Fifi08

Ekassa raskaudessa jäin saikulle noin 1 kk ennen äitiyslomaa alaselkäkipujen ja supistusten vuoksi. Nyt olen ollut saikulla vain flunssa vuoksi. Toki alaselkä alkanut vihoittelemaan ja supistuksiakin tulee helpommin. Että saas nähdä, miten loppuaika menee. Työviikkoja olis 8 jäljellä.

Meilläkään ei hetki sitten tavalliset puurot kelvannut ollenkaan. Ei siis missään vaihessa ennen noin 1 vuotta syönyt niit. Kaikkia keinoja kokeiltiin, muuta turhaan. Sit yks kaks puuro alkoi maistua =) Meillä syötiin ennen normipuuroa hedelmäsosetta ja leipää. Sit löysin kaupasta Hipp -merkkistä riisipuuroa, joka on siis sellasessa lasipurkissa kuin piltit ym. Se uppoaa edelleen todella hyvin. Seassa on valmiiksi jotain hedelmiä. Ja noista Yosa -jurgurteista. Meille ravitsemusterapeutti sanoi, että voi syödä. Samoin kuin jotain muitakin erikoistuotteita (esim kauramaito, soijajurgurtit ym.), vaikka lukiskin ettei alle 3 v. Niistä pitää valita vaan se, jossa on vähiten lisätty kaiken maailman vitamiineja.

Meillä neidillä todettu maitoallergia ja nyt oltu molemmat 5kk maidottomalla. Minä siis vielä imetän, koska apteekin maidot ei uppoa. Tuttipulloa meillä ei ole huolittu ikään. Oisko täällä jollain vinkkejä, miten saisin maidoista "paremman" makuisia ja saatais neiti niitä juomaan. Pian saadaan kyllä kokeilla riisimaitoa tai kauramaitoa, mutta ainakin mun suussa ne maistuivat ihan yhtä kamalille kuin nuo apteekin korvikkeetkin

Meillä talvella käytössä Lipolan, Ceridal ja Bebanthen. Välillä kuureja hydrocortisonivoidetta käyttäen. Se auttaa. Myös Sipicortison. Nyt kesäaikaan, kun oireita vähemmän, on pärjätty Aqualan L:llä.

En tiedä auttaako tämä vastaus teitä, mutta kerron kuitenkin. Eli meillä kans puklailitiin pienenä röyhtäytyksistä huolimatta. Välillä pahanhajuista puklua välillä ei niinkään voimakasta. Käytiin lastenlääkärillä, kun pari päivää oli mennyt täysin huudoksi. Tuolloin neiti ei siis syönyt ei nukkunut (paitsi sitten kun voimat yksinkertaisesti loppui). Mikään ei oloa auttanut ja äiti oli jo ihan hermoromahduksen partaalla. Paniikki, että mikä oli hätänä. Lastenlääkäri huomasi heti, kun vauva ryökäisi, tuli päälle kitinää. Eli kyse oli refluksista. Vatsahapot nousi nieluun ja poltii ruokatorvessa, kuten aikuisillakin närästää. Saatiin tuolloin ohjeeksi antaa Gavisconia (en tiedä kirjoitetaanko noin). Siitä oli heti apua. Sitä jouduttiin antamaan 10kk ikään asti. Nyt vasta helpannut. Aluksi jouduttiin antamaan väkisin, kun vauva yökkäsi eikä suostunut sitä syömään. Ruisku oli hyvä apuväline. Myöhemmin vauva odotti suu ammollaan =) Tuo lääke on reseptivapaa ja sitä voi aikuisetkin käytää eli voi kokeillä, josko olisi apua. Meillä annettiin muistaakseni vauvan painokiloa kohti 1ml kolmesti päivässä ruokailun päälle. Ensin röyhtäytys. Olemassa on kovempaakin lääkettä, mutta sillon tehdää sairaalassa ensin testejä. No, nuo vaivat kuulostavat myös hieman allergiaoireilta. Eli tämä polttaminen meillä saatiin kuriin tuolla lääkkeellä, mutta masuvaivat ja oksentelu jatkuivat. Todettiin maitoallergia. Eli vauva hylki tuttelia ym. ihan syystä. Ja oireita sai siitä, kun äiti oli syönyt esim. juustoa. Rintamaidosta sai maitoproteiinia. Nyt siis molemmat maidottomalla ruokavaliolla ja kohta äiti saa syödä taas suklaata, kun vieroitus on aloitettu. Mutta siis maidottomalle dieetille ei kannata suinpäin sännätä. Toki voi varmaan kokeilla, onko vaikutusta,mutta tulisi lääkärissä todeta. Toivottavasti tästä jotain hyötyä. Muoks. Piti vielä kirjoittaa, että meillä neiti lehahti aina punaiseksi imetyksen jälkeen ja kakka oli välillä vihreää. Lisäksi ennen diettiä meillä oli rintaraivareita ja atooppista ihottumaa (joka ei kyllä parantunut kokonaan maidottomalla ruokavaliolla).

Eksyin tänne kurkkimaan kokemuksia, kun itekin olisin halunnut lapset mahd. pienellä ikäerolla. Nyt on vaan elämäntilanne toinen ja täytyy kakkosta vähän siirtää. Mutta vain vähän

Kiitti Monalisa! Dubloja olinkin ajatellut pyytää. Neiti kun tykkää niillä leikkiä vaikkei vielä osaakaan mitään niistä koota. Hajottaa kyllä, kun äiti rakentaa Onko muilla lisättävää??

