vadelmiina

Jäsen
  • Content count

    36
  • Joined

  • Last visited

About vadelmiina

  • Rank
    Tavis
  1. Täytyy tulla oikein ihmettelemään tätä Cytotecien toimintaperiaatetta. Multa on jouduttu kerran nuorempana keskeyttämään raskaus cytoteceillä, ja se on ollut yksi elämäni traumaattisimpia tapahtumia. Kipu oli aivan älytön, makasin monta tuntia vessan lattialla puoli tajuttomana kivusta, oksentelin ja supistelin vessanpöntöllä. Sanomattakin on siis selvää, että nyt kun minulla todettiin keskeytynyt keskenmeno, kaikkien surun ja pettymyksen tunteiden lisäksi tunsin puhdasta pelkoa lääkkeellisen tyhjennyksen vuoksi. Sain esilääkkeenä mifepistronen torstaina ja hoitaja arveli, että minun tapauksessani jo se saattaa laukaista keskenmenon kun keltarauhashormonin eritys loppuu. Joka tapauksessa hoitaja kehotti ottamaan cytotecit lauantai-aamuna. Keskenmeno alkoikin n. vuorokausi esilääkkeen ottamisen jälkeen. Tunsin supistelua ja kovaakin kipua perjantai-iltana, ja raskausmateriaalia tuli yllättävän paljon pois. Ajattelin etukäteen että tuntuu tosi turhauttavalta kärsiä Cytotecien vaikutuksista seuraavana päivänä, jos kohdusta on iso osa materiaalista jo tullut ulos. Toisin kävi! Otin yhteensä 6 cytoteciä nyt tänään lauantaina aamun ja päivän aikana, ja olen tosi yllättynyt, ettei kohtu ole supistellut merkittävästi ja veren lisäksi ulos on tullut hyvin vähäisesti ainesta ja sekin illalla. Toivon tosiaan näiden lääkkeiden toimivan niin, että jos kohtu on jo melko tyhjä, vaikutukset ovat pienemmät. Pelottaa nimittäin vähän, että mitä jos tyhjennys on epäonnistunut ja jää osittain kesken. Kaavinta ei kuulosta lähtökohtaisesti siltä, että haluaisin sen kokea - ja muutenkin haluttaisiin tietysti jatkaa vauvan yrittämistä mahdollisimman pian. En haluaisi tai jaksaisi mitään pitkää poliklinikkarumbaa... Pitänee soitella huomenna lääkäriin ja kysyä, onko tässä nyt todennäköisesti homma mennyt kuitenkin ihan putkeen ja raskaus mennyt luonnollisesti esilääkkeen ansiosta kesken. Jos tässä ei ole mikään mennyt pieleen niin sopii kyllä olla hyvin kiitollinen siitä, että tyhjennys ei ollut läheskään niin järkyttävä kokemus kuin keskeytys.
  2. Viiden, päivä päivältä vahvempaa viivaa näyttävän raskaustestin tekemisen jälkeen se on jo pakko uskoa: raskaana ollaan Nyt vaan toivotaan koko sydämestä, että pieni pysyy kyydissä. Ja nautitaan tästä tilanteesta.
  3. En suhtaudu mitenkään. Jokainen tekee omat valintansa, eikä kaikkien tarvitse saada lapsia. On ihanaa, että ihminen tunnistaa itsestään sen tarpeen saada elää elämäänsä ilman lapsia eikä tee niitä minkään ulkopuolisen paineen tai oletuksen vuoksi. Se ei olisi oikein ketään kohtaan, kaikkein vähiten sitä viatonta lasta kohtaan.
  4. Mulla on käytössä Flo, ja tykkään siitä tosi kovasti. Oon ajatellut jättää tämän käyttöön myös silloin kun ei aktiivisesti yritä raskautta tai ole raskaana, koska tämä tekee oman kierron seuraamisen niin helpoksi. Lisäksi Flo'lla pystyy seuraamaan esim. unen ja liikunnan määrää sekä painoa, joka on osoittautunut aika mielenkiintoiseksi dataksi itselle.
  5. Apteekista olen nyt sekä raskaus- että ovistestit ostanut, mutta hyvänen aika niihin saa rahaa uppoamaan! Pitänee ensi kiertoon kyllä tilata joku tukkupakkaus netistä, kun noita näköjään tässä taloudessa kuluu...
  6. Yleensä kp 17.
