Töhö

Aktiivijäsen
  • Content count

    978
  • Joined

  • Last visited

1 Follower

About Töhö

  • Rank
    Aktiivi

Recent Profile Visitors

614 profile views
  1. ^ No siinä tapauksessa ei kun Luget käyttöön vaan. Ja hieno hommahan se olisi, jos toivottavasti vältätte nyt syksyn privahoidot - säästyy sekä hermot että rahat!
  2. Huikeaa!! Paljon onnea, @sarvis! Toivottavasti kaikki menee hienosti loppuun asti! Vahva suositus pimpsaan tunkemiselle, sillä muistelisin, että ovat sitä kautta käytettynä tehokkaampia Tosin ainakin mun saaman ohjeen mukaan plussan myötä niiden käytön voi lopettaa (ja näin itsekin tein plussattuani), koska luonto hoitaa homman kyllä sen jälkeen... mutta jos Lugejen käyttö tässä vaiheessa tuo sulle varsinkin mielenrauhaa, niin ei niistä toki haittakaan ole
  3. Kyllä @Utu ensikäyntiajan voi vaihtaa julkkarilla, eräs ystäväni teki juuri niin. Aika siirtyi sitten reilulla kuukaudella eteenpäin.
  4. Pistämistaktiikasta: mullakin oli aiemmin ongelmaa, että jouduin pistää välillä viisikin kertaa, ennen kuin sain riittävästi verta tulemaan Sitten diabeteshoitaja neuvoi, että paremmin verta saadakseen sormen voi taittaa siitä lähinnä kynttä olevasta nivelestä hieman koukkuun ja samalla painaa sormi sivuttain pöytälevyä vasten. Sitten painat sen saman käden peukalolla kevyesti siitä taitetun sorminivelen kohdalta, jolloin sormen kärkeen kertyy enemmän verta, se punottaa ja pussittaa normaalia enemmän. Siihen kun sitten tuikkaa neulan, niin verta on alkanut ainakin itsellä tulemaan paremmin, eikä pistäminenkään ota kipeää Jos tässäkään vaiheessa verta ei vielä tule kunnolla, niin kättä voi heti pistämisen jälkeen roikottaa alaspäin ja samalla koukistella sormia hieman, sekin auttaa ainakin mulla. Sen sijaan tuo sormen puristelu pistämisen jälkeen pistokohdan läheltä kiellettiin täälläkin, sillä se vääristää mittaustulosta. Raskauden jälkeisestä sokeriarvosta: myös mulle sanottiin, että insuliinintuotannon pitäisi palautua normaaliksi raskauden jälkeen, mutta raskausdiabeteksen saaneilla on tosiaan valitettavasti kohonnut riski kakkostyypin diabetekseen myöhemmällä iällä. Tästä syystä ainakin täällä meillä päin joutuu sokeriarvojen tarkistuksiin myös raskauden jälkeen, ilmeisesti noin vuoden kuluttua ainakin alkuun. Ja jos joutuu raskausdiabeteksen suhteen lääkitykselle, niin sitten käsittääkseni kontrolli on jo nopeamminkin. Myös vauvan sokereita tarkkaillaan synnärillä tehokkaammin RaDi-diagnoosin vuoksi. Tässä vaiheessa tuota verensokerin kohoamista pitäisi kuitenkin selittää se, kun pelkän maksan lisäksi nyt myös istukka puskee sokeria verenkiertoon, niin haiman teho ei meinaa ihan riittää laskemaan sitä kaikkea. Tästä syystä kyseessä on nimenomaan raskausajan diabetes ja kunhan istukka poistuu, pitäisi ongelmankin poistua
