Smultron

En tykää sitten yhtään, 4. Titta?

Chuislean, niin on jännät hetket näköjään teilläkin käsillä! Onko tänään jotain uutta? Mä testasin tänään toisen haalean testiviivan, mutta sen verran näkyvän ja värillisen viivan kuitenkin, että päätin luottaa raskauteen. Tällä oirearsenaalilla olisi kyllä vaikea olla luottamatta, sen verran väsyneenä ja pahoinvoivana päivät kuluu, että huomaa kyllä kaikki muutkin. Testaan vielä loppuviikosta uudestaan, koska haluan nähdä vahvan plussan... Mutta muuten hipsin tästä odotus-puolelle.

Voihan höh!

Muakin jännittää Nuttyn tilanne, toivottavasti vuoto ei alkanut kunnolla kuitenkaan. Kielo82, sormet ristissä plussan puolesta! Tuo rintojen turpoaminen niin, että toinenkin huomaa, kuulostaa lupaavalta! Mä testasin lauantaina (kp27/30-34, dpo(10-)12) täysin negan. Tänä aamuna sen sijaan sain pregcheckiin hyvin haalean plussan! Viivan haaleus hermostuttaa, toisaalta tänään on vasta kp29/30-34 ja pregcheck sanoo näyttävänsä plussan vasta ekana kuukautisten poisjääntipäivänä. Eikun uusi paketti testejä tänään kaupasta ja toivottavasti seuraavina päivinä viiva vahvistuu.

Onda, jännä tilanne! Nuttyllahan on jännittävät ajat käsillä. Kuuluuko jotain uutta tänään? gasolina, kuulostaa lupaavalta, toivottavasti on tärpännyt! Aloin nyt jännittää sunkin puolesta! Koska meinasit testailla? Mun oirelista sen kuin kasvaa: - viikon kestänyt pahoinvointi lievästä etomisesta pönttöön yökkäilyyn - hajuherkkyys ja hajujen aiheuttama yökkäily - tajuton väsymys. Yleensä olen iltavirkku ja valvon puoleen yöhön, viimeisen viikon olen mennyt nukkumaan ennen kahdeksaa ja nukkunut silti päiväunia jotta jaksaisin läpi päivän. - hervoton palelu - pieni huimaus - maha vähän sekaisin - muutaman päivän alavatsa on ollut tosi kipeä, ja aivan eri lailla kuin menkkojen aikana/ennen, polttavaa ja repivää kipua joka pahenee rasituksessa - häpyliitoksen pieni, viiltelevä kipu (kuopusta odotaessa oli ongelmia häpyliitoksen kanssa) - ylitsevuotava tunteellisuus ja itkuisuus Puoliso on aivan varma, että olen raskaana, koska olen kuulemma samalla tavalla tunnepurkauksinen ja itkuherkkä kuin aiemmissa raskauksissa. Sitten nolottaa jos nämä ovatkin vain toiveoireita ja olen ollut hankala ilman "oikeaa syytä"... Ei sillä, että tahallaan kehittäisin tunteellisuutta ja itkuja, mutta uskon, että saattaisin saada oikean tuntuisia raskausoireita psykosomaattisestikin. .. Jännää, jännää! Huomenna meinasin testata, vaikka huomenna on vasta kp27/30-34, ja luullakseni dpo12. En malta odottaa, ja jos olisin raskaana ja olisi näin vahvoja oireita, niin eikö se sitten luultavasti jo näkyisikin? Ehkä? Kai? Jos ei huomenna näy plussaa niin uusi yritys maanantaina.

meei, kuulostaa musta kyllä todella lupaavalta! Jaan hulluksi tulemisen tunteen, mietin tässä just itse samaa, että olenkohan kuvitellu vain kaikki lukuisat oireeni vai olenko raskaana... Onneksi puoliso on ollut poissa eilisaamusta asti ja tulee vasta huomen illalla (enkä halua testata ilman, että hän on paikalla), niin olen malttanut olla testaamatta. Muuten olisin testannut varmaan joka aamu. Lauantaina meinasin sitten testata, vaikka onkin vasta dpo12. Tsemppiä piinailuun!! Chuislean, mahtuu toki, tervetuloa jännäämään.

Ihan ok perusnimi, hieman tylsähkö, 7. Routa?

Onko runsastunut valkovuoto jokin hyvä merkki? Mulla on nyt suurin piirtein dpo9 ja yhtäkkiä valkovuotoa kuin ovulaatioaikaan, toisin kuin yleensä tähän aikaan kierrosta. Heti aloin miettiä, että voisko tämäkin olla jokin raskauden merkki.

Meillä ensimmäisen ja toisen lapsen ikärero on 1v 7kk. Harva se päivä todetaan tyytyväisinä, että onpa hyvä, että lapset tulivat niin pienellä ikäerolla. Kuopuksen vauva-aika oli raskasta kun hoidettavana oli kaksi alle kaksivuotiasta eikä apukäsiä lähimaillakaan, mutta nautin ajasta silti. Esikoinen on aina ollut todella helppohoitoinen ja sopeutuvainen. Nyt lapset ovat kuin paita ja peppu, ja touhuavat koko ajan yhdessä. Kolmatta lasta haaveillaan nyt, kun kuopus on täyttämässä neljä. En olisi jaksanut kolmatta pienellä ikäerolla, mutta nyt kun isommat lapset ovat jo omatoimisia, ajatus seuraavasta pienen ikäeron parivaljakosta kutkuttaa.

Onnea!! :lipsrsealed:

Onnea!!

Onnea!!

Kuulostaa jotenkin väkisin väännetyltä ja oudolta, 4. Ruu?

