Little Elf

Olemme miehen kanssa päättäneet että meidän lapsiluku on täynnä kun toivottavasti tämä toinen raskaus päättyy onnellisesti terveen vauvan syntymään. Olemme siis pohtineet vakavissamme vasektomiaa loppuelämän ehkäisyksi. Vasektomia tuntuu toimenpiteenä helpommalta kuin minun sterilointini joka käsittääkseni tehtäisiin nukutuksessa, miehelle taas paikallispuudutuksessa. Onko kenelläkään (tai kenenkään miehellä) kokemuksia toimenpiteestä? Hinta? Kipuiluaika? Jälkivaikutukset? Kriisejä??

Eli minkälaisia toivomuksia teillä on lähtenyt taaperoilta ja leikki-ikäisiltä pukille? POstista näemmä tunkee noita lelumainoksia aika ahkeraan, onko teillä jo pienet innostuneet toivomaan jotain? Meillä on lisäksi lähipiirissä tuhottomasti saman ikäisiä joille lahja tullaan hankkimaan, joten hyvät vinkit ovat kullan arvoisia! Meillä on tytön ykköstoive Brion nukenrattaat. Sai viime jouluna sen halvemman version, mutta jostain syystä yli kaiken haluaa nuo Briot, vaikka ovat käynnössä samat.. Lisäksi toivoo nuken tuplarattaita, mutta tänään saapuneen lelukatalogin mukaan hinta on rapiat 100 euroa eli saa jäädä vielä sinne pukin pajalle! Poika toivoo pikkuautoja, on ihan armoton autofani, joten hänelle ei ole vaikeaa miettiä mieluisaa lahjaa. Onneksi meillä ei ole vielä hiffattu että pukilta voisi toivoa moniakin lahjoja!

Luin joskus Meidän Perhe-lehdestä jutun otsikolla: "Kun isä sohvalle jämähti.." Meillä mies on ollut jämähtynyt jo pitkän aikaa sitten. Tilanne ikäänkuin luisui tähän koska miehellä on erittäin vaativa työ, ajoittain joutuu yrittäjänä tekemään jopa ympäripyöreitä päiviä ja minä tietysti hoidan kodin. Nyt tilanne on kuitenkin mennyt siihen ettei mies osallistu enää lainkaan, vaikka töissä olisikin hiljaisempaa. Itse hoidan päiväkotiin viennit, haut, kauppareissut, pyykit, ruuan laiton, siivoukset, lasten hoidon täysin yksin. Ja nyt ihan viime aikoina hän on jopa jättänyt lapset täysin huomioimatta. Hän kokee oikeudekseen levätä kotona lukien lehteä tai nukkuen, usein lukkiutuu suljetun ovan taakse yläkerran makkariin että saisi levätä. Esim. tänään ehdimme lähteä jo kauppaan ennenkuin hän tuli kotiin ja palatessamme hän oli jo mennyt yläkertaan "lepäämään". Vain hänen työnsä on tärkeää, itse en voi olla lainkaan ylitöissä, koska hänen on "pakko" olla joka päivä vähintään kuuteen. Lapsia ei tietty voi jättää päiväkotiin, joten joustan sitten itse. Hän on ollut lasten kanssa kaksin päivän vain kahdesti. Muutoin hän soittaa äitinsä hoitamaan lapset ja pakenee töihin minun poissa ollessa. Sanomattakin on selvää ettei lapset tunne oloaan kovin kotoisaksi hänen kanssaan. Lapset toki kaipaa häntä kovasti ja itse olen todella surullinen tästä. Olen tietoisesti päättänyt olla riitelemättä asiasta, koska en halua lasten kärsivän, riidellä kun saisi jatkuvasti ja joka asiasta... Jos kommentoin asiasta niin vastakomentti usein on: "No käytiinhän me eilenkin yhdessä pulkkamäessä." tai "Pitää vaan yrittää löytää aikaa." Aikaa ei kuitenkaan ikinä löydy, aina on jotain tärkeämpää menoa. Hänen mielestään pitäisi riittää se että lomailemme yhdessä vuoden mittaan n. kaksi kuukautta. Olen ajatellut että oma on häpeänsä ja nyt olen jopa ottanut asenteen että ihan piruuttain katson miten pitkälle hän haluaa tätä venyttää. En kaipaa nyt saarnaa että miksi ylipäänsä katselet vielä tuollaista miestä vaan vertaistukea ja vinkkejä perheiltä joilla on ollut vastaava tilanne. Sanomattakin selvää että ero on pyörinyt mielessä viime aikoina paljon. Olen jopa miettinyt toimeentuloa, asuinpaikkaa jnejne...