  5. Noista raja-arvoista: laskimoplasmasta määritettyjen glukoosipitoisuuksien raja-arvot, joiden alapuolelle verensokerin pitää kahden tunnin sokerirasituksessa jäädä, ovat 5,3 mmol/l paaston jälkeen, 10,0 mmol/l tunnin ja 8,6 mmol/l kahden tunnin kuluttua kokeen aloituksesta. Eli jos esimerkiksi paastoarvo on 5,3, niin se riittää raskausdiabetesdiagnoosin saamiseen. Sen sijaan arvo 5,2 on ylin lukema, jolla saisi vielä puhtaat paperit. Ja sokerirasituskokeen pompattua kotimittauksia tavoitearvot puolestaan ovat seuraavat: paastoarvo alle 5,5 mmol/l ja aterian jälkeinen arvo alle 7,8 mmol/l). @Tepsa kyseli noista seurannoista. Ainakin mulle sanottiin, että mikäli raja-arvot ylittyvät edelleen kotimittauksissakin, niin sitten tulee lähete yliopistolliseen keskussairaalaan, missä tehdään pitkäaikaissokerin mittaus ja mietitään sen jälkeen jatkoa (eli mahdollista hoitoa). Lisäksi RaDi-diagnoosin myötä synnytystapa-arvioon sisältyy automaattisesti ultraus, mitä ei muuten olisi siinä yhteydessä. Mutta tässä viimeksi mainitussa on kaiketi paikkakuntakohtaisia eroja eli täällä tämä käytäntö. Yöllisestä paastoamisajasta sen verran, että mulla paastosokeri on nyt pysynyt kurissa siten, että - samoin kuin @Vilhelmiina83 - syön iltapalan klo 21-22 välillä ja mittaan sokerit aamulla klo 8-9 välillä. Mikäli syön iltapalan tätä myöhemmin ja/tai mittaan paastoarvon jo aiemmin, niin paastoarvo pomppaa. Eli mun kokemus on se, että ei saa syödä liian myöhään, eikä myöskään paastosokerin mittausväli iltapalasta laskien saa olla liian lyhyt (esim. seitsemän tuntia), vaan sen on hyvä olla n. 10-12 tuntia. Mutta nämä toki ovat yksilöllisiä ja jokaisen on löydettävä oma linjansa kokeilemalla Mä sain ylimääräisen ultran jo viime viikollekin, joten niitä tulee nyt sitten näköjään kaksi, sillä edelleen on myös se synnytystapa-arvion yhteydessä tehtävä ultra raskausviikon 38 kieppeillä. Samalta vaikuttaa ainakin toistaiseksi onneksi munkin tilanne kuin @Albertalla: sf-mitta huitelee yläkäyrän yläpuolella, mutta sikiö ei ollut lääkärin mukaan mitenkään hälyttävän suurikokoinen ja lapsiveden määräkin oli normaali
  6. Täällä @Tepsa toukokuisen odottaja, jolla myös pomppasi sokerirasituskokeessa helmikuun alussa nimenomaan vain tuo paastoarvo ja sekin ainoastaan vaivaiset 0,1 viitearvosta. Ei muuta rasitetta asialle taustalla kuin mun ikä. Kun sitten helmikuun puolivälissä kävin terveydenhoitajalla kotimittarin käytön perehdytyksessä sekä kuulemassa ohjeet ruokavaliota ym. koskien, niin hän ainakin puhui musta ihan suoraan raskausdiabeetikkona. Täytyy myöntää, että se jotenkin särähti jatkuvasti korvaan, kun kerran kyse oli noin yhdestä, noin pienestä poikkeamasta, enkä ole ainakaan tähän mennessä tarvinnut siihen mitään lääkitystä, vaan sitä ainoastaan seuraillaan. Jostain kuitenkin myös luin, että mikäli sokerirasituskokeessa yksikin arvo pomppaa, niin RaDi-diagnoosi säilyy raskauden loppuun asti, vaikka arvot tuon sokerirasituskokeen jälkeen olisivatkin jatkuvasti normaalit. Niinpä olen nyt sitten seuraillut sokeriarvojani kotimittauksilla jo kuukauden ajan joka toinen päivä neljästi: aamulla mittaan ensin paastosokerin