sudenkorento

Aktiivijäsen
  • Content count

    194
  • Joined

  • Last visited

About sudenkorento

  • Rank
    Aktiivi

Recent Profile Visitors

395 profile views
  1. Sain aivan valtavat pukamat synnytyksessä ja ne oli kipeät useamman viikon. Rengastyyny vain pahensi. Istuin toisella pakaralla tai pehmeällä tyynyllä.
  2. Viikolla 36+ painoarvio ultrattuna oli 2900 g. Synytessään vkolla 41+6 paino oli aikalailla 3000 g eli paino oli lähes grammalleen 10 kertaistunut rakenneultran kokoarviosta. Muita arvioita vauvan koosta ei saatu.
  3. Sattui. Kun kivut alkoivat kunnolla, se tuntui eniten lonkissa/ulkoreisien yläosassa. Parhaiten siihen auttoi puolison hierominen/voimiensa takaa murjominen. En pystynyt istumaan enkä makaamaan. TENS-laitteesta ei varsinaisesti ollut apua siihen pahinpaan kipuun, mutta alkuvaiheessa siitä oli apua. Kovien kipujen kohdalla käänsin tenssin sen verran isolle, että se tuntui epämukavalta selässä, se auttoi siirtämään huomion lonkkakivusta pois. Amme olisi ollut loistava apu, jos olisin pysytnyt seisomaan altaassa kainaloita myöten ja torkkumaan supistusten välissä ilman hukkumisvaaraa. Lopulta pyysin epiduraalin, jotta sain nukuttua. Ponnistusvaiheessa sain välilihanpuudutteen, mistä johtuen ponnistus oli käytännössä kivutonta. Epämiellyttävintä oli syntymän jälkeinen emättimen/välilihan kirvely ennen kuin välilihapuudutettiin uudelleen muutamaa tikkiä varten. Ponnistin lähes 1,5 tuntia, josta suurimman osan ajasta lähes katkeamattomalla ponnistuksen tarpeella.
  4. Spontaanit supistukset 40+5, syntyi 40+6
  5. En olisi välttämättä halunnut epiduraalia, mutta oman jaksamiseni kannalta se oli välttämätöntä. Olin valvonut jo vuorokauden ja pystyin ottamaan supistuksia vastaan vain jalkeilla. Pyysin epiduraalin ihan itse. Sen laitto oli nopeaa ja kivutonta. Kohdalleni osui todella taitava anestesialääkäri. Epiduraalin valmistelu oli kamalaa, kun jouduin olemaan kylkimakuulla. Epiduraali auttoi ja sain nukuttua koko yön. Ponnistuksen alussa en tuntenut mitään, mutta se oli vain väliaikaista. Mahdollisella seuraavalla kerralla saattanen olla ilman, mutta jos koen sen tarpeelliseksi, en aio vain periaatteesta kieltäytyä epiduraalista.
  6. Meillä on wa aktiivisessa kuvien ja videoiden jakamiskäytössä isovanhempien ja muiden läheisten kanssa. Facebookiin on muutaman kerran tullut laitettua kuva, jossa lapsi ei ole pääosassa ja tunnistettavissa. Muita some kanavia emme edes käytä. Olen itse aika kriittinen sosiaalisenemdian käyttäjä.
  7. Täytyy sanoa, että en enää muista, mitkä kaksi virttä ristiäisissä laulettiin. Lapsen setä lauloi kahvitilaisuudessa toiveestani Mikko Alatalon Suojelusenkelin. Alatalon versiosta en niin paljoa perusta, mutta laulussa on aivan hirmuisen kauniit sanat.
  8. En muista olenko tänne jo joskus kirjoitellut... Meidän lapsi ja mahdolliset tulevat lapset sai/saavat minun sukunimeni. Mieheni saattanee vaihtaa itsensä saman sukunimiseksi joksus tulevaisuudessa. Minusta on hieman hassua antaa lapselle molempien vanhempien sukunimet, vaikka siihenkin tottunee, ilmiön yleistyessä. Kuinka sukunimi päätetään sellaiselle lapselle, jonka vanhemmilla on molemmilla kaksi sukunimeä?
  9. Ella, Valtteri, Roope, Vilho. Tyttöjen nimissä on selvästi enemmän hajontaa kuin poikien...
  10. Ensimmäinen ja kolmas nimi eivät ole kalenterissa. Toinen nimi sieltä löytyy, vaikka sekään ei ole erityisen yleinen nimi ollut koskaan. Huippu vuodet ovat olleet 1900-luvun alkupuolella. Jos saamme vielä joskus toisen lapsen, en usko hänenkään saavan nimiään tämän vuosituhannen yleisimpien nimien joukosta.
  11. Olimme pohtineet vaihtoehtoja lähes koko raskauden ajan. Lopullinen päätös nimestä tehtiin minuutteja syntymän jälkeen. Kolmas nimi oli varma, toiselle nimelle estin vaihtoehdon syntymän jälkeen, mikä sitten valittiin ja ensimmäinen nimi valittiin kahdesta ennakkoon mietitystä vaihtoehdosta. Olimme päättäneet, että lapsen nimi kerrotaan samalla, kun ilmoitamme ihmisille hänen syntymästään, Itse en koe, että lapsi olisi näyttänyt erityisesti jonkin nimiseltä tai että jokin nimi ei olisi hänelle sopinut.
  12. En ole aikasemmin kuullut Kiana-nimestä. Ei oikein tahdo istua omaan suuhuni, vaikka pidänkin kovia konsonantteja sisältävistä nimistä.
  13. Meillä oli ristiäsiset, kun vauva oli 1kk ikäinen. Siitä huolimatta kelakortti oli ehtinyt postissa kotiin ennen ristiäisiä. Ilmoitimme itse lapen tieodot maistraattiin. Nimen kerroimme läheiseille samalla, kun ilmoitimme syntymästä. Emme ole erityisen aktiivisia seurakuntalaisia, mutta pidämme uskonnollisia rituaaleja tärkeinä.
  14. En ole aikaisemmin kuullut tätä. Mun makuun ehkä vähän erikoinen. 6,5 Melina?
  15. Lahja, Hellä, Hellin, Tyyni, Hertta, Säde, Kaino, Unelma, Heljä, Helinä, Lauha, Ilona, Laina, Lempi