Kikero

No kuule, kiitos kysymästä @Aurelie ja kyllä saan nyt kehua ja suitsuttaa sairaalaa, sillä käynnillä teimme jo lääkityksineen päivineen suunnitelman ivf/icsi -kiertoa varten, joka käynnistyy huhtikuun lopulla alkavasta kierrosta. Hullua, että voi ihminen olla innoissaan ja kiitollinen siitä, kun pääsee itseään pistämään ja punkteroitavaksi, mutta ihan täpinöissäni olen nyt ollut. Ensi viikolla alkavaan kiertoon sovimme vielä ovulaatio-induktion pistoshoidoin, mutta ilman IUI:ta eli kotikonstein mennään. Jos ei muuta, niin saa ainakin treenata pistämistä jo ennen ivf:ää ja ei ole niin toimeton olo. Meidän tai noh, minun toiveesta siis tämä tässä välissä ja juuri sen takia, että en jaksaisi olla "tekemättä mitään". Hymyilyttää ja se tuntuu hyvältä. Jossain vaiheessa alan varmasti ahdistella sitä, että mitä jos edes ivf ei auta, mutta nyt taas nautin tästä hyvästä olosta hetken. Mitenkäs sinun letrokiertosi tähän asti? Joko kontrolliultrassa kävit?

Ja sen verran vielä, että yllätyin kyllä kovasti, että täällä ei esim. ivf:ään ole sitä erillistä jonoa. Jopa on vähän semmoinen epäuskoinen olo, et oikeastiko muka päästäs sinne jo kohta puoleen??? Sen takia en nyt nuolaise ennen kuin tipahtaa ja odotan sen ensi viikon lääkäriajan ennen kuin alan oikeasti uskoa ja suunnitella, miten kaikki työ- ja muut kuviot saa järjestymään ivf-kierron ajalle. Mut jos ennen kesää todella ivf:ään päästään, annan kyllä runsain mitoin ylistävää palautetta sairaalallemme!

Jumaleissoni, millähän perusteella pitäs yrittää 2 vuotta!? Ja vielä ku on jo kolkyt mittarissa. Jos noin tiukkoja ollaan, ässät pöytään ja ryminällä! Ton iui:n suhteen jos oon oikein ymmärtänyt, ei todellakaan ole tehokas hoitomuoto, kun on kyseessä selittämätön lapsettomuus (eikös se teilläki näin ollu?). Nykyään kun korostetaan näyttöön perustuvia hoitoja ja kustannustehokkuutta, niin luulis julkisenkin puolen välttelevän "turhia" hoitoja. Ja jos nyt vielä päästän sanaisen arkkuni valloilleen, on kyllä erityisen ikävä, jos tässä henkisessä paineessa joutuu vielä taistelee omien hoitojensa puolesta. No niih, tulihan taas sanottua. Jännä kuiteski miten voi käytännöt vaihdella eri puolella maata.

Kiitos! Nykyään tuntuu jo hassulta puhua noista piinapäivistä omalla kohdalla, kun odottaa vaan, että tulis ne menkat, niin päästäs lähemmäs hoitoja. Taisin kirjoittaa vähän epäselvästi, ollaan siis ihan julkisella hoidoissa. Siellähän tuolla iui:lla vs. ivf:llä ei hintaeroa kovinkaan ole, lääkkeet on ne mitkä maksaa. Kääk tuota päänsärkyä! Mullakin oli ekassa letrokierrossa viiden päivän hedari, silloin en tosin tajunnut yhdistää sitä letroihin. Toivottavasti olo jo helpottanut!

