annima

Aktiivijäsen
  • Content count

    677
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by annima

  1. Otettiin ekasta pakkaus ja myös tästä toisesta. Toki tässä tuleekin ikäeroa 9 vuotta eli ei oo edes tallessa mitään esikoisen ajalta. Jos tulisi kolmas pienellä ikäerolla tähän tokaan, niin en kyllä tiedä mitä tekisin. Kun toisaalta se äitiyspakkaus tuntuu niin ihanalta etapilta raskaudessa, mutta en tiedä olisiko siellä mitään niin tärkeää jos olisi pieni ikäero ja kaikki tallessa edelliseltä.
  2. Neelia ei herätä mussa mitään ihmeempiä ajatuksia. On silti nätti nimi, vaikka omalle en antaisi. 7 Väinö?
  3. Tyttö oli 1v9kk, kun meni hoitoon. On aina ollut tosi paljon mun perään (välillä vieläkin tokaluokkalaisena ) ja alku oli haastava. Itki todella paljon aamuisin ja vielä 5-vuotiaanakin esim. kesälomien jälkeen alku oli hankala. Olis aina ollut parempi, kun ei olisi lomia ollutkaan, saati sitten sairasteluja kun se paluu oli aina niin raastavaa. Mutta aina sitten kun on päässyt vauhtiin niin on mennyt hyvin. muoks. Oon näköjään vastannut jo aiemminkin. Noh, hyvin samaa sanoin, vaan vähän laajemmin.
  4. @stina Osteopaatilla en ole käynyt. Kiitos vinkistä! Oon @Murkelon tavoin menossa äitiysfyssarille kuukauden päästä. Niin josko sieltä tulisi jotain apua jos liitoskivut vielä vaivaa. Sen oon huomannut, että oon ahkera salilla treenaaja ja se onnistuu aina, oli kivut millaiset vaan. Eli siihen se ei vaikuta. Kävely on ehdoton ei, jos sitä tekee liikaa niin on kivut taattu. Ja uskon myös, että nimenomaan lihasten treenaaminen auttaa asiaan enemmän kun vaikka venyttely. Ainakin omalla kohdalla tuntuisi olevan niin. Jos ajatellaan siis noita aiempia keskusteluja, jotka toki käyty jo kaksi vuotta sitten, mutta silti.
  5. Täytyy vaan käydä kommentoimassa, että mahtavaa kun foorumista on saatu oikeasti ainakin toistaiseksi pikkuisen aktiivisempi! Tähän asti tullut juteltua vaan omassa kuukausiketjussa, mutta nyt saattaa tulla jo ihan keskusteltua muissakin ketjuissa, jes!! Ja sitä oon tosiaan myös kaivannut esikoisen aikaa muistellen.
  6. Esikoisen ajalta säästin jonkun vuoden. Mutta nyt on jo heitetty roskiin. Nyt meneillään tokasta 27+6 ja vielä on ne kaikki kolme kpl tallessa vessan kaapissa. Ehkä ne jossain kohtaa sitten taas malttaa heittää pois.
  7. Nostetaanpa tätä keskustelua, vaikka ei nyt itsellä akuutti tilanne olekaan. Mutta varmasti muutkin kärsii! Mulla meneillään viikot 27+6. Viikoilla 22+ mulla tuli liitoskivut, jotka vei kävelykyvyn lähes täysin ja saivat mut itkemään. Muutaman päivän kestivät, kunnes olivat yksi aamu vaan poissa. Sama toistui taas 24+ eli kestivät muutaman päivän, en päässyt kävelemään hätinä ollenkaan ja jouduin melkein itkeä sen kivun kanssa. Sitten ne oli taas yks kaks poissa eikä sen jälkeen oo näkynyt. Mulla ne tuntuu häpyluun tienoilla. Nyt kuitenkin taas eilen alkas voimakkaat vihlaisut lonkan sisällä. Näitä tuli joskus jo ennemminkin, mutta en muista koska. Pahoin pelkään, että edelsivät noita pahempia liitoskipuja. Ja siis nämäkin kivut ovat todella voimakkaita ja pahoja, mutta näissä hyvää on se, että eivät oo niin jatkuvaa kolotusta kun ne häpyluun tienoilla tuntuvat kivut. Kivut on sellaisia, että ihan yllättäen ja äkillisesti tulee todella voimakas vihlaisu lonkan sisällä. Vihlaisu on niin voimakas, että ääni pääsee tahtomatta ja äsken mulla notkahti toinen polvi alta ihan täysin. En sentään kaatunut, mutta ei kaukana ollut. Kai nääkin on jotain liitoskipuja ja lantion löystymistä. Onko muilla kokemusta?
