on erityistilanteita, sairauksia jne, jotka vaikeuttaa/jopa estää mahdollisuuden (täys)imetykseen, mutta siitä ajateuksesta on ihan terve lähteä, että mahdollista imetys on.

 

Itsellä oli sellainen tausta, että vauvat syntyivät pikkukeskosina kiireellisellä sektiolla ja viettivät lähes 3kk sairaalassa. Eli heille annettiin maidot ensin nenämahaletkuun, sitten pullolla ja vasta sitten pääsivät opettelemaan rinnalta syömistä. Pumpulla en saanut vauvojen kasvaessa tarpeeksi maitoa tulemaan, mutta kun he vihdoin kasvoivat ja vahvistuivta tarpeeksi, pääsimme (kaikkien ihmetykseksi) täysimetykselle. Kova hommahan se oli (http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=115&Itemid=99), mutta kannatti. Eli en voi sanoa, että "itsestään" olisi päästy täysimetykseen, kyllä siihen monet itkut ja turhautumiset ja lähes luovutuksetkin vaadittiin ennen onnistumista. Mutta onneksi useimmat kaksosetkin syntyvät täysaikaisiana tai lähes, jolloin imetyksen alkuun pääseminen pitäisi olla edes vähän yksinkertaisempaa.

 

 

Haluan vaan tsempata kaikkia tulevia ja nykyisiä kaksosäitejä imetykseen, eli multa saa kysyä mitä mieleen juolahtaa. Imetin tyttöjä 2v4kk ikään asti.

[Monalisa]

Täytyy kyllä hattua nostaa sulle Penni! Tosi hieno saavutus!

 

Dr Philissä oli muutama viikko sitten äiti joka oli täysin imettänyt/pumpannut kahdeksikot, vai oliko kuutoset, mutta kuitenkin. Aluksi oli imettänyt mutta kun olivat alkaneet puremaan, oli äiti siirtynyt pumppaamaan. Pumppasi maitoa 50 pulloa päivässä!!!!

[Guest Penni]

Täytyy kyllä hattua nostaa sulle Penni! Tosi hieno saavutus!

 

Pumppasi maitoa 50 pilloa päivässä!!!!

Kiitos Kyllä se oli meille kaikille tosi tärkeääkin.

 

Ja mä en saanu ikinä pumpulla tommosia määriä! sain ehkä nipin napin parhaimmillaan puolisen litraa tms. "täyspumppauksella" vuorokaudessa. Siinä se todiste onkin, että kyllä ne vauvat vaan on tehokkain tapa

[Adelita]

Penni, sun "imetyskertomus" ei olisi voinut tulla parempaan saumaan! Kiitos!

 

Oma tilanteeni on nimittäin se, että imetystä on kokeiltu keskolassa vasta pari kertaa. Vauvat imee vielä huonosti, eikä rinnoistakaan paljoa heru. Kova on kuitenkin yritys. Kotona olen puolestaan yrittänyt pumpata, mutta laihoin tuloksin. Muutamat rankat itkut on jo itketty ja luovutusmentaliteetti yrittää hiipiä takaraivoon aina välillä. En haluaisi kuitenkaan luovuttaa, vaikka edessä on varmasti vielä kovasti urakoitavaa.

 

Tuo kohta sun tekstissä, jossa kerroit imetyksen lähteneen uudelleen käyntiin, kun vauvat tulivat kotiin, on erityisen rohkaiseva! Ehkä maidontulo täälläkin lähtee paremmin käyntiin sitten, kun vauvat ovat kotona ja heitä saa imettää niin paljon/usein kuin mahdollista. Täysimetykseen en välttämättä edes tähtää (puolet omaa ja puolet vastiketta olisi sekin jo ihan hyvä juttu), mutta kunhan edes jotain saisin annettua itsekin. Onhan se parasta mahdollista ravintoa ja vieläpä ilmaista!

 

Ja aivan varmana tulen kysymään sinulta jatkossa imetykseen liittyviä juttuja!

[Guest Penni]

Isabelleza, jep, vastaan enemmän kuin mielelläni Kaksosten ja keskosten imetys on mulle sydämen asia (olen muuten ollut mukana tekemässä myös pientä kirjaa keskosten imetyksestä) ja mielelläni jaan kokemuksia.

 

Meillä tosiaan imetys lähti pikkuhiljaa käyntiin kotiutumisen jälkeen. Ja kun olin jo "luovuttanut" eli en pyrkinyt täysimetykseen vaan osittaiseen ja mahd. vähän korviketta... Niin kappas vaan kun stressin vähetessä ja kahden vauvan imiessä tilanne muuttuikin äkkiä niin, että korvikemäärät väheni vähenemistään. Sitten alkoi jo tehdä mieli eroon pulloista kun niistä meni enää 1-2 kertaa päivässä joku minitippa. Siinä kyllä tarvi myös siskon rohkaisua, että itseen ja vauvoihin kannattaa luottaa. Tyytyväiset, pissaavat ja kakkaavat vauvat jotka imee. Meillä vauvoista tulikin aikamoisia "tissitakiaisia" ja imivät pitkiä pätkiä. Nyt on jo vähän ikäväkin niitä aikoja. Mutta tsemppiä nyt teille Isabelleza ja palataan asiaan. Nauti vauvoistasi! Jos pieniäkin määriä saat tulemaan pumpulla ja vauvat välillä kokeilemaan rinnalle niin se on tosi hyvä tulevaa ajatellen

[Tiitiäinen]

Miten ihan käytännössä toimii kaksosten täysimetys? Imetättekö/imetittekö yhtäaikaa? Mitäs jos toinen on ensin valmis ja toinen haluaa vielä jatkaa? Tyhmiä kysymyksiä riittäisi pilvin pimein. Miten kädet riittää yhteisimetykseen? Jos imetitten erikseen, miten vaihtelitte rintaa?