Ei siitä positiivisesta asenteesta ainakaan haittaa voi olla, joten anna mennä vaan sillä! Ja kyllä nuo polikäynnit tosissaan aina ovat minunkin mieltä parantaneet ja toivoa tuoneet - ainakin hetkellisesti, ja ihana se on sen hetkenkin nauttia sellaisesta tunteesta. Suunnitelmana meillä oli käydä kokeilee pistoshoidot+iui yhden kerran, mutta nyt ollaan miehen kanssa keskusteltu (lue: minä olen puhunut ja pohtinut ääneen, mies lähinnä myötäillyt ), kannattaako tuohon paukkuja laittaa. Todennäköisyydet ovat aika pienet, että tuo hoitomuoto onnen meille toisi. Ja samalla rahaa tuohonkin saa kulumaan ja vaatii useamman käynnin polilla parin viikon aikana, mikä meidän välimatkoilla tarkoittaa paljon poissaoloa työpaikalta. Melkeinpä saman saa uhrata ivf:ään ja siinä kuitenkin onnistumisprosentti huomattavasti suurempi. Mut mennään käynnille avoimin mielin ja keskustellaan sit vielä yhdessä lääkärin kanssa, mitä mieltä hän on. Viimeksi kuitenkin painotti että meidän toiveiden mukaan edetään ja haluan hyvät perustelut tuolle iuille ennenkuin siihen lähdetään. Jos skipataan iui ja edetään suoraan ivf:ään, sitä ei vielä ensi kiertoon varmastikaan saa.

Onhan toi @Aurelie turhauttavaa napsia sellaisia pillereitä, joiden tehoon ei omalla kohdalla usko. Mutta niinkuin sanoit, muuten ei tujuimpiin hoitoihin pääse tällä anamneesilla -ainakaan julkisella. Oletteko muuten miettineet yksityiselle menoa vaihtoehtona? Ja kuinkas lähellä teillä olikaan se poliaika? Mähän jätin ne letrot tästä kierrosta pois ja taitaa tulla kokonaan välikierto, kun apteekista ei saanut lugeja laisinkaan, ei edes tukusta tilattua. Mut eipä haittaa, sopii tähän tän kierron "antaa olla" -mentaliteettiin. Apteekista soittivat kyllä polin lääkärille korvaavasta valmisteesta, ja hän oli tehnyt reseptin teroihin, mut terot eivät mulla aiemmin ole tiputteluun toimineet. Nyt tais kyllä olla isommalla annostuksella, mut anyways, en niihin luota. Katsotaan, huvittaako niitä vkln aikana hakea. Meen ihan fiilispohjalta. Ensi viikolla olisikin sitten pistoshoitojen suunnitteluaika. Jospa sieltä saisi vähän boostausta tälle alavireiselle meiningille.

Niin ja palasitko siis @Aurelie käyttämään lugeja? Kun jos oikein muistan, etkö terojakin jossain vaiheessa loppuvuotta syönyt? Ja jos saa vielä lisää udella, mitä haittoja lugejen kanssa on ilmennyt?

Joo ei kiinnosta, prkl! Nyt on näköjään tällanen maailmantuska ja -vihavaihe menossa. Viime päivinä lähipiirin raskaudet (ja niitähän riittää, tietenkin!) on sapettanu oikein urakalla. Yhtään en haluais heistä kuulla tai varsinkaan nähdä. Pitäkööt tunkkinsa, ja vauvansa! Että näillä fiiliksillä tämä rouva täällä..

