sorellina

Aktiivijäsen
  • Content count

    920
  • Joined

  • Last visited

About sorellina

  • Rank
    Aktiivi

Contact Methods

  • Website URL
    http://
  • ICQ
    0

Profile Information

  • Location
    Helsinki

Recent Profile Visitors

3755 profile views
  1. ^ Kuulostaa ihanalle. Meillä oli vähän samoja ajatuksia, mutta käytännössä mahdotonta toteuttaa. Me saadaan hirveän huonosti lastenhoitoapua, siis varsinkin kesällä jo ihan vaan muutaman tunninkin hoitoapua on lähipiiristä turhaa odottaa. Joten tänä hääpäivänä mentiin vaan syömään kahdestaan ja otettiin mll:tä hoitaja siksi aikaa. Nyt mietitään kuumeisesti, mihin nuo saisi ensi vuonna lykättyä edes yhdeksi yöksi, kun on 10v. hääpäivä...
  2. Oltiin toukokuussa Rodoksella, mut eri paikassa kuin te. Näihin osaan vastata. Ja mukana 3,5v. ja 9kk. Me saatiin viedä matkikset kentällä portille, meillä on inglesinan zippyt, eli ei pienimmät, mutta ei mitkään hyökkäysvaunutkaan. En tiedä, onko kokorajoituksia. Paikallisbussissa piti maksaa molemmat aikuiset, joten hankala on yksin mennä (jos mies mukana, niin toinen voi käydä maksamassa). Suurin osa busseista oli sellaisia vanhanmallisia busseja, eli portaat ylös, mutta siinä on sellainen tila rattaille, osa oli matalalattiabusseja, ja sitten osa ihan normibusseista oli sellaisia turistibussien kaltaisia, jotka ovat korkeita, mutta joissa ei ole tilaa rattaille. Kerran mentiin sellaisella ja saatiin rattaat just ja just mahtumaan käytävälle. Sinne alas (minne matkalaukutkin laitetaan) ois saanut rattaat matkan ajaksi, mutta tyttö nukkui just silloin, joten se ei onnistunut. Rodoksen kaupungissa ainakin meidän matkikset toimivat hyvin, mutta meillä onkin aika isot pyörät ja "keskivertoa" paremmat rattaat. Ihan rimpuloilla ois voinut olla vaikeuksia. Jos haluat jostain lisätietoa, laita viestiä, kun en aina täällä muista käydä lukemassa.
  3. Me ollaan myös oltu teini-iästä yhdessä ja niin on itseasiassa suurin osa kavereistakin. Että en mä jaksa uskoa, että oikeasti 9/10 teiniparista eroaa (ainakaan heti), se taitaa olla jotenkin tämän päivän uskomus. En tietenkään väitä, että kaveripiirimme olisi jotenkin edustava otos, mutta kuitenkin näitä kolmekymmpisenä 15v. yhdessä olevia tuntuu olevan aika paljon. Me ruvettiin seurustelemaan 17-vuotiaina ja ollaan oltu yhdessä 14v, joista naimisissa kesällä yhdeksän. Onhan se varmasti erilaista, kun ollaan kasvettu yhdessä, harjoiteltu (kodista) itsenäistymistä yhdessä, koettu kaikki aikuisuuden meriitit yhdessä jne. Kun koko aikuisikämme on oltu yhdessä, ajatus siitä, ettei toinen olisi läsnä, on murskaava. Ja ehkäpä sitä tekeekin töitä sen takia enemmän, kuin joku, joka on ollut sen 100 ihmisen kanssa ja todennut, ettei ero ole maailmanloppu, ja eroaa helpommin, joskus ehkä liiankin helposti. Meillä on ollut toki kanssa vaikeat hetkemme, kaikkein vaikeimmat ovat olleet molempien lasten vauva-ajat. Kuopus on toki vielä vauva, mutta elämä alkaa helpottua sen verran, että voidaan jo todeta, että taas selvittiin. Mutta en tiedä onko meidän vauvat olleet normaalia vaativampia vai eikö me vaan olla vauvaihmisiä, mutta jotenkin