^WTF?? Eikö siinä vaiheessa appiukko voinut poistua jos ei huhuiluihin kukaan vastannut?? Että piti ihan suihkuun asti änkeä?? Mä olisin lukkojen vaihdon lisäksi asentanut liiketunnistimet järkyttävällä sumusireenillä varustettuna.. Me joskus leikiteltiin ajatuksella että oltais rakennettu appisten isolle tontille toinen talo, siihen olisi kyllä hyvin mahtunut. MUTTA, anoppi olisi ollut JATKUVASTI soittelemassa päälle unohtuneista valoista, postien hakemattomuudesta ja milloin mistäkin.. Kyttää meitä nytkin, vaikka asutaan 5 kilsan päässä toisistamme.. Siinä ei paljoa lastenhoitoapu paina jos koko ajan joku kyttää meidän tekemisiä!

Syyskuun poika oli 99,3 pitkä, 15,2 kg painava, pipo 49,5 cm, kengissä käyttää 27-28 kokoa.

Tammiston Toysrus:ista löytyi varsin kattava valikoima nukkeja yms. Dora-tuotteita!

Me puolestaan saatiin hyviä uutisia pitkästä aikaa koskien korvia! Pojalla oli kesällä tulehdus ja kolmannet putket siis taas irronneet.. Nyt jälkitarkastuksessa todettiin ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen molemmat korvat terveeksi! Joskin putket oli irti, että nyt nähdään syystautien iskiessä että onko todella niin että kierre olisi meillä ohi!

Mä olen ostanut pojalle vain housuja ja paitoja kyseistä merkkiä, mutta jotain toppiksia tuli viimeksi katsottua ja mun mielestä ne oli kohtuu naftin näköisiä, ystäväni osti omalle tytölleen muistaakseni peräti kaksi kokoa isomman kuin ikä (tosin tyttö on todella pitkä ikäisekseen...) ja oli ihan sopiva. Sinuna ottaisin 4T:n! Tosin nyt kun näin sanon niin takki on taatusti ihan liian iso...

Mä en vielä vastaa tuohon kyselyyn koska päiväunet ei varsinaisesti ole vielä loppuneet siis 3 & 4 vuotiaat nukkuvat päiväkodissa päiväunet, mutta ei kotona ollessaan. Nukahtavat kyllä autoon jos ollaan sopivasti liikkeellä, olen viimeisen vuoden aikana saanut kerran tyypit nukkumaan kotona päikkärit omaan sänkyyn... Ongelma on se että ovat sen verran eläväistä sorttia ettei kertakaikkiaan pysy mitenkään sängyssä. Meillä päikkäreiden nukkuminen päiväkodissa on johtanut siihen etten saa tyyppejä nukahtamaan illalla ennen kymmentä mitenkään, mutta päiväunia ei oikein voi jättää poiskaan koska tietty lyhyiden yöunien takia sippaavat päiväkodissa oikein mielellään.

^Meillä kävi tytöllä samoin kun kaatui sängyn laitaa päin. Soitin vasta seuraavana aamuna neuvolaan kun en saanut silloin illalla tutkittua kunnolla. Neuvolassa sanoivat ettei tarvitse mennä lääkäriin eikä vammalle tarvitse tehdä mitään, koska jänteellä ei ole varsinaisesti mitään käyttöä niin sitä ei ole tarvetta myöskään kursia kasaan. Muutamassa päivässä meillä jänne näytti jo ihan hyvältä ja ajan mittaan parasi itsestään!

^Mainos tuli ja mietin kyllä että kiva idea, mutta MISTÄÄN ei selviä minä päivänä tämä järjestetään ja mihin kellonaikaan tai missä.. Itse en esim. viikonloppuna hevillä halua tyttöä mihinkään viedä, se kun on meidän koko perheen ainoa yhteinen aika ja reissataan paljon viikonloppuisin, olisi tylsää maksaa sitten turhasta.