@Laa-Laa, mulla on kyllä ollut letrojen kanssa enemmän oireita luteaalivaiheessa, ja siis silloinkin kun en ole lugeja käyttänyt. Varsinkin etovaa oloa, joka ollut usein pahimmillaan muutama päivä ovulaatiosta. Ehkä se on justiinsa noin, mitä @Aurelie sanoi, että letrot voi vahvistaa progesteronivaikutusta. Plus se että on herkempi havaitsee kaikkia mahdollisia oireita kropan toimintaa kuulostellessaan. Täällä viimeinen letrokierto käynnistyi muutama päivä sitten. Itse asiassa tänään pitäisi aloittaa letrot, mutta tulin siihen päätökseen etten niitä otakaan. En näe mitään syytä käyttää niitä kun viisi kiertoa takana ja hyödyt jääneet haittoja pienimmiksi (suoraan sanottuna täysin olemattomiksi! ). Myös ovistikut jätän kauppaan tästä kierrosta ja jään odottelemaan ensi kuuta, jolloin siis pitäisi alkaa pistoshoidot. Luget varmaan kuitenkin otan loppukiertoon, kun ne sentään ovat tiputteluun auttaneet. Jotenkin on sellainen kapinamieli koko raskautumista kohtaan, eikä jaksais tehdä sen eteen mitään. Periaatteessa täällä lapsettomuusfoorumilla ei ole enää meikäläiselle sopivaa ketjua (jäsenalueellekin on matkaa vielä monta kymmentä viestiä ), joten jos ette pahaksi pistä, kirjoittelen edelleen tänne.

Aivan mahtavaa @mymmeli85! Hurjasti onnea teille ja tarrasukkia matkaan!

Ooo, @mymmeli85llä mielenkiintoiset hetket! Plussaa tämäkin ketju jo kipeästi kaipaa!

Tervetuloa @Laa-Laa, toivottavasti plussaat nopeasti ja aikasi tässä foorumissa jää lyhyeksi. Jos limis ennättänyt kasvaa pari ylimääräistä päivää, sehän on varmaan ollut oviksen aikaan jo 8-10mm ja sehän riittäisi vallan hyvin. Olikohan niin että 6mm jo kohtalainen lukema?

Olen kyllä sun kanssa ihan samoilla linjoilla @Aurelie, että noita tuntemuksia/oireita voi olla oviksen kumminkin puolin ja jossain määrin oikeastaan kierron missä tahansa vaiheessa (jottei nyt liian helpoksi kävisi tämä kierron kartoittaminen.. ) Näin ainakin itselläni. Parhaimman varmuuden saisi varmaan (jos siis viitsisi) tikuttamalla ovista pari kertaa pvässä + lämpöjen mittailulla. Turhapa tuota kipua ja ovista on enää mielessä pyöritellä, mennyt miten mennyt. Tallettelutkin jäi heikolle tolalle siipan reissun vuoksi, joten tsäänssit on kaiken kaikkiaan aika olemattomat hedelmöittymisen suhteen. Yritänpä nyt kerrankin ottaa rennommin loppukierron, eri asia on onnistunko siinä.

@mymmeli85, uskotaan sun oviksen tulleen, onhan nuo oireet ainakin lupaavat! Täällä olen joutunut jatkamaan oman tilanteeni ihmettelyä, sillä eilisiltana alkoi taas alavatsan jomottelu ja tänään aamupäivästä kipu äityi oikealla puolella (ultrassa johtofollikkeli oli juuri oikealla) niin kovaksi, että piti ihan kippurassa maata ja kipulääkettä ottaa. Ikinä ei ole tuollaista kipua ollut. Nyt tietenkin mietin että oliko tuo ovis vai mitä? Ja tilannetta sekoittaa vielä se, että aloitin eilisiltana luget lääkärin ohjeen mukaan (2-3 pvää oletetusta oviksesta, jonka lääkäri siis laskeskeli ke-to välille). Kyllä tää on mystistä!