sekä sen jälkeen ovat vielä syömisen jälkeiset mittaukset kolmesti eli tunti aamupalan, lounaan ja päivällisen jälkeen (kivaa touhua muuten piikkikammoiselle, kyllä tässä taas siedättyy... ). Kuluneen kuukauden mittaan on käynyt selväksi, että mun paastosokeri keikkuu siinä rajoilla: useimmiten se on hiuksenhienosti alle raja-arvon, mutta pari kertaa se on hiuksenhienosti myös ylittänyt sen. Syömisen jälkeiset arvot sen sijaan ovat aina täysin normaalit, eivät lähellekään raja-arvoa. Kun kuitenkin myös sf-mitta menee yläkäyrällä, niin huomenna on ylimääräinen lääkärintarkastus sen suhteen. Kysyin kuitenkin neuvolan terkalta pari viikkoa sitten, että voiko tuo paastoarvon satunnainen, pieni raja-arvojen ylitys jo aiheuttaa sikiön liikakasvua, niin hän meinasi, että sen ei kyllä pitäisi niinkään vaikuttaa asiaan, vaan hankalampaa sikiön liikakasvun kannalta on se, jos nuo syömisen jälkeiset sokeriarvot olisivat koholla. No, huomisen jälkeen olen ehkä taas vähän viisaampi kuultuani, että mikä on uusin "tuomio" Mulla on muuten @Vilhelmiina83 sama kokemus kuin sulla sen suhteen, että neuvolan terkat suosittelivat paastosokeriarvon hillitsemiseksi pilkkomaan iltapalan kahteen osaan: eka osa joskus klo: 20 maissa ja toinen sitten klo: 23 maissa. Mutta silloin kun toimin näin, niin saan aamulla kaikista korkeimmat tulokset eli niitä harvoja kertoja, jolloin raja-arvo ylittyi
  7. Voi @Tinas, niin kurja lukea täältä negauutiset Suuret pahoittelut ja lämpimiä ajatuksia suuntaasi Ja ymmärrän kyllä tuskasi, kun tajusit puolittaneesi vahingossa lääkeannoksen, sillä johan sellainen on omiaan aiheuttamaan kaikenlaista jossittelua. Mutta eipä sille enää mitään mahda, joten ei kun eteenpäin vaan - ainakin on melko varmaa, että tuskin teet samaa mokaa toiste Taitaa olla hyvä idea pitää nyt vähän paussia hoidoista, että kroppa saa palautua ja hormoniarvot tasaantuvat. Itselläkin muistaakseni ekan IVF-kierroksen jälkeen kierto heitti, kiitos mm. kalkkiviivoille asti käytettyjen Lugejen, mutta lääkkeetön välikierto normalisoi sitten tilanteen. Tsemppiä huomiseen hoidon suunnittelukäyntiin, toivottavasti seuraavasta tuorekeräyksestä kertyisi sen verran matskua kasaan, että saisitte sen pgs-tutkimuksen tehtyä! Mua ainakin nyppi meidän tilanteessa suuresti se lapsettomuuden selittämättömyys, sillä olisin lopulta halunnut konkreettisen syyn, jota käsitellä ja ennen kaikkea täsmähoitaa. Eli sikäli on täysin selvää tuokin, että haluaisit esimerkiksi ennen mahdollista lahjamunasolujen käyttöä tietää, että missä se vika oikein piilee
