Kitekat

Mulla on takana äärimmäisen järkyttäväksi kääntynyt synnytys. Lääkärit käyttivät nimitystä "katastrofitilanne". Mies taisi kokea meistä kahdesta ne isoimmat kauhunhetket, kun sekä minä että vauva oltiin teholla. Minä puolestani nukuin/olin tajuttomana pahimman yli. Kun sanoin synnytyksen jälkeen, että tekisin kaiken uudelleen, mies sanoi, että hän ei ole (itsestään) ihan varma. Mies myös pohti pitkään, että miten hän ikinä selviää/ pääsee yli tapahtuneesta.

^ Meidän täysin hampaaton 8,5 kk tyttö pystyy syömään niitä kaupan 8 kk-ruokia. En ole vähään aikaa ostanutkaan enää muunlaisia. Joten ei ole välttämättä hampaista kiinni. Koitin ekan kerran tytön ollessa 7,5 kk ja silloin ei onnistunut lainkaan. Annoin muistaakseni kaksi teelusikallista, joista molemmista pullahti saman tien kokkareet suusta ulos. Odottelin muutaman viikon, kunnes koitin uudestaan. Pienensin ekalla kerralla kokkareista ruokaa haarukalla ja se meni alas kuin mikä tahansa sose. Totesin, että taitaa olla se haarukalla painelu turhaa, koska ruokaa jäi kuitenkin niitä kokkareita, eikä nekään tehneet tiukkaa. Mä en tiedä, miten tuollainen muutos on voinut tapahtua itsellään. Johtuiskohan siitä, että olen laittanut välillä pakkasesta kokonaisia itsepoimittuja ("luomu") vadelmia ja mustikoita hedelmä- ja marjasoseiden sekä jogurttivalmisteiden joukkoon, jolloin tyttö on tottunut vähitellen kokkareisiin...?

No voi kurjuus. Siis hyvä, että selvisi, mikä sulla on, mutta ei kuulosta lainkaan kivalta. Pesuaineihottuma olisi ollut mukavampi vaihtoehto, vaikkei sekään kivaa ole.

Bambi, toivottavasti saat jostain avun. Mullakin kesti kolmisen viikkoa kärvistely ja ei ollut tosiaan herkkua. Mulle lääkäri sanoi, että vaatteet (myös vuodevaatteet, pyyhkeet jne.) voi joutua pesemään useammankin kerran uudella pesuaineella ennen kuin allergiaa aiheuttaneen pesuaineen jäänteet saa pois, joten siihen saattaa mennä hiukan aikaa... lisäksi mulla ainakin meni useampi päivä rikkirevityn ihon paranemiseen vielä senkin jälkeen, kun mikään pesuaine ei enää ärsyttänyt sitä. Olin omatoimisesti käyttänyt kortisonivoidetta vähän miten nyt sattui kutisemaan, mutta vasta lääkärin neuvoilla alkoi tapahtua paranemista: rasvasin ihottumaa muutaman kerran päivässä rasvaisella perusvoiteella (muistaakseni Ceralan) ja käytin kortisonia säännöllisesti 2 kertaa päivässä aamuin illoin. Sitten kun siihen kortisonin läästimiseen tuli joku järki, ei enää mennyt montaakaan päivää, kun alkoi helpottaa. Sen takia tätä nyt vielä jankutan, että jos olette parissa viikossa vekslanneet sitä pesuainetta, niin se tuntuu aika lyhyeltä ajalta... Mä olin ilmeisesti allerginen (ihan vaan mutua) Omo Sensitiven zeoliitille. Vaihdettiin se Erisanin jauheisiin ja sen jälkeen ei ole ollut mitään ongelmaa. Mä nyt en mistään mitään tiedä, mut voishan olla, että ehjän ihon pinnalla on jotain pesuainejäännettä ja sitten kun ihoa raapii ja sen pinta menee rikki syntyy se allerginen reaktio...? Vähän samallalailla kuin Prick-testissä.