@Aurelie, ei olla HUS:ssa vaan pohjoisemmassa Suomessa. Ja tuo tehty hoitosuunnitelma todella lohduttaa ja auttaa jaksamaan. Ivf-hoitoihin luotto on vielä kova ja vaikka niinkin ikävästi kävisi, ettei niilläkään raskautta ja lasta saisi, ainakin tietää että päätepiste tälle ajanjaksolle on tulossa (tosin saattaahan nekin hoidot viedä monia kuukausia, jos useammalle hoitokierrokselle joutuu ). Ivf-hoitoihin nimittäin tiemme toisen lapsen saamiseksi loppuu, lahjasolut tai adoptio eivät varmastikaan tule kysymykseen. Itsekin olisi pitänyt tajuta pyytää tuota irrotuspiikkiä, niin eipä olisi tarvinnut nyt arvuutella ovulaation tapahtumisen suhteen. Mutta kun lääkäri oli varma että ovis tulee, niin siihen sitten luotti. To-iltana ja eilen oli kyllä kipuilua alavatsalla ja kunnon limailua, että ehkäpä jotain tapahtuikin. Cb:n digi pysyi toisaalta negana eiliseen asti. Nyt annan jo testailun olla. Arvoituksesi siis tämäkin kierto jää!

Mukava kuulla sinusta @Aurelie pitkästä aikaa! Pahoittelut kuitenkin kp 1:stä. Mutta hyvä että asiat teilläkin etenevät ja aika klinikalle tulossa. Kannattaa kyllä vahvasti omia tuntemuksia ja toiveita hoitojen suhteen tuoda siellä esille. Meillä oli siis viime viikolla polilla käynti ja siitä jäi hyvä fiilis, kun lääkäri ei yhtään tuputtanut enää lisää näitä kevyitä hoitoja. Ensi kierron jälkeen mennään pistoksiin ja inseminaatioon, josta sitten Ivf:ään. Suoraan olisi päästy jo ivf-hoitoihin, mutta yhdessä miehen kanssa päätettiin että kokeillaan nyt yksi kerta tuota inseminaatiota. Ja se mikä ilahdutti myös suuresti oli se, ettei ivf:ään tarvitse jonottaa enää erikseen. Luulin että joitain kuukausia menisi jonossa. Lämpöjä en ole ovulaatiometsästyksen yhteydessä mittaillut, enkä myöskään ole käyttänyt muita testejä kuin cb:n digiä. Ehkä liuskatesteillä voisi kokeilla seuraavassa kierrossa, jos niistä paremmin pystyisi seuraamaan lh-huipun tuloa viivan vahvistumisen myötä.

Jep, mulla sama fiilis! Että pitääkin vielä niidenkin asioiden, mitkä ennen toimineet, alkaa nyt prakaa. Itse en ole tikuttanut kuin sen yhden kerran päivässä ja ennen siis se riittänyt oviksen löytämiseen. Voikohan nuo letrot jotenkin nopeuttaa lh-huippua ja nyt sen nopeuden takia en sitä löydä? Noh, mäkin aloitan luget taas viikonlopun aikana, kun lääkäri ohjeisti näin tekemään, vaikken ovista bongaisi. Oli niin varma että munasolu irtoaa.

Voihan kääk @mymmeli85 ton oviksen metsästyksen kanssa! Onko sulla mikä kiertopäivä nyt menossa ja onko kierto kuinka säännöllinen? Itse tosiaan otin viime kierrossa luget käyttöön pienemmällä annostuksella, vaikka en ovista bongannut. Kävin viime viikolla polilla lääkärissä ja hän oli kyllä sitä mieltä, että ovis olisi edellisessä kierrossa kuitenkin ollut vaikkei ovistestissä näkynytkään. Perusteli sitä sillä että menkat kuitenkin alkoi melko normaalisti (kolme päivää myöhässä). Mutta kuka tietää? Edelleen sama saaga jatkuu, nimittäin lääkäri tuolloin laskeli johtofollikkelin koosta päätellen, että tän kierron ovis tulee joko tänään keskiviikkona tai viimeistään huomenna. Kuitenkaan cb:n digitesti ei ole vieläkään antanut merkkiä lh-huipusta. Ihan ymmälläni olen taas. Onko siis päässyt taas livahtaa ohi vai mitä? Tai sit tosiaan sitä lh-huippua ei tule, enkä ovuloi. Mitä en kyllä haluaisi uskoa, koska ennen näitä kahta kiertoa ei ole ollut pulmaa tässä suhteessa. Ja kun vielä ne letrotkin sitä ovista ovat boostaamassa. Totean siis samasta suusta sun kanssa että NIIIIIN turhauttavaa!