 

Meillä on nyt tilanne sel että poika saa pääasiassa korviketta pullosta. Joskus kun on aikaa ja voimia, pumppaan ja teen koktailin. Kerran päivässä pyrin ottamaan pojankin rinnalle, joskus onnistuu paremmin ja joskus huonommin. Imetyksen epäonnistumiseen vaikutti mielestäni se, että poika oli ensimmäiset 4vrk lastenosastolla ja tyttö mulla vierihoidossa. Opettelin siis imettämään vain tytön kanssa. Kotona on kyllä oma rauha opetella, mutta niin tuhottomasti muutakin hommaa. Nyt on tietysti huono omatunto kun poika ei saa äidinmaitoa vaikka en usko, että riittävyys olisi ongelma. Ihan varmasti maito lisääntyy kysynnän kasvaessa.

 

H E L P !

[Adelita]

Penni osannee kertoa enempi täysimetyksestä, mutta minä voin omasta puolestani kertoa jotain osaimetyksestä.

 

Imetin kotona molempia vuorosyötöin. Pyrin syöttämään vauvan kerralla aina molemmista rinnoista ja usein tässä onnistuttiinkin hyvin. Vauvoilla oli keskolasta tuttu rytmi, joten he söivät suunnilleen neljän tunnin välein. Jos poika oli rinnalla, tyttö sai vastiketta pullosta, ja toisinpäin. Joskus otin heidät molemmat yhtä aikaa rinnalle, mutta se oli hieman hankalaa, sillä en koskaan löytänyt sopivia (siis ei liian pehmeitä ja luiruja) tyynyjä vauvojen alle. Jos toinen halusi vielä jatkaa toisen lopetettua, niin tökkäsin toiselle hetkeksi tutin suuhun tai vastaavasti lopetin toisenkin imettämisen.

 

Mulla(kin) olisi ollut varmaan mahdollisuus täysimetykseen, mutta en yksinkertaisesti jaksanut pumpata imetysten välillä (vaikka enpä tiedä olisiko se yhtään lisännyt maidon tuloa minun tapauksessani... ). Ajan mittaan rintamaito ei enää riittänyt, vaan imetetyllekin piti antaa vielä tippa vastiketta pullosta päälle. Etenkin poika kävi reilun 3 kk:n ikäisenä kärsimättömäksi ja sai kamalia rintaraivareita, kun maitoa ei tullutkaan heti ja paljon.

 

Sain imetettyä poikaa n. 4 kk:n ikäiseksi ja tyttöä viikkoa vaille 5 kk. Sen jälkeen pumppasin vielä reilun viikon maitoa vauvoille. Toistaiseksi vauvat ovat olleet oikein terveitä ja reippaita ja kasvaneet hyvin, joten en (enää) pode huonoa omatuntoa imetyksen "vähäisyydestä".

 

Toivotan sinulle Tiitiäinen paljon voimia imetykseen! Harjoittele vaan kovasti pojankin kanssa, niin kyllä se oikea imuote ja into vielä löytyy pikkumieheltäkin (itse asiassa meillä oli alussa vähän sama ongelma...). Ja toivottavasti pääset täysimetykseen, jos se on todellakin tavoitteenasi. Muistutan kuitenkin, että älä stressaa, jos päädytkin osaimetykseen. Silläkin tavalla kasvaa ihan terveitä kaksosia!

[Guest Penni]

Pahoittelen, meillä on ollut aika hulinaa 3v synttäreiden ja muunkin elämän kanssa, en ole ehtinyt edes käymään täällä.

 

Tiitiäinen, mikä teidän tilanne nyt on? Oletan, että vähintään sama kuin silloin kun kirjoitit edellisen viestin. Meillähän tytöt olivat lähes 3kk sairaalassa syntymän jälkeen. Kyllähän se erossaolo hankaloittaa imetyksen alkuun pääsyä. Ihanaa, että teillä on tytön kanssa mennyt noin hyvin Kyllä se poikakin varmasti vielä oppii, vaikka työtä se voi vaatia. Mutta palkintokin on sitten mahtava (vaikka tulos olisikin osittaisimetys).

Millaisia ovat pojan ongelmat syömisen kanssa? Siis rinnalla, tarkoitan... Onko hän kuitenkin kiinnostunut siitä? Pullolta VOI päästä rinnalle. Se voi käydä yllättävn helpostikin tai vaatia paljonkin kärsivällisyyttä. tarkempien onglemien tietäminen auttaisi auttamista.

 

Voin kertoa yleensä meidän imetyksestä (lue lisää mun imetyskertomuksesta, johon löytyy linkki tästä ketjusta). Eli ihan alussa (siis imetysharjoittelun alussa) harjoittelin yhden vauvan kanssa kerrallaa, kuten sinäkin. Sitten kun se alkoi sujua joten kuten, siirryin kokeilemaan yhteisimetystä. Se EI ollut helppoa. Asettelua vaatii ainakin aluksi on hyvä jos on toinen aikuinen auttamassa. Onko sinulle hyvä imetystyyny? Vyö imetystyynyssä on hyvä etenkin pienten vauvojen kanssa, ettei tyyny valu. Harjoittelin yhteisimetystä sinnikkäästi, välillä itkien kun oli niin turhauttavaa, mutta miehen avulla sain vauvat hoksaamaan, että yhtäaikaakin voi imeä. Mulla oli vauvat aina kainalo-otteessa päät vastakkain. Imetystyynyn lisäksi lisätyynyjä, jos tarvii. Siirtymävaiheessa pullolta rinnalle annoin aina ensin rintaa, paitsi jos oli oikein kova nälkä eikä malttanut heti rauhoittua rinnalle. Silloin annoin n. 20ml pullosta pahimpaan nälkään ja sit rinnalle.