  7. Pakko tulla tänne hermoilemaan ja kuumeilemaan, vaikka ketju ei kovin aktiivisena olekaan hetkeen ollut. Tämä kuitenkin lienee hyvä alusta piinailun purkamiseen. Olen uusi foorumilainen, jolta hormonikierukka poistettiin heinäkuussa. Nyt siis toinen kokonainen yrityskierto menossa, ja menkkojen alkuun pitäisi olla se 6 päivää. Huomasin jo viime kierrossa, että kaikenlaisia oireita sitä alkaa itseltään bongata vaikkei tärppi olisikaan käynyt - toisaalta mulla ei tullut kuukautisia kierukan kanssa ollenkaan, joten nyt vuosien jälkeen olen saanut taas PMS:n ja muut kuukautiskierron ilot takaisin elämääni. En muistanutkaan, miten keho oireilee ennen menkkoja - ja nythän ne on oikein helppo omassa päässään sekoittaa raskausoireisiin. Jos tästä kierrosta ei tärppää, niin voisi ensi kierrossa pitää tällaista dpo -oirepäiväkirjaa, joita tässä ketjussa on. Niitä on ollut todella mielenkiintoista lueskella! Mulla on siis nyt menossa dpo 9. Muutaman päivän olen palellut kuin jääpuikko, aamulämmöt on olleet vähän koholla, ja tänään sitten nousi lämpö enemmänkin. Tänään on ollut aivan veto pois. En normaalisti pysty nukkumaan päiväunia vaikka kuinka haluaisin, mutta tänään töistä tullessa olin niin uupunut, että tipahdin sohvalle ja nukuin 2,5h surutta putkeen. Kuitenkin se oire, joka mussa eniten on herättänyt toiveet tärpistä, oli eilen kauppareissulla yhtäkkiä vatsassa tuntunut voimakas repäisevä tunne. Oli pakko oikein pysähtyä ja irvistää. Repäistä tuli äkkiä, ja samaten äkkiä se oli ohitse. Seuraavana yönä näin itselleni todella epätyypillisen unen, jossa olin raskaana, synnytin ja hoidin vauvaa. Tunsin unen läpi painon tunnetta alavatsalla, ja heräsin unesta tähän vatsaoireiluun. Ei siis varsinaisesti kipua, vaan painon tunnetta. Kääk, nyt kun kirjoitin nämä ylös, tuntuu että saatan ruveta intoilemaan liian aikaisin. Kaikki nämä tosiaan voi kertoa myös lähestyvistä menkoista. Mutta katsotaan miten käy, mahtavaa että on tällainen paikka jossa näitä omia oireitaan voi ruotia ja analysoida.
  8. Mies kuumeilee mukana. Yrittää kuitenkin selkeästi pitää jalat maassa, mikä tuo kyllä hyvää vastapainoa mun kuumeilulle.
  9. 28,27. Ylipainoahan tuota on kertynyt viimeisen vuoden aikana, mutta olen aika tyytyväinen kehooni ja painooni. Jos raskaus ei tärppää ensimmäisen puolen vuoden aikana, niin pitää varmaan alkaa kiinnittää enemmän huomiota painoonkin. Lääkäri kuitenkin sanoi minulle hiljattain, että paino ei nykykäsityksen mukaan enää kerro kaikkea terveydestä kun elämäntavat on kunnossa. Ja että painosta ei ainakaan kannata stressata raskautta toivossa. Siitä tuli hyvä mieli.
  10. Minä olen kertonut muutamalle ystävälle, joille kertominen on tuntunut luonnolliselta. Olen puhunut asiasta myös omalle äidilleni, sillä toivon äidin tukea kaikissa iloissa ja suruissa joita lapsihaaveen myötä voi kohdalle osua.
  11. Syön foolihappoa ja yritän tietoisesti keskittyä terveellisiin elämäntapoihin, omaan hyvinvointiin, parisuhteeseen, stressin hallintaan sekä elämästä nauttimiseen. Hyviä asioita muistaa muutenkin, mutta jotenkin raskaustoiveiden myötä nämä asiat ja hyvän arjen merkitys on korostuneet omassa mielessä. Että ei vain itselle, vaan tulevalle pienelle myös. <3
  12. Me jätettiin ehkäisy pois heinäkuussa. Minulla ikää 26 vuotta, miehellä 28. Yhdessä ollaan kolmatta vuotta, ja molemmilla vakityöt.