Sunflower78

Moikka! Laitoin koivu sulle juuri yv:n kun en löytänyt FB:sta tuota ryhmää eli josko liittäisit mut sinne!

^Nuo Reiman kiddo-rukkaset alkoi kiinnostamaan! Reiman verkkokaupassa niitä ei ollut tarjolla. Mistä S.K. ostit omasi josko sieltä vielä löytyis!

^ Vieläköhän tuolta Huuto.netistä löytäis jonkun vastaavanlaisen rymyhaalarin tähän "välikauden välikauteen" kun tosiaan se vk-haalari+fleece ei enää riitä ja talvihaalariakaan ei oikein vielä tarvitsisi. Sydän särkyy kun uusi haalari on ihan likainen vajaan viikon käytön jäljiltä

Meillä vakuutusyhtiönä Pohjola ja ihan vaan siksi että muutkin vakuutukset oli siellä ja ollaan OP:n asiakkaita eli voimme maksaa vakuutusmaksuja OP-bonuksilla, mikä on aivan älyttömän loistava juttu!

Päiväkodissa arkisin poika tietysti ulkoilee 2 kertaa päivässä. Viikonloppuisin monesti menee lauantaina niin, että aamupäivällä ollaan koko perhe asioilla ja kaupungilla ja sitten päiväunien jälkeen ulkoillaan. Sunnuntaina taas monesti aamupäivästä ulkoillaan ja iltapäivästä kyläillään tai meillä on vieraita. Eli yleensä viikonloppuna ne ulkoikerrat / päivä jää yhteen. Tuo ulkoilukerta kyllä tarvitaan ehdottomasti, kun tuota energiaa on kuin pienessä kylässä!

lapsella isovanhempia elossa 3 ja isoisovanhempia 1. Meillä minun vanhemmat ovat mukana aktiivisesti meidän elämässä mutta miehen isä ei sitten sitäkään vähää. Tasan ei käy onnen lahjat...

Meillä poika tykkää tosi paljon lohesta ja ylipäätään kalasta. Makaronilaatikko ja lasagne on myös ruokia jotka uppoaa takuuvarmasti.

Siis tämä ketju jos mikä saa mut tekemään synninpäästön itselleni KIITOS mammat!!

Niin siis syynä tuohon mielen muuttumiseen on kyllä ihan puhtaasti terveydelliset (2 keskenmenoa ennen onnistunutta raskautta, vaikea raskausmyrkytys, pitkä toipumisaika synnytyksestä niin fyysisesti kuin henkisesti). Eli suoraan sanottuna, uusi raskaus pelottaa, selviäisinkö siitä hengissä...

Itse olen aina toivonut kahta lasta. Nyt kun esikoinen on 1,5 vuotias olen kahden vaiheilla, että jos sittenkin jäisi tähän yhteen. Katsotaan nyt...mihin ajatukset kehittyy ja suodaanko sitä toista edes.

^Niin joo ja siis valitettavasti viitenä päivänä viikossa näin

Vastasin kyselyyn 7-9 tuntia. Lapsi viedään klo 7.30 ja haetaan klo 15-16 välillä, joskus menee 16.15 asti.

Kuulin tänään tytön nimen Tindra. Ei oikein sytyttänyt ainakaan mua...

Meillä on nyt ekat putket korvissa, ollut huhti-toukokuun vaihteesta lähtien. Putkituksen jälkeen pojalla oli vielä kesällä pari märkäistä korvatulehdusta mutta sen jälkeen on rauhoittunut. On ollut jopa pari nuhaakin (parhaillaankin päällä) mutta ei ole mennyt korviin. Nyt vaan tuli mieleen kun yöt on olleet niin rikkonaisia että kaivertaakohan siellä korvassa ja onko putket paikoillaan. Poika ei kyllä haro korviaan mitä teki ennen putkia aina korvasäryn aikaan. Ehkä se on siis taas varattava aika lääkärille ja mentävä tarkastuttamaan korvien tilanne...