 

Kuten itsekin sanoit, ihan varmasti maito lisääntyy kysynnän kasvaessa. Jos poika on päässyt tottumaan korvikkeen makuun, kannattanee tosiaan tehdä niitä korvike-lypsymaito sekoitusia, että tottuu myös äidin ihanan maidon makuun

 

Nyt pitää mennä laittamaan ruokaa tytöille. Mutta TSEMPPIÄ kovasti ja tulen tänne nyt piakkoin katsomaan, jos olet laittanut lisäkysymyksiä niin voin yrittää antaa tästävastauksia. Anteeksi vielä kun on kestänyt vastaaminen. Mut tavoittaa myös sihteeri @ kevyt.net -osoitteesta.

[Tiitiäinen]

Kiitos vastauksistanne!! Meillä on tilanne edelleen sama, tyttö on täysimetyksellä mutta poika syö pääasiassa korviketta. Molemmilla on ilmavaivoja ja jotenkin tuntuu, että pojalla lisääntyy ne aina, kun on ollut rinnalla. Tulee ihan sellainen olo, ettei sitten halua sitä "myrkkymaitoa" edes antaa. Kävin viime viikolla jälkitarkastuksessa ja siellä oli puhetta pahoista ilmavaivoista. Lääkäri alkoi jo ehdotella allergiatestejä ja vaikka mitä, jollei viikossa tilanne helpotu. En kyllä välttämättä siihen rumbaan vielä lähtisi, kun ikää on hikisesti 2kk.

 

Poika on välillä kiinnostunut rinnasta ja välillä ei. Nyt tuntuu, että saa jo kiinni, ja joskus jaksaa jäädä ihan imemäänkin. Kakasta huomaa heti, että maitoa on mennyt kyllä mahaankin saakka. Nyt kun tätä lukee, näyttää siltä, että oikeasti ongelma onkin mulla. Mun pitäis ensisijaisesti ottaa tietysti poika rinnalle ja sitten vasta mennä pullon lämmitykseen, jos ei ota onnistuakseen. Jotenkin nyt ei vaan rahkeet ole riittäneet siihen. Kun pullosta syö kuitenkin niin reippaasti. Ja muutkin voi silloin auttaa syöttämisessä, ei ole vain mun kontolla. Tietysti olis tasapuolista vaihdella rinnalla olijaa, mutta jotenkin tuntuu kamalalta antaa tytölle pullosta, kun on niin tyytyväinen rinnalla. Imetystyynyn ompelin itse, on fleeceä, joten ei valu pahasti, kun on kitkaa. Siinä oli ne narutkin, mutta napsaisin pois kun tuntuivat olevan vaan tiellä.

 

Pojan paino laski koko sairaalassaoloajan, ainoastaan kotiutumispäivänä oli noussut 10g. Siitä varmaan on jäänyt päälle se syömismäärien kontrollointi, vaikka sitä ei varmaan enää tarvitsisi harrastaa. Viime neuvolassa painoero oli enää hiukan reilu 200g sisarusten välillä. Mutta nyt sitten mietityttää se, jos mun maito ei sovikaan tytölle, niin miten se vois sopia pojalle. Ja miten se siirtyminen kannattaa tehdä, jos rintaruokinta muuten alkaisi sujua? Silloin ainakin kiljuvan yhtäaikaisen nälän sais tyydytettyä kun vois yhteisimettää. Mutta molemmat vaativat röyhtäytyksen HETI syömisen jälkeen, muuten se ei irtoa. Enkä ymmärrä, miten se sitten onnistuisi jos molemmat on rinnalla yhtäaikaa ja olen yksin kotona...

 

Tästä tuli nyt tällaista tajunnanvirtaa, mutta kiireessä kirjoitan. Kohta täytyy taas mennä. Välillä vaan tuntuu, että oon ihan hukassa, mitä kannattaisi tehdä vai onko nykyinen tilanne ihan riittävä..? Ovat siis aika vaativia tapauksia hereillä ollessaan, paljon muuta ei tosiaan ehdi tehdä kuin vauvoja hoitaa.

[Guest Penni]

Tiitiäinen, onko teillä ollut Cuplaton tai Disflatyl tai vastaava käytössä? (pitäisi auttaa ilmavaivoihin) Ja mikä d-vitamiini teillä on, ettei se vaan mahanpuruja aiheuta? Allergioissa en ole mikään asiantuntija, siis pikkuvauvojen mahdollisissa... Mutta eikös niissä usein tule ihottumaa? Eli ei välttämättä ole allergiaa "pelkät" ilmavaivat. Mutta ilmavaivoja taas voi vauvoille aiheuttaa moni muukin äidin syömä juttu.

 

Kuten itsekin sanoit, kannattaisi ottaa poikakin ensisijaisesti rinnalle, ja sitten vasta antaa pulloa, jos ei tyydy rinnan jälkeen. Toki oman jaksamisen mukaan, mutta tunnistan kirjoituksessasi ajatuksia, joita kävin läpi vastaavassa vaiheessa (tosin mulla molemmat vauvat olivat yhtäaikaa matkalla pullolta rinnalle). Eli ajatus siitä, että pullo on "helpompaa" mm. siksi, että muutkin voivat syöttää. Kyyylllä, mutta sitten taas jos molemmat vauvat ovat rintaruokinnalla edes osittain, se onkin helpompaa (sujuessaan). Itse kun "uskalsin" alkaa kunnolla vähentää pulloannoksien kokoa ja määrää ja lisätä imetystä, huomasin, miten helpoksi se muodostui se imetysrutiini. Myös, rinta on muutakin kuin ruokaa varten, se on myös rauhoituspaikka jne. Meidän vauvat olivat itkuisia ja "vaativia", eli käytännössä vain joko itkivät, imivät tai nukkuivat pikkuvauvoina. Imetyksen jälkeen (jos eivät siihen nukahtaneet) saattoivat viihtyä sylissä tai jopa lattialla tms. hetkisen, mutta pääasiassa yksin ollessani joko olin yhteisimetyksessä tai kannoin heitä yhtäaikaa Siis vaipanvaihdon jne välillä Eli tsemppaan jatkamaan pojankin kanssa harjoituksia. Ja kun sujuu jotenkin niin myös yhteisimetysharjoituksia, mielellään aluksi toisen aikuisen asettelun avulla. Koska nimenomaan jos ovat "vaativia" hereillä ollessaan, niin jos saat jossain vaiheessa yhteisimetyksen sujumaan, se on tavallaan lepohetki itsellesikin. Otat vaan se lepohetkenä: Kaukosäädin, syötävää, juotavaa, kännykkä, lukemista, jne. viereen, kun alat yhteisimettää.