^Meillä huomaa heti siitä että poika heräilee öisin ja kaivaa usein korvaa. Aina oireet on alkaneet n. 4 kuukauden kuluttua putkituksesta flunssan yhteydessä. Jos epäilyttää niin kannattaa käydä näytillä..

Hinnallisestihan se varmasti tulisi edullisemmaksi, au pairille maksettava kuukausimaksu käsittääkseni on 250 e/kk (riippuu vähän työajasta) lisäksi on tarjottava ylläpito. Kulujahan tietty kasvattaa yksi suu enemmän ruokittavaksi. Kuluja voi käsittääkseni vähentää kotitalousvähennyksenä. Ystävälläni on espanjalainen au pair, helpottaa että perheen isä puhuu espanjaa. Heillä on muutamia kommelluksia lukuunottamatta mennyt kaikki hyvin. Heillä tosin on sivurakennus missä au pair asuu. Itse kokisin erittäin ahdistavana sen että joku "ulkopuolinen" asuisi meillä koko ajan. Aina kun tulisi töistä niin joku olisi olkkarissa katsomassa telkkaria tmstms, mutta tämähän on ihan ihmisestä itsestä kiinni miten sen kokee. Meille joskus tarjottiin Singaporesta naista kotiapulaiseksi, silloin olisi ollut erillinen asuntokin hänelle olemassa, mutta homma kaatui kielimuuriin sillä tämä nainen ei puhunut yhtään englantia..

Mäkin mietin että onko liian aikaista. Voishan sitä kokeilla jotain juttua missä ei tarvitse välttämättä maksaa ekalla kerralla mitään tai saa ainekin rahat takaisin, mä luulen että tyttö kyllä tykkäisi ihan älyttömästi jostain tanssista tms. liikunnallisesta jutusta. Ei olla oltu aiemmin missään, joten ehkä uusi kokemuskin voisi olla hyväksi! Pitää myös miettiä onkä järkevää jos olen käytännössä yksin lasten kanssa että vie tunniksi tytön johonkin ja sitten hengaa pojan kanssa jossain sen ajan, onko sitten kotona leikkimisen voittavaa laatuaikaa..

Jaahans, taas olis sitten putket irti ja tulehdus päällä.. "Onneksi" vain toisesta/toisessa korvassa.. V***u mä en kestä tätä enää!!! Johan ne olikin helmikuusta ne putket pysyneet... Onneksi oli sen verran fiksu lääkäri että totesi että NELJÄTTÄ putkitusta lähdetään suunnittelemaan vasta kun pahin pöpökausi on päällä, muussa tapauksessa putket varmaan olisi taas irti pahimmassa räkisvaiheessa.. Siihen saakka odotellaan että miten antibiotit toimii ja irtoaako toinenkin putki..

En tiedä miten kesäaikaan, mutta muulloin tänne joutuu varaamaan pöydän, on tullut kerran kokeiltua ilman varausta ja jäi menemättä... Vanhingosta viisastuneena varaus jatkossa ja on ollut kyllä hyvät ruuat! Joskin lapsille ei ole hirveästi ollut syötävää (tai sitten meidän lapset on kamalan nirsoja... ) äidille sitäkin enemmän!

Meille Maarianhamina on tuttu paikka veneilyn myötä. Ollaan käyty lasten kanssa sekä Kastelholmassa että Pommernissa, molemmissa viihtyivät hyvin vaikkei varsinaista katsottavaa lapsille olekaan. Kastelholman linnan läheisessä kotiseutumuseossa (missä on myös tuo vankilamuseo) oli kyllä kahvila ja sieltä sai kyllä ruokaakin. Ravintoloista; Hyviä lounaspaikkoja on kävelykadulla sijaitseva toriravintola (Kappahlia vastapäätä), todella hyvät salaatit ja pitsat, ei mikään fiini paikka, mutta kiva seurailla ihmisiä! Vähän hienompi paikka on seuraavassa korttelissa rantaan päin (Kotipizzan kohdalta sisäpihaan), ravintola Indigo, iltaisin on enemmän fine dining, mutta terassilounas on kohtuuhintainen ja ihan älyttömän hyvä! Sisäpihalla oli hyvin tilaa vaunuille ja sisällä on tilavat vessat. Samassa pihapiirissä on myös Kotipizza ja ravintola Dino's. Dino's on kiva pihvipaikka, enemmän sellainen rokkimesta (livebändejä iltaisin, trubaduuri soittaa terassilla), mutta voisin alkuillasta kuvitella meneväni lastenkin kanssa ja sisällä on rauhallisempaa ennen bändin aloittamista.. Tuo Lilla Holmen on erittäin kiva paikka, ranta on todella matala ja nuo eläimet ainekin meidän lapsiin teki vaikutuksen! Sadepäivän varalle kannattaa myös kokeilla Mariebadia, ihan ok kylpylä/uimahalli, lapset viihtyi todella hyvin!