  8. Kurja kuulla, @Tinas, etteivät ne pari morulaa olleet jaksaneet jakautua enää enempää, mutta tuijotetaanpa taas tilanteen hyviä puolia: 3bb-luokan blasto on hyvälaatuinen ja saittepa yhden blaston pakkaseenkin Voi miten toivon, että tuo nyt tuoresiirretty pikkukaveri tarttuisi kiinni! Voimia piinaviikkoon! Onko mitään tuntemuksia? Kiva, kun pääset nyt lueskelemaan IVF-ketjua myös jäsenten puolelle. Kyllä mäkin olin aikanaan lähes koomisen innoissani siitä, kun sain vihdoin 100 viestiä täyteen Mulla ei ole juurikaan kattavaa sanottavaa noihin raskaustesteihin, kun olen loppujen lopuksi testannut niin vähän ja niistäkin vähäisistä kerroista valtaosa oli täysin negoja. Mitä taas liikkumiseen siirron jälkeen tulee, niin mä olen välttänyt hyppimistä ja ylenpalttista "reuhtomista" (myös niitä kärrynpyöriä ) ja pitäytynyt sen sijaan kevyemmässä perusliikunnassa, kuten reippaassa kävelyssä ja pyöräilyssä. Se on vaan tuntunut niin jotenkin luontevimmalta. Oma kokemus @sarvis keskenmenon jälkeen oli se, että kierto haki vähän pidempään paikkaansa ja menkat eivät tulleet siihen normaaliin aikaan, jolloin ne olisivat ilman ko. kokemusta tulleet. En kylläkään testannut silloin ovista, mutta sanoisin silti, ettei tuo mitenkään yllättävältä kuulosta. Ehkä kannattaa tjottailla rennoin ottein tämä kierto ja seurailla rauhassa, että miten pitkään seuraavien menkkojen alkaminen venyy. Toivottavasti seuraava kierto olisi jo normaali!
  9. Onnittelut hyvistä ultrakuulumisista, @Kirsty! Toivottavasti pelotkin pikkuhiljaa hellittäisivät edes hitusen ja uskaltautuisit ainakin kurkkimaan odotuspuolelle Pitelen @Tinas kovasti peukkuja, että saisit huomenna hyviä uutisia: kunpa kaikki neljä alkiota olisivat jatkaneet jakautumistaan normaalisti!! Kiitos, @sarvis, täällä puoliväli ylittyi viikko sitten Mä kyllä toki ymmärrän asennettasi, sillä itselläkin oli läpi hoitojen sisu päällä malliin "eteenpäin mennään, vaikka sitten vaihdevuodet rajana". Ja samoin mä suhtauduin kohdunulkoiseen raskauteen käytännöllisesti siten, että kun ei se alkio olisi kuitenkaan voinut siellä munatorvessa selvitä, niin parempi sitten, että "raskaus" meni kesken. Toivottavasti pääsisit hoitotoimiin jo helmikuulla, sittenhän olisi enää noin kuukausi odottelua jäljellä
  10. Tänne on tullut valtavasti tekstiä sitten viime kirjoitteluni. Joulunaika oli niin kiireinen kaikenlaisen sukuloinnin ja muiden joulutouhujen parissa, etten ehtinytkään aikomuksistani huolimatta silloin tänne kirjoittelemaan. Ja nyt tällä viikolla puolestaan olen ollut viheliäisessä flunssassa, joka vei niin paljon mehuja, että vaivalla olen saanut yhden ainoan viestin kirjoitettua koko foorumille Mutta nyt alkaa onneksi elo jo kohentua siihen malliin, että pystyy taas keskittyä tähänkin Ensinnäkin suuren suuret pahoittelut @sarvis raskauden päättymisestä, on kyllä todella epäreilua! Ihailtavan tyynesti tunnut kylläkin itse ottavan asian. Hyviä puolia tarkastellen ymmärrän kyllä pointtiasi siinä, että ainakin jotain selvästi yrittää tapahtua, kun raskaus lähti edes alulle. Ja sehän on toki aina parempi kuin ei mitään. Liekö tämä tosiaan sen DHEA-kuurin vaikutusta, mikä lupailisi kyllä hyvää tuleviin hoitoihinkin. Ei muuta kuin vinhasti uudelleen niitä pillereitä (tai missä muodossa niitä sitten nautitaankaan) poskeen, että olosuhteet hoidon aikana olisivat mahdollisimman optimaaliset! Koska se seuraava hoito nyt siis