Tää ketju oli enemmän kuin ajankohtainen. Mä oon sellainenkin leipuri, että ei tiedä mitä kakusta tulee, mutta aion kuitenkin yrittää. Ajattelin tehä suklaakakun, kun se on "helppo" tehdä maidottomana. Meille on tulossa kaksi maitoallergista vierasta... Kutsut tein juuri, mutta kuvaa niistä ei ainakaan vielä ole. Olikohan eri ketju, jossa olis keskustelua lahjatoiveista? Nimenomaan 1v. Kun kaikki kyselee enkä oikein mitään tähän hätään keksi...Eli mitä olette toivoneet tai lapsi jo saanut? Oliko lahja hyvä ja ajankohtainen vai jäikö kaapin nurkkaan?

Ymmärrän kyllä Isabellezaa täsyin! Meille kävi vähän samon. Vaikka nimi ei ole mitenkään eirtyisen harvinainen ei niitä kyllä joka kulmallaakaan ole. Eli meillä näin: Kun olin raskaana, vauvaa kutsuttiin jo tällä nimellä tietämättä, kumpi sukupuoli on vatsassa. Mun serkkuni oli myös raskaana. Tämän serkun kanss paljon aikaisemmin tekemisissä. Äitini oli myös mennyt tässä tapauksessa sisarelleen tämän nimen kertomaan, että jos tulee poika, se tulee olemaan virallinenkin kutsumanimi. Ja mikäli tulee poika joskus myöhemmin, nimi tod.näk. käytetään sitten. No, meille tuli tyttö ja serkkuni sai vähän ajan päästä pojan. Juttelin tämän serkkuni kanssa ennen heidän ristiäisiiään heidän nimivaihtoehdoista ja tuota "meidän" niemä ei ollut listalla. Vähän ajan kuluttua äitini sisarus ketoi, että hän oli ehdottanut tyttärelleen (minun serkulle) tätä niemä. Äitini oli siitä sanonut,että miksi sitä piti ehdottaa, kun tiesi, että sen haluaisimme käyttää. Sisarus väitti, ettei ollut tätä äidiltäni kuullut vaan ajatellut kyseistä nimeä jo pitkään, pah! No, poikahan sai "meidän" nimen. Mua otti niin pattiin että! Tiedän, että niemä ei voi varata, mutta kyllä se oli tosi ärsyttävää, kun läheinen ihminen tekee näin! Enää emme ole tekemisissä serkkuni kanssa kuin pakollisissa tapauksissa. Loppui kuin seinään. Ei kylläkään tämän yhden tapauksen vuoksi, vaan monta muuta juttua tuli ilmi tämän jälkeen... Itse en näin olisi voinut tehdä! Enää en kyllä kenellekään nimistä hiisku ennen kuin on kastettu.

Synnytin kans vanhalla osastolla, mutta tuohon voin vastata, että vierihoito ja prena on samat vanhat. Käytiin nimittäin kattomassa kaverin vauvaa

Sattuihan se ihan hirmusesti. Jokainen varmaan kokee kivun ihan eri tavalla, mutta supistukset muistutti paljon kuukautiskipuja, MUTTA kuukautiskivut on vaan PAAlJOON pahempia. Polttaa ja nipistää. Ponnistusvaihe oli mulla helppo, mutta siihen asti oli yhtä tuskaa. Ja kun kivunlievitystä sain odotella turhan kauan.Etukäteen pelkäsin kipua, mutta ei sitä osannut enää sairaalassa ajatella. Odotti vaan, että koska se on ohi. Näin jälkeenpäin sitä ei enää niin konkreettisesti muista, mutta kyllä synnärillä lupasin kertoa kaikille kavereille, että ei kannata lähteä tähän hommaan =) Nyt on kyllä jo vauvakuume

Ilokaasulla mentiin hetki, mutta sitten kivut oli liian kovat ja tilasin epiduraalin. Anestesialääkäri laittoikin epiduraalin ja spinaalin, vaikka vaan epiduraalin pyysin. Kuulemma sairaalan ainoa lääkäri joka näin tekee, mutta en kyllä yhtään moittinut. Spinaali vaikutti heti ja epiduraalia lisättiin vasta, kun alkasi spinaalin vaikutus lakkaamaan. En olisi pärjännyt ilman!

40+1 syntyi tyttö spontaanisti. 1,5 h lasketun päivän yli =)

Näin mulla ainakin meni! Etukäteen panikoin kaikkea, puudutuspiikkejä, kipuja yleensä. Ei niitä siinä tilanteessa enää ehdi ja jaksa ajatella. Kannattaa kyllä varmaan puhua neuvolassa. vOi olla apua. Ja kun luottaa siihen, että kätilö on ammattilainen. Tietää kyllä mitä tekee ja mikä on synnyttäjän/lapsen parhaaksi.

Löytyipäs täältä ihana ketjua! Pitää vissiin itekin ottaa kuvat omasta ja miehen kuvasta ja laittaa tänne neidin kuvan kera =) Kiva kuulla, mitä mieltä te muut oisitte, et kumman näkönen...