sen vauva-ajan vaativuus ja se, ettei oikein ehdi olla mitään muuta kuin äiti tai isä, on raskasta. Esikoisen aikana oli vielä vaikeampaa, kun poika ei koskaan nukkunut ja sitten mä en vaan kestänyt olla sen rääkyvän kakaran kanssa yhtään ylimääräistä, enkä sitten päästänyt miestä tarpeeksi omiin menohin. No, sehän kostautui, mutta onneksi sekin tasoittui sen jälkeen, kun mies sai sitten mentyä kaikki vuoden menot putkeen. Toisen lapsen aikana on taas olleet erilaiset haasteet, mutta samasta lähtökohdasta kuitenkin. Ja tähän kun lisää sen, että isovanhemmat ovat olleet aika nihkeitä hoitamaan lapsia ja ulkopuolista, palkattua apua en ole halunnut pienelle vauvalle ottaa, niin ei olla saatu oikein parisuhdeaikaa, jolla on kyllä merkittävät seurauksensa. Nyt alkaa onneksi helpottaa sekin, ja hääpäiväksi varasimme jo mll:n hoitajan, jotta pääsemme illalla yhdessä ulos. Tosin se unelmoitu kahdenkeskeinen viikonloppureissu kyllä nyt jää, kun ei kukaan suostu hoitamaan näitä koko viikonloppua. Onneksi kuitenkin se vahva historia, se, että meidän suhde ja tiimi on molempien elämän peruskallio ja usko siihen, että joskus taas helpottaa, on auttanut jaksamaan, vaikka välilä on tuntunut, että elämä on liian rankkaa. Ja onneksi molemmat ovat sitä mieltä, että kolmatta lasta ei tule, koska mä en rehellisesti usko siihen, että me selvittäisiin tästä kolmatta kertaa. Pakko lisätä, että haluttiin molemmat lapset ja rakastetaan niitä tottakai ihan kamalasti.... Mä en vaan tajua, miksei lapset voi syntyä yksivuotiaina...
  4. Meillä on sellainen karvalakkiversio, missä ei ole mitään ratteja tms. viihdykkeitä ja meidän poika on aina sitä vihannut. Ostettiin se joltain reissulta...
  5. Samaa mieltä, että mitä pienempi lapsi, sitä helpompaa... kunnes sitten tulee lapsi siihen ikään, että voi ottaa lentokoneeseen kannettavan tai ipadin tms. ja näyttää lastenohjelmia. Oikeestaan oman kokemuksen mukaan sellainen 10kk-1,5v. on, tai ainakin osaa olla, kaikkein "kamalin" matkakumppani. Meillä toimiva alle vuoden ikäisen hyvin kävelevän (=eli nopean) lapsen kanssa oli valjaat. Esim. lentokentällä tai kauppakeskuksessa sai pojan antaa vähän mennä itsekseen, mutta samalla sai itse katsottua jotain muutakin (esim. lentoaikatauluja tai näyteikkunoita) eikä tarttenut koko aikaa olla silmiä selässä... Kantoreppu, tuttinaruin kiinnitetyt lelut jja sellainen solarveil- aurinkoharso ovat olleet toimivia.
  6. Mulle on henk.koht. ihan sama, missä se raja menee, koska mä en kuitenkaan niin pitkään ole kotona. Ainoa vain, että pelkään että tämä tulee vaikuttamaan katastrofaalisesti päivähoitotilanteeseen, tulee ylisuuria ryhmiä, saman perheen lapset joutuvat eri päiväkoteihin, hoitajat, jotka nytkin ovat jo aika kortilla, kyllästyvät työtaakkaan ja vaihtavat jonnekin muualle ja entistä enemmän koulutettua työvoimaa valuu pois päiväkodeista. Uskon, että tuo vaikuttaa lapseen varmasti enemmän kuin se, onko hän kotona kaksi- vai kolmevuotiaaksi. Mutta ideologisesti mun mielestä mennään yhteiskuntana väärään suuntaan, jos tässä lähdetään säästämään. Ja kyllä se kertoo yhteiskunnasta, kun hesarissakin oli, että tällä patistetaan kotiäidit töihin. Siis ihan kuin kotiäidit lusmuilisivat kotona, ja nyt sitten keksittiin keino, millä saataisiin nämä yhteiskunnan pahimmat loiset töihin. (paitsi että kyllä työttömyyskorvauksia parannetaan, herranen aika, onhan se nyt parempi olla kotona kaivamassa nenää kuin hoitamassa lapsia!)