alkaakaan? Voimia matkallesi eteenpäin! Pahoittelut myös sulle @Tinas edellisen hoitokierron päättymisestä negaan Hyvä kuitenkin, että olet päässyt heti takaisin sorvin ääreen. Itse ainakin vihasin eniten (tai no okei, melkein eniten, sillä negatulosta vihasin vielä enemmän) toimetonta odottelua hoitokiertojen välissä. Mahtaisiko tuohon munasolujen katoon vaikuttaa se, että sulla oli nyt enemmän hajontaa follien koossa kuin ekalla IVF-hoitokerralla...? Mun kokemuksen mukaanhan tuo hajonta nimittäin ei ole hyvä juttu: suurimmat follit määräävät vääjäämättä punktion tahdin, jolloin pienimmät eivät ehdi enää mukaan tai jos ehtivätkin, niin jäävät raaoiksi Mutta erittäin hienoa kuulla, että viidestä munasolusta kuitenkin neljä hedelmöittyi! Nyt hurjasti onnea matkaan huomiselle, että saisit kuulla kaikkien vielä jakautuneenkin!! Olikos sulla @Kirsty ar-ultra jo ensi maanantaina? Onnea matkaan siis sullekin, toivottavasti kaikki on niin kuin pitää! Oikein hyvää uutta vuotta teille kaikille! Toivottavasti tänä vuonna Venuksen ja Marsin asennot olisivat siinä vinkkelissä, että meille kaikille koittaisi lisääntymisen saralla rutkasti myötätuulta!
  11. Hienoa, @Kirsty, että kaikki oli ultrassa niin kuin pitääkin! Sulla ei ilmeisesti ollut verikoetta ollenkaan, jossa olisi katsottu HCG-arvoa? Mullahan oli se heti testipäivänä ja siitä pystyi jo huojennukseksi päätellä, että tuskin on ainakaan tällä kertaa kohdunulkoinen raskaus, kun arvo oli noussut niin hyvin. Toki ymmärrän erittäin hyvin, että haluat hetken varmistella raskauden pysyvyyttä ja toteutella ajatukseen sekä kenties päästä myös pahimmista peloista yli, ennen kuin rohkenet liittyä odotuspuolen ketjuihin. Just take your time, siellä sua odotellaan, kunhan koet olevasi valmis Ja nuo raskausoireet voivat omankin kokemuksen mukaan tosiaan vaihdella aika paljonkin, joten on ihan normaalia olla välillä tuntematta oikein mitään oireita. @Tinasilla ei olekaan enää pitkä matka testipäivään Toivon todella kovin, että saisitte toivotun joululahjan! Ymmärrän kyllä hyvin, ettet lopulta halunnut kysellä klinikalta mitään niistä alkion merkinnöistä. Todennäköisesti sieltä oltaisiin vain rauhoiteltu sua sanomalla jotain sen tyyppistä, että sillä siirretyllä alkiolla on ihan hyvät mahdollisuudet onnistua - ja senhän sä tiedät jo muutenkin, sillä ei kai ne mitään toivottomia tapauksia olisi lähteneet edes siirtämään. Onko tällä jälkimmäisellä piinaviikolla ollut mitään muita tuntemuksia kuin tuota alavatsan ja selän jomottelua? Jännä kyllä, että sulla tulee aina noita kipuja siirron jälkeen. Itsellä ei tullut kummallakaan kerralla siirrosta mitään tuntemuksia. Mutta kunpa ne mahdolliset jomottelut näihin aikoihin alkaisivatkin kertoa kohdun kasvusta... Onnea matkaan vimppoihin piinapäiviin! Koska sulla @sarvis jatkuvat hoidot? Toivottavasti DHEA-kuuri on tehnyt tehtävänsä! Kaikille teille oikein hyvää ja tunnelmallista joulua sekä tietenkin mitä parhainta vauvaonnea uudelle vuodelle!!