Mä herkistyin hiukan ennen raskauden puoliväliä pitkään käyttämälleni Omo Sensitivelle. En hoksannut ensin ihottumaa pesuaineihottumaksi, kun se alkoi nilkoista. Se oli juuri sellaista pientä punaista näppylää, mikä kutisi järkyttävästi. Nilkoista se levisi sääriä pitkin reisiin ja kun olin raapinut sitä unissani kortisonirasvauksesta huolimatta, iho meni rikki ja tuloksena oli ekseema eli jalkojen iho tulehtui lähes kauttaaltaan varpaista reisiin. Ihme kyllä ihottumaa ei tullut lainkaan muualle kuin jalkoihin - sen vuoksi mun kesti ihan liian kauan aikaa keksiä, mikä oli ongelma.

Mä tykkään myös enemmän Skanssin liikkeistä. Lastenhoitohuoneista en osaa sanoa mitään, kun en ole koskaan käynyt sellaisessa missään.

Eivät ala enää koskaan.

Eipä hirveästi tullut mieleen meikata, kun en päässyt edes suihkuun viikkoon. (Kävin siis suihkussa perjantaina, synnytys tapahtui lauantaina ja vasta seuraavana torstaina sain selästä epiduraalikatetrin pois ja pääsin suihkuun...) Olin tuossa vaiheessa niiin taivaassa, kun sain pestyä liat, hiet ja muut tahmat iholta pois (kaula, käsivarret, kämmenselät, alavatsa ja koko selkä täynnä teippijälkiä), ettei tullut pieneen mieleenkään laittaa iholle mitään uutta mähmää.

Mä olen itselleni selittänyt asian niin, että koska raskausmyrkytys on istukkaan liittyvä sairaustila (tosi mulla istukka toimi ihan hyvin synnytykseen asti), istukan irtoamattomuus ja hajoaminen synnytyksessä johtui myrkytyksestä. Irtoamattomuus saattoi johtua myös siitä, että kohtu ei enää jaksanut supistua. Se puolestaan ei johtunut myrkytyksestä (luulisin), vaan oli todennäköisesti ihan mun oman kropan toimimattomuutta. Saattoi johtua vaikeasta endometrioosista. Trombosyyttiarvojen laskeminen päivä päivältä johtui nimenomaan myrkytyksestä. Se on normaalia, että jos istukkaa jää kohtuun, se aiheuttaa verenvuotoa. Mulla vaan sitten sattui nuo molemmat samaan aikaan - se, ettei istukkaa saatu kaavittua kokonaan ja se, että veri ei hyytynyt.

Mulla tehtiin eppari imukupin vuoksi, mutta repesin silti molempiin suuntiin. Mistään tikkauksista en tiedä, kun ne tehtiin nukutuksessa (ihan muusta syystä kuin repeämisestä johtuen). Mulla repesi myös kohdunkaula, mutta sitä ei edes kerrottu, vaan luin sen jälkeen päin papereistani.

Poisto tunnistettavuuden pelossa.

Mä ostin vauvalle ekan kerran suppoja edellispäivänä rokotuksen vuoksi ja apteekin täti neuvoi laittamaan supon juuri noin kuin tuossa Haisun kuvassa. Tosin me ei sitten niitä tarvittukaan.

Raskausaikana painoa tuli 6 kg. Sairaalasta kotiinlähtiessä painoin 16 kg vähemmän kuin sinne mennessä eli olin 10 kg kevyempi kuin ennen raskautta. Seuraavan parin viikon aikana tippui vielä pari kiloa ja siihen tuntuu jääneen toistaiseksi.

Samis. Menin sairaalaan maanantaina, vauva syntyi lauantaina ja pääsin kotiin 11 päivää synnytyksen jälkeen.

Vauva syntyi 40+5, kun raskausmyrkytyksen vuoksi oli käynnistelty 4 päivää sekä cytoteceilla että oksitosiinilla.