Patrian

Hoitopäivä alkaa 7.30 ja päättyy 14.30-16.30, riippuen työpäivän pituudesta.

- Missä vaiheessa esikoinen jäi pois päivähoidosta (tai jäikö ollenkaan) äitiysloman alkamisen jälkeen? Ei jäänyt pois. - Oliko esikoinen päivähoidossa vauvan synnyttyä? Kuinka monena päivänä viikossa ja montako tuntia per päivä? 10-12 päivää kuussa, 8h päivässä. - Minkä ikäisestä esikoisesta on kyse? 4-v.

Poika 4-v on parhaillaan pph:lla, mutta vaihtaa syksyllä päiväkotiin. Nykyiselle pph:lle riittää, että lapset lapset leikkivät nätisti ja kerhossa saa sitten askarrella ja laulaa. PK:ssa saa tuon kaiken, oppii olemaan isossa ryhmässä ja voi sitten jatkaa eskarilaisena tutussa paikassa.

Isän puolella on mamma ja pappa, äidin puolella mummu ja pappa. Lisäks on isomummo mun puolelta.

Lapsilla on kolme serkkua, mutta näkevät useammin pikkuserkkujaan kuin serkkujaan, jotka ovat jo isoja koululaisia. Tätejä, setiä ja enoja on yksi kappale kutakin.

Kaikki isovanhemmat ovat elossa ja mun puolelta myös isoisovanhemmat. Viikoittain ollaan tekemisissä ja lapset viihtyvät hyvin isovanhempien seurassa. Isoisovanhempia nähdään pari kertaa vuodessa, asuvat sen verran kaukana.

Esikoispoika on aina ollut hoikka ja pitkä. Pituus +2:lla ja paino -2:lla. Neiti taas on pitkähkö ja pyöreähkö, melko naisellinen siis. Mutta kun molemmat ovat kasvaneet tasaisesti omilla käyrillään, niin ei ole ollut ongelmia neuvoloissa.

TYKS:ssä olen molemmat lapseni synnyttänyt. Eka meni käynnistykseen ja ja katselin sairaalan seiniä koko viikon. Ma menin sisälle, ke aamuyöstä syntyi esikoinen ja su pääsin pois. Tuota aikaa en ilolla muistele. Repesin pahasti ja tikattiin leikkurissa, maito ei noussut, lisämaito ei herunut vaan käskettiin lypsää. Kun sitten kätilökään ei saanut maitoa lypsetyksi, niin saatiin "lupa" lisämaidolle. Pojalla tiukka kielijänne vaikeutti imemistä, rauta-arvot matalalla, potilashuone täynnä, synnytys venyi ja monasti puhuttiin sektioon menosta vaan ei menty, imetystuki olematonta jne jne. Olin osastolla 310. Toisella kerralla kaikki oli helpompaa. Kuopus syntyi nopeasti, vauvan hoito oli tuttua ja hoitajat ystävällisiä. Maito ei nytkään noussut, mutta lisämaitoa tuotiin, kun vain pyysi, jopa yöllä. Olin osastolla 311. Tiedä sitten mistä johtuu, mutta moni on kehunut osastoa 311 ja kauhistellut 310:n menoa. Ja ensisynnyttäjille vinkkinä, että avatkaa suunne ja puhukaa hoitajille ja pyytäkää apua. Heillä on hirmu kiiru ja jos olet hiljaa, niin he luulevat, että kaikki on hyvin.

Pojalla on isohko pupu, joka on kulkenut matkassa synnäriltä lähtien. Tytöllä on isohko nalle odottamassa unilelun paikkaa, tällä hetkellä uniriepu vie sen paikan.