  12. ^^^ Just siinä
  13. Nyt on pakko kommentoida itsekin ehkä ekan kerran koskaan tähän ketjuun: @Snapper, toivot tapissa täällä puolestasi!!! Varsinkin kuvassa tikun alaosassa näkyy munkin mielestä häivähdys väriä. Voi kunpa, voi KUNPA, voi K-U-N-P-A se lähtisi vahvistumaan!!
  14. Mitä, mitä, mitä vanhat (no okei, korkeintaan semivanhat ) silmäni näkevätkään: @Kirstyllä plussa!! Mahtavaa, huimasti onnea ja tuubillinen tarraliimaa alkiolle! No nythän se meni niin, että meidän lapsenyritystarinoiden yhtäläisyydet vaan jatkuvat, kuten toivottiinkin! Ihan normaaleja ovat omituiset nippailut, jomotukset ja painon tunteet jo alkuraskaudessa alavatsalla ja/tai nivusissa, joten eteenpäin vaan Sähän pääset aiemman kohdunulkoisen raskauden vuoksi halutessasi kunnalliselle puolelle alkuraskauden ultraan seitsemännen raskausviikon kieppeillä. Muistankos oikein, että olet myös jo yli 30-vuotias ensiodottaja...? Liityhän toki odotuspuolella myös "Vanhoihin" ekakertalaisiin odottajiin, niin päästään jatkamaan pulinoita samassa ryhmässä jatkossakin @Tinasilla onkin huomenna jännät paikat, onnea matkaan! Tulethan raportoimaan tänne ehtiessäsi, että miten (toivottavasti) siirto meni Mulla tosiaan se irrotuspiikin aiheuttama tissikipu on ihan jäätävä, esimerkiksi ihan tuskan ähkäisy pääsee, kun riisun rintsikat iltaisin nukkumaan mennessä. Mutta kuten todettua, täysin yksilöllisiä juttuja nämä, samoin kuin raskausoireet tai -oireettomuudet. Silti itsekin todella hyvin tiedän, että niiden kyttäämättä jättäminen on erittäin paljon helpommin sanottu kuin tehty
  15. Mites @Kirsty piinailu sujuu? Täällä toivot tapissa puolestasi! Meillä on kyllä tosi samanlainen historia, sillä meitäkin riivasi selittämätön lapsettomuus, johon yhdeksi mahdolliseksi syyksi tarjottiin ovulaatiohäiriöitä. Lisäksi täälläkin taustalla kohdunulkoinen raskaus ja mahdollisesti myös kemiallinen, sillä yhdessä lääkkeettömässä yrityskierrossa muuten todella säännölliset menkkani myöhästyivät viikolla ja olivat lopulta alettuaan mun mittapuulla hyvin runsaat ja kivuliaat. En vaan tajunnut silloin testata ollenkaan, joten mahdollisen kemiallisen varmentaminen jäi ikuiseksi mysteeriksi Lähetän myös paljon puhtia @Tinasin pienelle pakkasukolle, että hän selviää hienosti sulatuksesta perjantaina ja pääsee ongelmitta kyytiin! Sekä @Kirsty että @Tinas pohditte noita alkuraskauden oireita. Ei mullakaan niitä muistaakseni heti siirron jälkeen ollut, vaan enimmäkseen aikaisintaan viisi päivää ennen testipäivää. Olen käynyt kirjaamassa varsin kattavasti tärppikierron plussausta edeltäneet oireeni oheiseen keskusteluketjuun, joten sieltä voi käydä tsekkaamassa tarkemmin: viidenneksi viimeinen vastaus Tosin edelleenkin totean, että täysin oireettomasta kierrostahan voi yhtä hyvin plussata, joten sinänsähän nämä eivät ole mitään kiveen hakattuja juttuja.