 

Käytännössä siirtyminen (täys)imetykseen siis... Kyllä, eli yhtäaikaisen nälän vois sit tyydyttää yhteisimetyksellä. Ja miksei vois nostaa muutenkin toisen yhteisimetykseen, jos toinen haluaa. Jep, röyhtäytys on hankalaa jos toinen haluaa vielä imeä ja toinen pitäisi jo röyhtäyttää. Mutta kyllä se onnistuu. Itse vaan taiteilin toisen vauvan siihen olalle toisen vielä imiessä. Ja jos molemmat piti röyhtäyttää yhtäaikaa niin molemmat olalle. Oletko harjoitellut molempien olalle nostamista? Se on hyvä tapa myös rauhoittaa vauvoja. Ja röyhtäytystäkään ei tarvi ikuisesti tehdä, eli nekin jäävät jossain vaiheessa pois. En kyllä muista, missä vaiheessa meillä jäi... Ai niin, yksi juttu tuli vielä mieleen tai huomasin tuolta aiemmasta kysymyksestäsi. Eli meillä kun pääasiassa imetettiin yhtäaikaa, ei tarvinnut paljon miettiä, kumpi rinta oli milloinkin imetetty tai kumpi vauva saanut kummasta. Silti jossain vaiheessa muodostui etenkin yöaikaan omat rinnat, ja se oli ihan hyvä mm. sitten, kun toinen välillä nukkui pidempiä pätkiä. Rinnat sopeutuivat kummankin yksilölliseen rytmiin eli toinen ei pakkautunut, vaikka toinen vuava nukkuikin pidemmän pätkän Yhteisimetyksessä jos nyt joskus toinen lopetti aiemmin ja toinen halusi vielä imeä niin nostin lopettaneen hetkeksi olalle röyhtäisemään ja sitten kieräytin viereeni sohvalle/sängylle/missä nyt olinkaan imettämässä. Kyllä siitä aina jotenkin selviää ja jokainen keksi käytännössä sit ne omat selviytymiskeinonsa

 

Tälläisiä ajatuksia minulla tuli nyt tosta kirjoituksestasi. Tsemppiä ja jaksamista sinne kovasti! Teet sen mukaan, mikä itselle tuntuu sopivalta/riittävältä/hyvältä. Itselläni tosiaan oli se kokemus, että imetykseen siirtyminen itseasiassa helpotti elämää, vaikka siinä itse "joutuu" syöttämään aina. On se vaan niin ihanaa kuitenkin!

[AnnaBelle]

Kiva kun löysin tämän ketjun koska tämä aihe on nyt hyvin ajankohtainen minulle ja kaipailisin neuvoja vaikka aika paljon olen jo aiheesta lukenutkin ja vinkkejä saanut. Olisi myös mielenkiintoista kerätä "galluppia" siitä kauanko kaksosia on onnistunut imettämään.

 

Omat tuplani ovat nyt 2 kk ikäisiä, ja syntyivät 2 kk etuajassa siis, kotiutuivat sairaalasta 4 viikkoa sitten. Kovalla vaivalla ollaan päästy nenämahaletkujen ja lypsämisen+pullojen kautta lähes täysimetykseen, mutta öisin olen koko ajan joutunut antamaan lisäksi omaa pakastettua maitoa pullosta ja nyt viime päivinä joskus myös päivisin. Nyt varastot on loppu ja olen joutunut siirtymään korvikkeeseen imetyksen lisäksi. Tämä kuitenkin käy itsetunnolle ja on niin riittämätön olo äitinä kun en pysty täysimetykseen. Ongelmana on kai sekä maidon riittämättömyys (Primperan-kuurit ja kotikaljatkin on jo kokeiltu!) että se etteivät vauvat jaksa riittävästi imeä varsinkaan yöllä, mikä tietysti sitten suoraan vaikuttaa siihen maidon määräänkin koska enää en tähän rumbaan ole jaksanut lypsää. Siksi nyt kiinnostaisi gallupinomaisesti tietää miten pitkään te muut kaksosäidit olette onnistuneet imettämään.

 

Kuinka kauan täysimetit? Kuinka kauan osittaisimetit (imetys+korvike)? Syntyikö vauvat keskosina/täysaikaisina?

[Tiitiäinen]

Värkkäsin tuosta gallupin, käykäähän äänestämässä!

Edited February 12, 2010 by Tiitiäinen

[Guest Penni]

AnneBelle, hienoa, että olet kuitenkin päässyt imettämään! Minkä kokoisia vauvat ovat nyt? Monet keskosvauvat alkavat "toden teolla" vahvistua vasta 3kg:n jälkeen ja siihen vaikuttaa moni muukin asia. Itse siis imetin pikkukeskosiani lopulta täysimetyksellkin jonkin aikaa ennen kiinteiden alkua. Kävin vastaamassa tuohon gallupiinkin, sieltä näkee myös.

Minulla maitomäärä alkoi lisääntyä kotona erityisesti siinä vaiheessa, kun aloin imettää myös yhtäaikaa. Maitomääriä voi siis saada nousemaan vielä myöhemminkin, etenkin kahden kanssa. Mutta itsellä ainakin maitomäärä lisääntyi sitten, kun olin tavallaan "luovuttanut" ajatuksen täysimetyksestä.

