Itsellä on noin reilu viikko takana keskenmenosta. Itse keskenmeno oli aika traumatisoiva, koska en mitenkään osannut odottaa millaista se on ja miltä se fyysisesti tuntuu. Terveydenhuollolla olisi paljon tekemistä infoamisen kanssa. Olin aika apaattinen ensimmäiset päivät, ei ollut ruokahalua ja jotenkin puhti ihan täysin poissa. Yllättävän nopeasti olen henkisesti toipunut. Mutta minulla onkin hyvä tukiverkosto ja aivan ihana puoliso. Haluamme yrittää uudelleen heti kun vaan on mahdollista, mutta kyllä pelottaa ajatus että tulisi toinen keskenmeno taas.
Puhuminen ja asian käsitteleminen tekstissä on auttanut kovasti. Perustinkin blogin johon kirjoitan ajatuksiani. Se on toki ruotsiksi, mutta jos kiinnostaa voi mennä lukemaan osoitteessa: http://nouw.com/vantanpastorken/