  7. Kiitti Meilllä vielä viime vuotiset menisi koon puolesta, mutta poika kaatui niiden kanssa ja ne meni rikki... Eli ne kyllä saa hajoamaan, kun oikein sählää.
  8. Nosto. Onko joku törmännyt julbo-alennusmyynteihin tänä vuonna?
  9. ^ stockan helmikuun kantislehdessä oli muuten kuva sellaisista aamutossuista, hintaa siinä ei ollut...
  10. Nyt ois kaksi vaihtoehtoa, joko Platanias tai Ixia. Kokemuksia ja suosituksia?
  11. Aidatulla takapihalla poika oli pieniä hetkiä yksin varmaan 1,5v,, vähän pidempiä hetkiä viime kesänä, eli 2,5v. EI kuitenkaan, jos ulkoallas oli käytössä. Asutaan rivitaloyhtiössä, ja autotielle kestää pieni hetki mennä, joten nykyään pääsee ulos edeltä, just jos puen itseäni ja pienempää. Asunnon vieressä on hiekkalaatikko (lumilaatikko nyt), sinne ei meiltä näy, mutta kuuluu, jos huutelee (ja ovi on auki). Joskus, jos tuntuu että mulla kestää kauemmin, käsken pojan laulaa, niin tiedän, että on lähettyvillä. Viime kesänä saatoin myös jättää hetkeksi hiekkikselle, jos hain vaikkapa sisältä paperia. Ihan yksin yksin tuohon hiekkalaatikolle niin, että mä en olisi menossa ulos itse, en kyllä vielä laskisi, enkä ensi kesänäkään. Ehkä sitä seuraavana (4,5v.). Ja jos pitäisi yksin lähteä johonkin, vaikka lähipuistoon, niin kyllä pitäisi olla jo koulussa.
  12. Apua, mä olen sellaisia nähnyt jossain...Oisko ollut ihan cittarissa?
  13. Meillä olisi ajatus vaihtaa meidän yhdIstelmät pelkiksi kuomurattaiksi. Haluaisin isot kääntyvät etupyörät, jotka ovat nykyisten yhdistelmien paras ominaisuus, josta en kyllä suostuisi luopumaan... Nyt pitäisi vaan ruveta etsimään sellaisia... Lisäys. ne kääntyvät etupyörät saa vielä lukittua ei-kääntyviksi, joten toimivat myös lumessa. Mutta niin saa meidän matkarattaidenkin kääntyvät etupyörät, eiköhän se ole aika standardi ominaisuus...?
  14. Meilläkin on pieni tyttönen. Pituuskasvu on ollut koko ajan ok, mutta paino laahaa perässä. Ja kun keltaisuuden takia käytiin aika alhaalla synnytyksen jälkeen, niin sillä on omat vaikutuksenssa. Mä en nyt halua tähän laittaa painoja, koska mä en jaksa kuunnella niitä surkutuksia, mutta on täällä onneksi muitakin samanlaisia. Mä olen kyllä, anteeksi vain, tyytyväinen, että tuo on tyttö, koska pienikokoisella naisella on kyllä tässä maailmassa helpompaa kuin pienikokoisella miehellä. Motorisilta taidoiltaan tyttö on tosi hyvin kehittynyt ja nyt 5kk ikäisenä jo pieniä matkoja ryömii ja näyttää kohta lähtevän konttaamaankin. Esikoinenkaan ei mikään jättiläinen ole, vähän lyhytkasvuinen ehkä, mutta kuitenkin ihan normaali. Vauvana hänkin oli aina sellainen hoikkeliini, eikä hänelläkään mitään vauvamakkaroita koskaan ollut. Ehkä meidän vauvat on vaan tällaisia.
  15. ^ jotkut liikkeet tekee sen painatuksen just niin, että viet sinne oman mukin kuvan kera. Mutta sitten vaan googlaamaan...