Tyttö täyttää syksyllä 4 ja ajattelin että voisi olla hyvä nyt viedä johonkin liikuntakerhoon/tanssijuttuun, on vaan erittäin arka jäämään yksin mihinkään, onko yleensä tuon ikäisten harrastuksissa vanhemmat paikalla? Kuulin että jossain tanssijutussa Vantaalla vanhempien oli pakko mennä pois, enkä koe sitä hyvänä vaihtoehtona jos tyttö itkeekin sitten mun perään koko tunnin.. Kotipaikkana meillä on Helsinki.

^Tälläistä hyväntekeväisyysmahdollisuutta on tarjottu minulle mm. Vuosaaressa eräässä second hand kaupassa (ei tosin taida olla pystyssä enää), missä oli myös kirpparipöytiä. Hyväntekeväisyyteen meni siis ne vaatteet jotka oli jääneet kirpparipöydältä myymättä tai ne vaatteet mitkä eivät kelvanneet second hand-puolelle myyntiin. Hope ilmoittaa ainekin PK-seudulla että eivät tällä hetkellä ota lahjoituksia vastaan, paitsi hyväkuntoisia talvivaatteita ja polkupyöriä. Mutta joo on meilläkin melkoinen ongelma kun vaatteita jää jatkuvasti pieneksi ja nyt niillä alkaa olla jo sen verran kulutusta takana ettei kyllä ole mitään priimaa.. Varsinkin kun tytöltä ei pojalle jää mitään, ovat niin saman kokoisia..

Meillä oli auto juuri Alamon kautta ja kaikille saatiin juuri ne istuimet mitä oli tilattu ja vielä uutena. Muutenkaan ei ollut mitään ongelmaa kyseisen vuokraamon kanssa, kaikki meni niinkuin pitikin! Meidän reissu meni oikein nappiin, parina päivänä satoi, mutta sitten taas muina oli helle joten ei harmittanut. Suora lento ja auton hyvin toiminut vuokraus nopeutti menomatkaa huomattavasti! Perillä kohtasi melko järkytys kun meille selvisi että kolmas asunto olikin vuokrattu saksalaiselle iäkkäämmälle pariskunnalle.. Olimme tarkistaneet että kaksi muuta asuntoa ovat vain meidän käytössä (olemme tästä aika tarkkoja, haluan viettää lomani yksin omassa porukassa...) ja nyt yllättäin siellä olikin joku! Pari päivää meni ihan ok, ja sitten alkoi tulla valitusta lasten metelistä.. Meillä siis yhteensä 3 lasta jotka kaikki heräsivät viimeistään 7:00. Noh, ei ehkä ihan ideaalia viettää vanhemmalla iällä lomaa jos jatkuvasti joku mesoaa vieressä. Lähtivät sitten vähin äänin maanantaina pois (olivat varanneet alun perin la-la kuten mekin) Tehtiin päiväretki Veronaan, ihana paikka! Nähtävyydet jätettiin vähemmälle ja vaan kierreltiin kaupunkia, sattui paha vaan törkeä helle ja molemmat lapset olisi kaivanneet rattaat, kun mukana oli vaan yhdet matkikset... Jatkan myöhemmin, nyt lapset kutsuu!