Ahti on ihana! 10 Vanja?

Onnea nutko, stina ja Leo86!

Oletteko huomanneet näitä? http://blog.kumja.de/kumja_jacket_extension/ Niillä on erikseen talviversio takin lisäosasta.

Meidän esikoinen syntyi yli 40 tunnin puurtamisen jälkeen ja toinen lapsi neljässä tunnissa. Olen miettinyt, voiko tästä päätellä mitään mahdollisen kolmannen synnytyksen suhteen... Tassukka, ymmärrän hyvin, että jännittää! Aika hurja tuo kahden tunnin synnytys paljon ennen kuin osaa odottaa. Varmaan hiukan pöllämystynyt olo. Toivottavasti toinen tulisi vähän hitaammin!

Mä olen synnyttänyt esikoisen kyljellään (puoliso piti päälimmäistä jalkaa ylhäällä) ja toisen lapsen selinmakuulla. Toisen kohdalla kylkimakuu tuntui tosi huonolta vaikka ekan kanssa se oli tosi hyvä. Sain valita asennot itse, ekalla kerralla en voinut synnyttää pystyssä tai jakkaralla koska olin niin uupunut, ja makuuasennoista kylkimakuu tuntui parhaimmalta. Toisessa synnytyksessä päädyin selälleen koska vanha tuttu kylkimakuu ei toiminutkaan eikä ollut aikaa hakea muuta asentoa kun vauvalla oli kiire tulla. Kummassakaan synnytyksessä ei tehty epparia, ekassa repesin. Luulen, että se johtui siitä, että oli esikoinen eikä niinkään asennosta.

Mun molemmat lapset on kellineet alhaalla lantiossa jo rv 30 aikaan. Kätilö totes, että mulla on vaan sen muotoinen lantio, että siellä mahtuu kellimään, kätevää kun ei vauva silloin niin paljon paina keuhkoja, aiheuta närästystä jne. Maha ei siis varsinaisesti laskeutunut missään vaiheessa, vauvat kiinnittyi pari viikkoa ennen synnytystä, muistaakseni.

Olen täysin samaa mieltä entsyymin kanssa. Minusta koko kysymys siitä, mitä ajattelisin jos lapseni kertoisi olevansa jotain muuta kuin hetero tuntuu hassulta, vähän sama kuin minulta kysyttäisiin että miltä tuntuisi jos lapseni kertoisi olevansa lyhyt (pituuden kyllä aika selkeästi huomaa, mutta ymmärtänette pointin ). Minusta tuntuu myös kovin julmalta, että lapsen mahdollisesta homoudesta vitsaillaan, heitetään jopa synttäreillä "vitsi ilmaan" juhlaväelle ja väki sitten naureskelee. Lapsille käy tuollaisissa tilanteissa sivustakatsojina varmasti selville, että homous ei ole ok. Jos tällainen on se, mitä lähipiiristään aistii, ei varmasti ole helppo olla sinut itsensä kanssa jos sitten sattuukin olemaan jotain muuta kuin hetero. Yhdyn entsyymin sanoihin, että toivon, että pystyn kasvattamaan omat lapseni ympäristössä, jossa on alusta asti turvallista olla juuri sellainen kuin on ja kaikesta voitaisiin puhua avoimesti aina.

Tuli! Meille sanottiin, että mahassa on vauva, ja vauvahan sieltä tuli, molemmilla kerroilla.

Onnea, onnea!!

Oi, Psychobubbles, meni ihan kylmät väreet! Onnea! Mäkin menin ekan positiivisen testin tekemisen jälkeen ihan lukkoon ja jopa paniikkiin vaikka olin odottanut hetkeä jo monta vuotta, ja vähän myöhemmin paniikki meni ohi. Kai se on niin iso juttu että pää jotenkin ylikuormittuu ja naksahtaa huolimoodille.

Onnea!

Meillä on ollut vierekkäin istuttavat, kapea malli. Se mahtui kaikista ovista ja kaupassa oli ok käydä. Pääkaupunkiseudun julkisista en osaa sanoa, mutta tavalliseen bussiin kyllä menivät. Tykättiin kovasti ja lapsetkin tykkäsivät kun molemmat saivat olla näköalapaikalla (sitten kun vauvakin kasvoi) eikä tarvinnut olla "alakorissa". Rattaiden alle jäi sitten tilaa tavaroille. Edessä oli pienet pyörivät renkaat ja takana isot. Tuo oli tosi kätevää, rattaat liikkuivat TODELLA ketterästi, kaikki vieraat työntäjät aina ihmettelivät että voiko tuplarattaat olla näin kevyet ja helpot työntää. Me tykättiin hirveästi myös siitä, että molempia istuimia pystyi kääntämään/liikuttamaan erikseen. Ensiksi toisella puolella rattaita oli vaunukoppa, toisella istuin työntäjään päin. Kun lapset kasvoivat, esikoinen vaihdettiin kasvot menosuuntaan ja kuopus istuinosaan kasvot työntäjään päin. Istuimia oli myös helppo säätää erikseen makuuasentoon sen mukaan kuka nukkuu. Minulle oli ehdotonta, että rattaat ovat vierekkäiset, koska päällekkäisissä saa "ojentaa käsiä" , että ylettyy työntämään (kun ei voi askeltaa jaloillaan rattaiden alle/taakse jossa istuu toinen lapsi), joten vierekkäisten työntäminen on minusta kevyempää. Mutta tästä on varmasti monta mielipidettä. :)En millään muista meidän rattaiden merkkiä, mutta näytti lähes tältä http://www.strollermanufacturers.com/double-pram.html .