 

Joka tapauksessa onnittelut, että olette päässeet noin hienoon vauhtiin imetyksen kanssa ja koita unohtaa riittämättömyyden tunteet tässä maitoasiassa. Sitä alkaa tulla sen verran kuin tarvitsee ja ei ole yhtään huono asia, jos annat korviketta lisäksi. Vauvat hyötyvät joka tapauksessa jo tästä imetyksestä niin henkisesti uin fyysisestikin. Tsemppiä! Minulta saa tarvittaessa kysyä myös henk. koht tai ihan näissä imetysaiheisissa ketjuissakin, tuota kokemusta kun keskoskaksosten imetyksestä löytyy ja kokemuksia mielellään jaan.

[AnnaBelle]

Penni: Kiitos vastauksestasi. Ajattelinkin että täytyy ehdottomasti kysellä sun kokemuksista. Tämä keskoskaksosten imetys on mullekin nyt juuri "sydämenasia" ja koen tosi tärkeäksi sen että ollaan tosiaan tähänkin päästy. Olen itse nyt juurikin tuossa mainitsemassasi "luovutusvaiheessa" ja koen kauheaa stressiä asiasta. Ymmärrän kyllä että stressi vähentää maidontuloa mutta yritän työstää asiaa. Vauvat tuossa nyt heräilevät, kirjoitan lisää meidän tilanteesta heti kun ehdin!

Edited February 13, 2010 by AnnaBelle

[Guest Penni]

AnneBelle, luovutusvaiheen jälkeen tuleekin sitten se uusi nousu Uskon, että kun joka tapauksessa vauvat imevät jo noinkin hyvin, saatte imetyksen entistä paremmin jatkumaan. Pienikin alku jo helpottaa jatkoa. Imetätkö muuten yhtä aikaa vai erikseen? Yhteisimetys oli mun mielestä kätevää, ja uskon myös, että se auttoi meitä jatkamaan imetystä pitkään. Harjoittelua se kyllä vaati, mutta palkinto oli sitten ihana!

[AnnaBelle]

Tässä nyt sitten meidän "imetyskertomus":

 

Meidän alku oli keskosuuden lisäksi sikälikin hankala, että toivuin hätäsektiosta aika hitaasti ja olin tosi kivulias pitkään enkä oikein kokenut saaneeni omalta osastoltani riittävästi tukea ja informaatiota pumppauksesta ja sen aloittamisesta eli se hiukan myöhästyi enkä tajunnut alussa pumpata riittävän tiheästi. Hitaasti ja ahkeralla pumppaamisella kuitenkin maitomäärä lisääntyi mutta laahasi koko ajan hiukan jäljessä siitä mikä vauvojen tarve oli eikä missään vaiheessa maitoa ole tullut mitenkään suihkuamalla tai spontaanisti vuotamalla liivinsuojuksiin. Kotiutumisvaiheessa sain pumpattua 700-800ml/vrk kun vauvojen tarve oli reilu 800ml eli kaukana siitä ei kuitenkaan oltu. Söin myös pitkän Primperan kuurin jo ennen vauvojen kotiutumista, välillä käytin myös oksitosiininenäsuihketta herumisen helpottamiseksi eli kaikenlaista on kokeiltu.

 

Imetystä päästiin harjoittelemaan melko pian vaikka nenämahaletkut heillä olikin mutta koska mitään nesterajoituksia ei ollut saimme vapaasti kokeilla aina kun halusimme ja koin että keskolan henkilökunta tuki minua hyvin niissä harjoituksissa. Käytännössä se oli 1-3 kertaa vuorokaudessa 3 tunnin välein. Kenguruhoitoa harrastimme sairaalassa joka päivä tuntikausia mikä varmaan myös edisti imetyksen harjoittelua ja usein imetin heitä vaippasillaan ihokontaktissa. Kotiutumisvaiheessa he saivat imettyä kumpikin vaihtelevasti 0-30ml kerrallaan, kertaalleen kumpikin teki ennätyksen 50-55ml mutta se jäi yksittäiseksi kerraksi ja ihmetyksen aiheeksi, lopun saivat aina pullosta. Tuolloin laskennallinen ateria heillä oli tuo 50-55ml. Jo sairaalassa halusin mahdollisimman usein harjoitella myös yhtäaikaisimetystä ja koin että myös siihen minua hyvin sielä tuettiin ja ihan hienosti siinä alkuun pääsimmekin.

 

Kun kotiuduimme he painoivat noin tyttö 2400g ja poika 2700g, syntymäpainot olivat 1400g ja 1900g. Kotiin lähtiessämme 37+0 iässä otin riskin/haasteen ja päätin että yrittäisin päivisin pelkästään imettää vaikka sitten puolen tunnin välein jos vaan saisin heidät siten pidettyä riittävän tyytyväisinä ja rinnat sen kestäisivät liikaa kipeytymättä. Halusin että imetyskertoja tulisi mahdollisimman paljon ja usein jotta maidontuotantoni kasvaisi ja vauvat saisivat mahdollisimman paljon harjoituskertoja imemiseen. Iltaisin viimeisellä syötöllä ja yöllä kahdella syötöllä annoin imetyksen jälkeen lisäksi omaa pakastettua maitoa (noin 50ml kummallekin) pullosta jotta saisin itse nukuttua hiukan pidempään.