Joulu lusittu, hyvin syöty ja nyt taas aikaa enemmän tännekin kirjoitella. Mites @mymmeli85:n lugetuettu kierto sujui? Täällä ihmetys, kummastus ja turhautuminen, kun en tässä kierrossa bongannut ovista lainkaan. Siis täh!? Näin ei oo ikinä käynyt ja nyt vielä oi-hoitokierroskin menossa. Tikutin kp 12-17 (ovis ollut aiemmin kp 13-15), jonka jälkeen alkoi joulukiireitä ja en enää jaksanu. Joko siis en ovuloinut tai ovis tuli aikaisessa/myöhäisessä. Kaikenlaisia ovisoireita ollut kyllä pitkin kiertoa, et tiedä nyt sitten. Koska en ovista löytänyt, aattelin et jätän luget kokonaan pois tästä kierrosta. Lopulta päädyin kuitenkin aloittaa su-iltana sen toivossa, ettei ainakaan tiputtelua tulis riesaks. Vähensin kuitenkin itse annosta vaan 1x200mg päivässä. Tälläistä säätöä täällä.

Näinpä, @mymmeli85. Todella on ristiriitaiset ja jopa syyllisetkin tunteet täällä lapsettomuuspalstoilla kirjoitella ja surkutella, kun on jo yksi ihana lapsi perheessä. Vielä kun tämän ensimmäisen kanssa ei tarvinnut tuskailla ollenkaan, vaan kävi juuri tuollein "hupsis, eihän tässä muuta tarvinnut kuin laittaa alkkarit samaan koriin" (tästä etenkin mies jaksoi vitsailla pitkään, nyt ei sattuneesta syystä enää.. ). Esikoisen syntymän jälkeen en ollut edes varma, haluanko ja riittääkö voimavarat toiseen lapseen. Sitten kuitenkin jonkinlainen vauvakuume iski tai ehkä enemmänkin vain ajatus kypsyi siitä, että haluaisin kovasti seurata vielä toisenkin lapsen kasvua ja kehitystä sekä tarjota esikoiselle kokemuksen sisarsuhteesta. Jo ennen kakkosen yrityksen alkamista puhuimme miehen kanssa, että mitä jos ei onnistukaan samalla tavalla helposti. Jotenkin itsellä oli etiäinen vaikeuksista, mutta kyllähän nämä selittämättömät pulmat ja taipaleen tuskaisuus yllätti. Jossain vaiheessa mietin sitäkin, että koenko nämä vaikeudet vieläkin pahempina, kun esikoisen myötä tietää, mistä jää paitsi, jos uusi raskaus ei ala ja toista lasta ei saa. Ajattelin siis, että ilman esikoista en ehkä osaisi tuntea niin kovaa harmitusta lapsensaannin vaikeuksista. Ajan ja kokemuksen myötä olen kuitenkin tullut siihen omaan päätelmään, että kokonaan lapsettoman kokemus on erilainen, varmaankin raskaampi. Tällaista siis pohdiskelen tänne kirjoittaessani, olenko oikeitettu osallistumaan keskusteluun ja loukkaanko mahdollisesti jotakuta? Mikä ei missään nimessä ole tarkoitus, tämänkään postauksen kohdalla. Kuitenkin (sekundaarisesti) lapsettoman identiteetin koen jo omaksuneeni ja vaikka yksi lapsi onkin jo sylissä, on tämä taival ollut elämäni raskaampia. Samat tunteet hieman eri vivahtein ja painoarvoin varmaankin siis meillä kaikilla pohjalla, joten ehkä mahdumme ja sovimme kaikki tänne turisemaan..? Tulipa nyt pitkälti..