  8. Mä en käytä farkkuja normaalistikaan joten erilaiset joustavat housut mahtuu varmasti loppuun asti. Myös omat takit mahtuu kiinni asti vieläkin, samoin lyhyemmätkin paidat on vielä ok. Meneillään 27+4.
  9. Assi ei herätä jotenkin tunteita suuntaan eikä toiseen, mutta toisaalta en kyllä pidä myöskään erityisen kivana nimenä. Eli enemmän mulle EI-listalla. 6. Ilmari?
  10. Joulu lähestyy... Itselle suurta herkkua on graavi- ja kylmäsavulohi. Täytyy korvata ne vaikka kypsällä lohella tmv vaikka se ei ookkaan kyllä yhtään sama asia Myös juustoista erityisesti aura harmittaa kun sitä ei saa syödä. Maksalaatikosta tykkään myös ja ilmeisesti sitä ei saisi syödä ollenkaan?! Vaikka maksamakkara on ok kohtuudella.
  11. Mä syön nestemäistä iron vital f-rautaa ja se on kyllä nostanut hyvin hemoglobiinia. VIelä kun muistaisi käyttää! Ei tuokaan mitään hyvänmakuista oo, mutta kyllä siihen on tottunut eikä mun mielestä nyt varsinaisesti pahaakaan oo. Eikä ainakaan makeaa. Se vaan, että koska mulla alkanyt vaivata närästys joka tulee yleensä iltaa kohti, joudun ottaa tuon aamulla. Koska jos ei illalla oo valmiiksi närästystä jostain syystä ja meen tuota ottamaan, on närästys taattu. Rasittavaa.
  12. Eka raskaus 9 vuotta sitten oli tosi helppo kaikin puolin. Toki olinkin vasta 19v, kun raskauduin. Nyt tässä raskaudessa 9 vuotta myöhemmin on paljon samoja piirteitä eli päällisin puolin on myös todella helppo ja vaivaton. Mutta tässä raskaudessa liitoskivut on lamauttanut mut pari kertaa jo ihan täysin ja oon ollut todella kipeä. Olisiko siis tosiaan sillä tekemistä, kun paikat jo kerran löystyneet yms. Ja mainittakoot vielä se, että muuten kyllä vatsa ja kaikki on ollut samanmallinen ja vähäiset oireet liitoskipuja lukuunottamatta samanlaisia, vaikka nyt onkin tulossa poika ja esikoinen on tyttö. En siis voi yhtyä niihin "poika- ja tyttömasuihin" yms
  13. @Mintaka Voin jakaa kyllä tuon, että aina on ollut helppoa kulkea lapsen kanssa missä vaan yms! Kun on arkuuden lisäksi (tai johdosta?) myös rauhallinen tapaus. Ikinä ei oo tarvinnut miettiä, että säntääkö jonnekin pää kolmantena jalkana vaan on tosiaan aina mennyt missä vaan mukana ja istuskellut rauhassa paikassa kun paikassa. Ja nyt puhun just niistä ajoista, kun on ollut ihan 1v->.
  14. Me mentiin n. vuosi ennen raskauden yritystä pelkällä kumilla. Ja pakko sanoa, että se tappoi kyllä paljon haluja. Ei tarvi edes kovin pahasti kärjistää jos sanoo, että jäi jotkut hommailut hommailematta ihan vaan siksi, kun se kumi ärsytti ja oli helpompi jättää hommat väliin. Mutta mulle ei oo hormonaalinen ehkäisy vaihtoehto niin saa nähdä mihin päädytään tämän raskauden jälkeen...