 

Näin aika hyvin pärjäsimmekin kotona 3-4 viikkoa mutta päivisin imetysvälit olivat tosi lyhyitä ja lopulta aloin väsyä itse siihen etten juuri muuta ehtinyt tehdä kuin imettää ja rinnat alkoivat olla jo tosi kipeät kun jatkuvasti jompikumpi oli imemässä. Yleensä he parin tunnin aikana tankkaavat ja haluavat rinnalle useamman kerran ja sitten lopulta nukahtavat max pariksi tunniksi. Lansinohia ja Bepantenia on kulunut todella paljon kun yritän rintoja rasvailla aina kun muistan/jaksan ja toistaiseksi on haavoilta vältytty mutta välillä imetys tekee silti aika kipeää. Tämä ilmeisesti johtuu myös siitä, että pojalla on hiukan huono imuote eli ottaa kiinni liikaa rinnan kärjestä eikä kunnolla "haukkaa hampurilaista" vaikka sitä olen ahkerasti yrittänyt tyrkyttää ja auttaa. Ehkä poika myös huonolla tekniikalla imiessä väsyy liikaa eikä siksi saa riittävän paljoa kerrallaan imettyä kun jo nukahtaa rinnalle mihin edelleen imetys useimmiten päättyy, kummankin kohdalla. Tytöllä tekniikka tuntuisi olevan paremmin hallussa, tosin hänen imiessä kuuluu joskus naksumista, ehkä kireästä kielijänteestä johtuen.

 

Olen tietoisesti ollut myös "lohtutissinä ja huvituttina" (niin paljon kuin rinnat kipeytymiseltä ovat kestäneet) koska olen halunnut tehdä rinnasta heille mahdollisimman myönteisen kokemuksen ja antaa useita tilaisuuksia imemisen harjoittelemiseen. Kumpikin aina tuleekin halukkaasti rinnalle ja aloittaa imemisen ahnaasti jos vaan ovat hyvin hereillä enkä ole pakosta joutunut esim. yöllä toista herättämään syömään. Olen rintaa tarjonnut myös "jokaiseen itkuun ja inahdukseen" ja sillä heidät saankin hyvin rauhoittumaan ja hiljenemään lähes missä tahansa tilanteessa. Tyttö tosin saattaa sitten jossain vaiheessa hiukan hermostua jos tyhjästä rinnasta ei juuri maitoa enää tule mutta alkuun rauhoittuu kyllä. Poika yleensä lopulta nukahtaa rinnalle tissi suussa ja jäisi siihen lupsuttamaan varmaan vaikka koko päiväksi ja joudunkin siksi häntä siitä valitettavasti välillä väkisin irroittelemaan suupieltä raottamalla, mistä hän ei kyllä onneksi pahasti hermostu.

 

Imetän heitä yhtäaikaa aina kuin vain mahdollista koska ilmeisesti rintojen yhtäaikainen stimulaatio myös edistää herumista sekä kyllähän se myös säästää aikaa ja helpottaa kun saa molemmat hiljaiseksi yhtä aikaa. Olemme alusta asti onnistuneet yhtäaikaisimetyksessä mielestäni ihan hyvin, ainoa ongelma on röyhtäyttäminen jos lopettavat imemisen eri aikaan eikä kukaan muu pysty auttamaan röyhtäyttämisessä. Joudun nimittäin kumpaakin edelleen niskasta tukemaan jotta hyvä imuote ja -asento säilyy, joten vapaita käsiä toisen olkapäälle nostamiseen ei siinä tilanteessa ole.

Tällä hetkellä tilanne on siis se että olen "luovuttanut" ja antanut korviketta myös päivisin 1-2 kertaa/vrk noin 30-70 ml kerrallaan, jotta välillä saan hiukan pidemmän imetysvälin ja rinnat ehtivät täyttyä ja saan itsekin tehtyä vähän jotain muuta. Pelkään kuitenkin kovasti sitä, että oma maidontuotanto hiipuu kun annan enemmän korviketta. Joka kerta kuitenkin aina imetän ensin ja vasta sitten annan lisää pullosta. Pojan imuotteen kanssa yritän edelleen taistella ja toivon että rinnalle nukahtelu hiukan helpottaisi kunhan he tuosta vielä kasvavat ja voimistuvat. Painoa heillä on nyt noin 3500g ja 4000g eikä kasvua ole mitenkään neuvolassa moitittu eikä siksi korvikkeen antamisen/lisäämisen tarvetta olisi jos vaan muuten olisivat tyytyväisiä.

 

Tästä tuli nyt aika pitkä teksti mutta se ehkä kuvastaa sitä kuinka tärkeä tämä asia minulle nyt on. En tiedä uskallanko enää toivoa että täysimetykselle pääsisimme mutta jos edes sitten kun parin kuukauden kuluttua aletaan antaa kiinteitä ruokia niin saisimme sitten korvikkeen vähennettyä pois imetyksen siitä kärsimättä niin olisin melko tyytyväinen.

Edited February 13, 2010 by AnnaBelle

[Guest Penni]

AnnaBelle, mun mielestä teidän imetystilanne kuulostaa oikein hyvältä. Tosi hienosti taisteltu, että olet päässyt tähän vaiheeseen. Mä opetin tietoisesti tytöt nukahtamaan rinnalle ja annoin heidän tehdä niin 1,5 -vuotiaiksi asti. Meillä oli siis todella helpot nukutukset siihen asti.