Voih, niin pahoillani teidän puolesta @Aurelie. Teille olisi onnistumisen suonut, niin kuin kaikille jo kauan lasta odottaneille. Välillä tuntuu niin täysin epäoikeudenmukaiselta, miten nämä raskautumiset tässä maailmassa jakautuu. Toivottavasti tauko palstoilta ja pään nollaus tekee hyvää, tietenkin odotamme myös kuulumisiasi sitten kun taas aika tuntuu oikealta palata. Rauhallista joulua (ja jaksuhaleja, vaikka niin tuota sanontaa vierastankin )!

Noita jouluruokia itsekin mietin jo parikin kiertoa sitten et jos tärppäiskin, niin miten sitä pystys salaa asian. Ja toisaalta myös sitä että moni ihana herkku jäis syömättä. No eihän se herkkujen ohittaminen missään ois tuntunut, jos kauan kaivattu pulla olis uunissa. Mutta jos nyt yrittää jotain positiivista tähän muuten niin turhauttavaan ja surulliseen tilanteeseen löytää, niin ainakin saa sydämensä kyllyydestä nautiskella juhlapöydän antimista. Ja sen teen! Toivottavasti sun tuntemukset @Aurelie osuisi tällä kertaa harhaan ja saisitte kuitenkin iloisia uutisia ennen pyhiä. Mut tunnistan itse kyllä sen pettymyksen tunteen jo siinä vaiheessa, kun tiputtelu alkaa. Omalta osaltani olen lähes varma, ettei raskaus ala mulla kierrosta, jossa tiputtelee. Esikoisen kohdalla tiesin olevani raskaana juuri siitä, ettei tiputtelu alkanutkaan tuttuun tapaan.

Toivottavasti jo luget auttaisi asiaa @mymmeli85! Täällä kaikenmoinen kiire vienyt ajatuksia muualle hetkeksi, mikä on kyllä ehdottoman hyvä, mutta meinasin myös samalla unohtaa nappailla ensimmäiset letrot tästä kierrosta. Noh, muistin lopulta ja nyt odotellaan ovista ensi viikkoon. Piinapäivät vielä siis kaukana. Mutta mites @Aureliella?

@Mira_83, mullakin käynnistyy letrokierros nro 4. Raskautta ei siis vielä tänne ole letrojen avulla kuulunut. Jotkut plussaa jo ensimmäisistä letrokierroista, joillakin onnistuu vasta useamman jälkeen ja joillakin eivät letrot tuo toivottua tulosta. Muistankohan oikein, jos sanon, et letroilla onnistumisprosentti tais tilastojen mukaan olla 15-20%:n luokkaa? Korjatkaa muut jos puhun läpiä päähäni. Omaa napailua vielä hieman. Mennyt letro+lugekierto osoitti sen, että luget on mulle passeli lutisvaiheen tuki. Ei tuhrun tuhrua tai tipan tippaa ennen viime öinä alkaneita menkkoja. En ees muista, millo ois viimeksi ollut näin. Ja menkatkin tuli aivan ajallaan, vaikka hieman uumoilin et voisivat viivästyä. Miinus tietenkin se, ettei tämäkään riittänyt vielä plussaukseen asti , mutta iloitaan nyt vähästäkin. Hieman pohdiskelin jo, että jättäisinkö letrot kokonaan pois tästä kierrosta (kun ovat vaan sitä tiputtelua lisänneet ilman lugeja), mut mennään nyt kuitenkin lääkärin ohjeiden mukaan. Vuoden alussa taidankin sitten jo soittaa polille uusista hoitokuvioista, jos nyt ei ihmettä tapahdu ennen sitä.. Mites @Aurelie, oletko päässyt jo piinailuun asti?

Niin ja oliko teillä @mymmeli85 minkälainen historia takana? Muistanko oikein et mainitsit jossain aiemmassa viestissä, et teillä on hoidoilla saatu jo tulosta aikaan?