  15. Meillä on myös aina ollut tosi arka esikoinen. Sanoisin, että meidän kohdalla auttoi aina kaikissa tilanteissa se, että antoi tytölle riittävästi omaa tilaa ja aikaa käsitellä asioita. Esim. balettiin muistan, kun mentiin ekaa kertaa n.3-vuotiaana niin tyttö halusi sinne alunperin itse, mutta itkuhan siinä tuli ja ei vaan suostunut mennä mukaan ensin ollenkaan. Lopulta harrasti sitä kaksi vuotta ja loppui vain siksi, koska kyseinen balettikoulu lopetti. Eli tarvitsi vain aikaa saada mennä itse omalla tahdillaan muiden mukaan ja kun pääsi vauhtiin, tykkäs kyllä. Muitakin vastaavia tilanteita on ollut paljon ihan helpommissakin ja tutummissakin tilanteissa useammalta ikävuodelta sieltä vuoden vanhasta asti ja aina tyttö on just tarvinnut vaan sitä aikaa eikä yhtään painostusta ja hoputtamista, vaikka vanhempaa helposti turhauttaa se rauhallinen tahti. Kyllä mä ainakin tunnustan, että monta kertaa on tehnyt mieli vaan patistaa ja hoputtaa, kun ei jaksaisi odotella, että toinen menee tilanteisiin etananvauhtia. Eli just sanoisin, että kannustaa ja tukea vaan siinä kohtaa, kun lapsi sitten oman aikansa rauhassa otettuaan menee siihen tilanteeseen yms. Mä oon ollut pienenä lähes "sairaalloisen" ujo/arka ja edelleen inhoan sitä piirrettä itsessäni, vaikka oon siitä päässyt yli eikä kukaan mua enää uskoisi ujoksi ihmiseksi. Ja inhosin/häpesin sitä piirrettä varsinkin pienempänä oman tulkintani mukaan juuri siksi, kun aina alleviivattiin sitä miten pitäis olla reipas ja rohkea. Koin olevani jotenkin huono ja nolotti olla niin typerän arka ja ujo. Mun silmissä rohkeat ja reippaat ihmiset oli jotenkin parempia ja hyväksyttävämpiä. Eli tästäkin syystä painotan sitä, että kannattaa antaa aralle lapselle tilaa ja aikaa edetä omaan tahtiin eikä just liikaa sitä reippautta/rohkeutta vaatia ja korostaa. Ja siis piti sanomani, että meidänkin tyttö on nyt 8-vuotiaana jo paljon, paljon reippaampi. Kuulemma luokkansa yksi puheliaimpia ja innokkaimpia yms mitä ei meinaa aina itse edes uskoa. Pääsikin arkuudesta ja ujoudesta huomattavasti äitiään aiemmin irti. Eli kyllä se monesti menee iän myötä, ihan itsellänikin meni, tosin vasta teini-iässä, mutta meni silti. Mä en tiedä vastasko kaikki mun jutuista edes täysin sun kysymyksiin eli lähinnä kerroin omia kokemuksia.
  16. Mä myös joudun kyllä todeta, että en muista kipua synnytyksen jälkeen oikein missään. Toki synnytyksestä jo 8,5vuotta ja aikahan kultaa muistot. Mutta tosi hyvin kyllä meni synnytys ja sen jälkeinen aika eli sanoisin, että mullakaan ei sattunut oikein minnekään. En muista saaneeni kipulääkkeitä ja esim. vessassa asiointi, istuminen ja kävely onnistui kaikki alusta asti tosi hyvin.
  17. Tyttö oli 1v9kk, kun meni hoitoon. Alku oli vähän takkuinen, kun tyttö oli niin kovasti mun perään, mutta hyvin se siitä sitten lähti käyntiin.
  18. Mulla meni n. 18h vesien menosta vauvan syntymään. Ajattelin, että se olisi tavallisempaa, että siinä menee kauan, mutta näköjään täälläkin puolet on sellaisia, että on syntynyt tosi nopeasti vesien menon jälkeen.
  19. Ristiäiset pidetään, koska kuulutaan kirkkoon ja uskonto on meille tärkeää.
  20. Lainaan itseäni. Eli voimistelu jatkuu kerran viikossa, mutta teatterin halusi jättää pois. Teatterin sijaan aloitti nyt pianonsoiton, jota on myös kerran viikkoon. 8v on nyt, täyttää maaliskuussa 9v. Kaksi harrastuskertaa tosiaan viikkoon.
  21. Esikoisen kanssa olisin halunnut tietää, mutta tyttö ei suostunut näyttää edes pientä veikkausta. Istui jalat ristissä. Tämän tokan kohdalla haluttiin myöskin tietää ja poika näytti auliisti. Toki syntnyt ei vielä ole niin se jää nähtäväksi onko siellä se poika.
  22. Komppaan @Milaliinaa eli 14kg.
  23. Mulla laihdutti tai suorastaan kuihdutti. Paino nousi raskausaikana 14kg ja tippui sellaiset 24kg.
  24. Sairaalassa meni. Olin hakeutunut supistusten takia jo aiemmin sairaalaan ja siellä ne sitten meni 18h ennen syntymää.
  25. Puoli-istuvassa asennossa synnytin. Siihen mut ohjeistettiin ja se tuntui luontevalta. 8min kesti ponnistusvaihe eli oli nopeasti ohi.