Tosta korvikkeesta ja omasta maidosta: on totta, että lisääntynyt korvikkeen määrä voi vähentää omaa maitoa. Mutta on myös mahdollista, että jos lisäät vauvojen tarpeen mukaan korviketta, he saavat silti yhtä paljon omaa maitoasi kuin ennen, mutta oma maidontuotantosi ei vain pysy vauvojen kasvun mukana. Jos haluat pärjätä mahdollisimman vähällä korvikkeella niin kannattaa vain määrätietoisesti antaa mahdollisimman vähän ja mahdollisimman harvoin sitä korviketta. Se vaatii todennäköisesti usein ja paljon imetystä. Mulla kuluin imetykseen tosi paljon aikaa, mutta toisaalta tykkäsin imetellä "päivät pitkät" ja katsella vauvoja ja lukea, katsoa telkkaria jne. Eli mua ei haitannut se, että siihen kuluin aikaa. Vauvojen imeminen, kunnes masu on täynnä kyllä nopeutuu heidän kasvaessaan eli imetykset lyhenevät. On tosi hyvin ajateltu ja tehty, kun olet kotiin pääsyn jälkeen imettänyt niin usein kuin vauvat haluavat. Muista, että rinnat eivät koskaan ole täysin tyhjät. Jos olet aika vasta imettänyt (ja rinnat tuntuvat "tyhjiltä" ja vauvat pyytävät lisää, alkaa maitoa muodostua lisää heti, kun vauvat alkavat imeä. Heruminen käynnistyy yleensä muutamassa sekunnissa ja maitoa muodostuu kokoajan lisää, kun vauvat jatkavat imemistä. Esim. kun meillä oli imetysmaratoneja niin tunsin välillä, kuinka maitoa alkoi taas herua uudelleen enemmän. Eli jos vain jaksat ja haluat niin imettele edelleen paljon ja niin usein kuin vauvat haluavat. Se on paras tapa saada oma maito ja vauvojen tarve kohtaamaan. Tietenkin voit myös antaa lisäksi korviketta esim. illalla. Se kun sulaa huonommin (hitaammin) niin saatatte saada vähän pidemmän ekan unipätkän. Meillä unipullo oli viimeinen jäänne korvikkeesta, kunnes sekin jäi pois kun tytöt alkoivat kieltäytyä pullosta.

 

Onnittelut tähän astisesta menestyksestä ja tsemppihalit!! Tuo on upeaa aikaa kun vauvat on ihan pieniä.

[AnnaBelle]

Penni: Kiitos kommenteistasi! Tuohon suuntaan olen asiat ajatellut itsekin ja näin aion jatkaa. Oli hyvä kuulla sinun mielipiteesi, se vahvisti minulle sitä, että olen toiminut oikein. Ei mullakaan periaatteessa ole mitään sitä vastaan että imetykseen kuluu paljon aikaa, mutta ongelma on se, että se myös välillä sattuu eikä siksi ole niin mukavaa. Ilmeisesti imuote heillä on vielä hiukan hakusessa välillä. Yritän kyllä rasvailla aina kun jaksan/muistan. Mutta näin siis jatkamme...

[Guest Penni]

^ Mulla oli niin, että pumppauskaudella nännit kipeytyivät tosi pahasti ja imetystaipaleen alussa imetys sattui ihan hirveästi. Siis aina imetyskerran alussal. Rasvailin Bepanthenilla, mutta Lansinoh lienee parempaa. Kun oli kulunut joitakin viikkoja (tai en muista aikaa tarkalleen), alkoivat kivut hellittää. Mutta jos vauvoilla tai toisella on huono imuote, se olisi tietty hyvä saada paremmaksi, ettei kipeydy lisää. Tsemppiä!

[libra]

AnnaBelle, meillä on mennyt aika lailla samalla tavalla imetyksen alku. Eli sairaalasta saakka ovat saaneet korviketta - ensin melkein joka syötöllä rinnan jälkeen ja myöhemmin vain iltaisin. Nyt korvikkeesta on päästy eroon lähes kokonaan. Neiti päätti itse tehdä pullolakon noin kuukausi sitten ja nyt myös poika on selvästi lopettelemassa viimeistäkin iltapulloansa (pariin päivään ei ole huolinut pulloa lainkaan).

 

Pikkuhiljaa ja stressittä - siinä oli mun keinoni saada maidontuotantoa lisättyä. Alkuun sain kamalia syyllistymiskohtauksia ja imetin väkisin viimeisillä voimillani. Jossain vaiheessa päätin, että ihan hyvin riittää kun vauvat saavat suurimman osan maidosta rinnasta. Se sitten auttoi - jaksoin itse paremmin imettää kun ei ollut "pakko". Oli myös hyvä, että vauvat lopettivat korvikkeen eri aikaan, niin maidontuotanto ei joutunut liian koville. Siinä vaiheessa kun neiti ei enää suostunut pullolle, päätin luottaa siihen, että rintamaito riittää.

 

Imetystukilistan sivuilla oli hyvä vinkkilista oman maidon lisäämisestä. Kannattaa käydä vilkaisemassa.

 

Mullakin imetys sattui alkuun aika pitkään, mutta nyt se on täysin kivutonta. Se ei siis satu ikuisesti!

 

Tsemppiä!

[keiju79]

Josko joku vielä lukisi tätä ketjua...

 

Eli tämä imetysasia pohdituttaa. Kun ei ole aiempia lapsia, niin koko asia on todellakin uutta ja miten sitten onnistun kahden kanssa???

 

Mikä olisi kaikkein "unelmin" tilanne? Todennäköisesti en ainakaan aluksi osaisi imettää kahta samaan aikaan. Jos maitoa riittää, niin olisiko hyvä, että vuorotellen toista rinnalla ja toiselle omaa pumpattua maitoa? Vai pitääkö antaa toisen odottaa/huutaa ja imettää ensin toinen ja sitten toinen...riittääkö siihen voimavarat

 

Pahoittelen tyhmiä kysymyksiä, mutta mutta...

[Guest Penni]

^ Mä ainakin luen. Nyt just en pysty aloittaa kirjoittamaan vastausta, mutta tulen niin pian kuin pystyn (ehkä jos tänään kun inspis iskee;)) ja kirjoitan romaanin

 

Onnittelut muuten kaksosraskaudesta!!!!

[Guest Penni]

Nonniin, saunassa käyty ja lapset kohta nukkumassa.