Kysyin hoitajilta itse että miten sen vaipan kanssa on, vastaus kuului ettei tosiaankaan haittaa, mutta aika näyttää miten hyvin ne toisen ryhmän hoitajat asiaan suhtautuu.. Tuntuu toi vaipanvaihtoväli on ollut muutenkin kohtuu pitkä mm. tällä viikolla oli "juuri tullut kakka vaippaan" kun menin hakemaan ja oli kyllä siihen malliin kuivunut kiinni ettei ihan äsken ollut tullut ja poikakin oli todella itkuinen likaisen vaipan takia.. Ja hoitajat juorusivat kahdestaan ulkona kun menin hakemaan, että niin kiirettä taas oli!

Meillä lapset siirtyvät syksyllä 3-5 vuotiaiden ryhmään, onko teillä käsitystä miten hyvin suhtautuvat vaipankäyttöön ns. vanhempien ryhmässä? Poika joka silloin elokuussa olisi karvan alle 3-vuotta ei osoita mitään intoa pottailuun enkä ala siihen pakottamaan, päiväkodin surkeiden resurssien vuoksi tuskin ehtivät käyttää potalla niin usein kun vaatisi (koska joka kerta sinne ei tule mitään ja ainekin kotona saa käydä usean kerran ennen kuin malttaa odottaa tulosta) ja varsinkin kun ryhmäkoko on noissa isommissa suurempi... Onhan tässä vielä kesä aikaa, mutta olen aika skeptinen sen suhteen että poika oppisi noin pian päiväkuivaksi, kun tilanne nyt on se että ei yhtään varoita pissoista.. P.S. Mun käsityksen mukaan tuo karsinointi ja luokkajaotelu alkaa hyvin aikaisin nykyään joten en yhtään ihmettelisi vaikka Pupuliinin päiväkodissa sitä jo esiintyisi.. Varmasti syynä on se että ryhmässä on vanhempia lapsia, olen huomannut että meillä ainekin eskareiden liittyminen ryhmään kesäkuun ajaksi on tuonut juttuihin vähän uusia sävyjä..

Kirjoittelinkin tuonne aiemmin meidän "potattomasta" elämästä.. Poika ei vieläkään näytä mitään merkkejä siitä että oma-aloitteisesti kävisi hädän tullen potalla. Pissat tulee juuri sinne missä milloin on, kakasta osaa varoittaa etukäteen, mutta jos en kantaisi potalle niin kakkaisi kyllä juuri siihen (eilen olkkarin matolle, kun ei malttanut istua potalla niin että kaikki olisi tullut), kesä olisi aikaa opetella potalle ennen syksyllä päiväkodissa vanhempien ryhmään siirtymistä...

Meillä mies vähän niinkuin putosi kelkasta esikoisen syntyessä, koskien siis lastenhoitoa.. Synnytyksen jälkeen joutui hyvin pian takaisin töihin tekemään pitkää päivää ja koska neiti oli rinnasta hyvin riippuvainen, se pienikin yhteys jäi syntymättä. Tästä on seurannut se että mä päätän kaikesta käytännössä yksin koska "tiedän kaiken paremmin", usein kysyn kyllä miehen mielipidettä koskien esim. päiväkotipaikkaa, missä putkitetaan korvat, rokotetaanko sikainfluessaan jnejne, mutta jos rehellisiä ollaan niin olen päätöksen tehnyt jo aiemmin ja jos mies ei ole samaa mieltä niin olen erittäin hyvä taivuttelemaan hänet puolelleni jolloin lopputulos on juuri haluamani. Kaipaisin hirveästi mieheltä lisää selkärankaa ja selkeämpiä mielipiteitä, mutta tilanne on valitettavasti ajautunut tähän ilman varsinaisesti mitään syytä. Miehellä taasen on hyvin selkeä mielipide lapsiluvusta (joskin olimme molemmat samaa mieltä..) ja muusta kotiin ja yhteiseloon liittyvästä joten ehkä tasapaino syntyy siitä että hän päättää muusta ja minä päätän lapsia koskevista asioista..

Tytön mittasin aamulla 101 cm + pari milliä täälle ja ikää nyt siis 3v 9 kk, tullut varmaan kuitenkin tuo metri täyteen jokin aika sitten, pitääkin mitata kundi samaan syssyyn ettei vaan mene tämä "virstanpylväs" ohi! Mulla on tapana naureskella että mua ei alle metrin mittaiset komentele (joo eipä niin..), mutta nyt pitänee päivittää sanontaa...