 

"Unelmin" tilanne mun mielestä olisi se, että saisit terveet, täysiaikaiset vauvat jotka voisit vaatia ihokontaktiin ja rintaa haistelemaan (ja toivottavasti myös maistelemaan) heti synnytyssalissa. Ja että mies voisi olla kanssasi sairaalassa joko perhehuoneessa tai muuten mahd. paljon, jotta saisit heti alusta alkaen mahdollisimman hyvää tukea imetykseen. Miestä tarvitaan myös kaksosten imetyksen alkuun pääsemisessä! Lisäksi on tärkeää tehdä selväksi hoitajille heti alusta alkaen, että haluat kaksosiasi imettää. Valitettavan moni ammattilainen elää yhä edelleen siinä käsityksessä, että kaksoset= äiti ei imetä. Ja että kaksoset= maito ei VOI riittää! Ja nämä asiathan eivät todellakaan pidä paikkaansa!!! :)

 

Voi kuitenkin olla, ettet syystä tai toisesta voi heti saada vauvoja viereen. Jos lapset syntyvät sektiolla, maito nousee ja maidon riittävyys sekä imetys on täysin mahdollista. Maidon nousu johtuu hormoneista. Jos et saa heti vauvoja viereen ja ihokontaktiin, yritä mahdollisimman pian. Minä sain muutaman VIIKON ikäisenä ihokontaktiin, ja silti imetin lähes 2,5 vuoden ikään asti. (Meillä on siis pikkukeskoset). Eli jos kävisi niin (mitä en ikinä tietenkään kenellekään toivo), ettet pystyisi vauvojen voinnin takia heti edes imettämään, pumppaamalla saa pidettyä maidontuotantoa yllä siihen asti, että vauvat voivat alkaa imeä. Itselläni se tarkoitti 3kk:n pumppaushommaa. Toivottavasti kuitenkin saat vauvat heti rinnalle.

 

Kuten yksösilläkin, myös kaksosilla on luonnollista ja täysin mahdollista, ettei tarvi antaa lisämaitoa edes alussa. Tietenkään maito ei ole ihan heti vielä noussut, mutta rinnoista tulee niitä tosi tärkeitä ja rikkaita ensimaitotippoja ekoina päivinä. Niillä vauvat selviävät. http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=165&Itemid=100 Jos ja kun ovat hyvänkokoisia, jaksavat alusta asti imeä.

Aluksi on parempi imettää yksi kerrallaa, että sinä ja molemmat vauvat opitte hyvän imetysasennon ja -otteen. Sairaalassa kannattaa hyödyntää (etenkin kokeneiden lastenhoitajien) ammattitaitoa ja ennen kotiutumista tarkistuttaa imuotteet. Joskus pienillä vauvoilla on hankala saada ote "laakeasta" rinnanpäästä ja hoitajat ehdottavat rintakumia. Ei kannata ihan heti siihen rynnätä, jos vauvat edes jotenkin saavat otetta, koska sen kautta imeminen on raskaampaa. Ei se tietenkään mahdotonta ole eikä kiellettyä

 

Hyvä tavoite olisi, että oppisitte jotenkuten imetystä yksi kerrallaan sairaala-aikana. Jos se sujuu suht hyvin, voitte jo sairaalassa harjoitella/kokeilla yhteisimetystä. Sitä varten kannattaa olla kunnollinen tuplaimetystyyny, jossa on selän takaa kiinnitettävä hihna. Hyvä yhteisimetysasento imetystyynyllä on vauvojen päät sinun edessä vastakkain, jalat kainaloihisi päin.

 

Voit toki myös koittaa pumpata ja kun imetät toista, mies vaikka syöttää toiselle pullosta. Mutta suosittelisin, että välttelisitte ihan alussa niitä pulloja, jos vain suinkin mahdollista. Ettei tulisi mitään sellaista, että vauvat tykkäisivät enempi ottaa pullosta kuin rinnasta. Jos/kun sinulla on toinen aikuinen auttamassa, yhteisimetykseen voitte päästä piankin tai toinen aikuinen voi pitää vauvaa vaikka sylissä sillä aikaa, kun imetät toista. Nämä kaikki kyllä sitten aikanaan lutviutuvat. Meillä ei juuri tarvinnut toista ruokkia pullosta odotellessa, koska väkisin harjoittelin sen yhteisimetyksen lähes heti kotiutumisen jälkeen

 

Tässä vielä linkki meidän imetystarinaan ja perässä linkki muihin imetystarinoihin, joissa näytti olevan ainakin yksi muu kaksosten imetystarina. Muutenkin kannattaa lueskella imetystukilistan sivuja, siellä on runsaasti asiallista tietoa imetyksestä.

 

http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=115&Itemid=158

http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=category&sectionid=12&id=58&Itemid=158

 

Vielä linkki Suomen monikkoperheiden Monikkolasten imetys -oppaaseen: http://www.suomenmonikkoperheet.fi/monikko2008/kauppa/index.php?main_page=product_info&cPath=2&products_id=2

Koin tuon oppaan erittäin hyödyllisenä etenkin raskausaikana lukiessani.

 

Yksi tärkeimmistä asioista imetyksen onnistumisessa on halu onnistua. Itse käytännössä menin "läpi harmaan kiven" eikä todellakaan ollut kokoajan helppoa! Mutta oli se tosiaan sen arvoista! Sekä pullo (+pumppu)rumban että täysimetyksen kokeneena voin sanoa, että mulle ainakin se imetys oli paljon helpompi juttu, sitten kun sain sen vihdoin luistamaan. Siihen haluun onnistua liittyy se, että vaikeina hetkiä haet apua ja tukea. Jos et löydä sitä muualta, ota minuun yhteyttä. Haluan aina auttaa ja tukea muita kaksosäitejä imetystaipaleella ja muutenkin

 

Nyt toivotan sinulle oikein hyvää raskautta! Etsi tietoa, mutta etukäteen ei kannata liika stressailla, kyllä ne asiat sitten saa hoitumaan

[keiju79]

Kiitokset vastauksestasi! Tuo teksti tulee luettua vielä varmaan moneen kertaan