Juustoenkeli: Meillä vähän samankaltainen tilanne takanapäin. Lapsi on nyt 1v 5kk ja sai vuosi sitten ensimmäisen korvatulehduksensa. Koko viime talvi meni enemmän ja vähemmän korvia potiessa, erityisesti keväällä oli paha kierre joka päättyikin korvien putkitukseen huhti-toukokuun vaihteessa pojan ollessa 10 kk. Putkituksen jälkeen räkäisyys ja yskä vaan jatkui joten saimme kesän alussa astmalääkkeet käyttöön, kokeiluun kesän ajaksi (sekä hoitavaa eli Flixotidea että avaavaa eli Ventolinea). Niitä sitten käytettiin koko kesä ja lopetettiin lääkärin ohjeistuksella. Yskä oli tiessään! Eli ilmeisesti tuo paha korvakierre vaan oli niin tiukassa että hengitystietkin oli infektoituneet. Eli mahdollisesti tekin saatte astmalääkityksen kokeiluun. Näin pienillä ilmeisesti otetaan ensin tällainen kokeilujakso ja sen jälkeen vasta tehdään astmatestit ja taudin määritys. ONNEKSI me selvisimme tuolla kesän kestäneellä lääkityksellä. Tosin, edelleen meillä on piippu ja lääkitys on aloitettava heti kun nuha tulee kehiin. Niimpä juuri parhaillaan meillä taas piiputellaan....

Olen tullut tässä asiassa vuosien saatossa todella hienovaraiseksi, ihan oman kokemuksen ja lähipiirin kokemuksien (lähinnä vaikeuksien) kautta. Toki jos henkilö itse aloittaa puheen asiaan liittyen niin se on ikään kuin pelin aukaisu ja voin rohjetakin kysymään suunnitelmista / toiveista. Ja omalla kohdalla pikkukakkos -kyselyt ÄRSYTTÄÄ

Me ollaan saunahulluja. Poika taisi olla 2,5 kk kun se istui hetkisen puolilämpimässä saunassa alimmilla lauteilla isänsä sylissä. Siitä sitten pikku hiljaa totuteltiin, mutta poika on kyllä ollut luontainen saunoja pienestä pitäen. Pieniä löylyjä alettiin heitellä varovaisesti varmaan jossain 5 kk:n tietämillä. Heti istumaan opittuaan lapsi istui meidän välissä lauteilla pesuvannassa. Nykyään (1v 5 kk) hän istuu lauteilla jo kuin vanha tekijä, ei ole moksiskaan löylyistä ja nauttii aivan hulluna! Saunotaan 2-3 kertaa viikossa, pojalla on aina mukana oma nokkamuki jossa raikasta vettä, paitsi lauantaisin saa pillimehun kun vanhemmatkin juo lauteilla omia oluitaan

No mieheni mukaan hänellä oli hoidettavanaan kaksi vauvaa ONNEKSI oli heinäkuu ja mies vielä kesälomalla synnytyksestä seuraavat kuusi viikkoa, en tiedä miten muutoin olisimme selvinneet. Itse toivuin sektiosta ihan älyttömän hitaasti ja kauan, olin ensimmäiset viikot melko lailla toimintakyvytön. Mies oli korvaamaton apu ja tuki, niin toipumisessa kuin vauvan hoidossa

Oma kokemukseni esikoiseni ensikohtaamisesta oli ahdistava. Se oli leikkaussalissa hätäsektion jälkeen aivan sekunnin kestänyt vilautus, sillä vauva ei hengittänyt kunnolla. Sen jälkeen kohtasinkin vauvani seuraavan kerran vasta SEURAAVANA iltapäivänä (poika syntyi sunnuntai-aamuna, kohtasin hänet siis maanantaina ip), vastasyntyneiden tehovalvontaosastolla kun minut vietiin sairaalasängyllä erikoisjärjestelyin vauvan luo. Olin itse niin huonossa kunnossa ja erityisvalvonnassa etten päässyt aiemmin vauvaa katsomaan. Mies sitten toi videonpätkiä ja kuvia näytille. Oli aika ahdistavaa

Sain Kalevala Korun äiti-lapsi -korun, sinisellä kivellä pojan kunniaksi tietenkin Mies muisti minun puhuneen tuosta korusta jo ennen raskautta.

Eipä tullut mieleenkään meikit siinä hullunmyllyssä, koko aikana. Mulla oli melkoinen toipuminen synnytyksestä. Kotiinlähtiessä kuitenkin taisin jotain meikkiä sipaista naamaani, sen verran turhamainen olin ja kai jo toipunutkin hivenen että tuli ulkonäkökin mieleen.

Poika syntyi sunnuntaina ja pääsimme kotiin viikon kuluttua sunnuntaina. Vauva oli ensimmäiset 4 päivää vastasyntyneiden valvontaosastolla heittelevien sokereiden takia ja vielä tavallisella osastolla köllötteli pari päivää sinivalohoidossa mutta kuitenkin perhehuoneessa.

Mamas & Papasin korikehdon alakertaan (makkarit yläkerrassa). Esikoisen kanssa käytettiin alakerrassa vaunuja mutta aina oli miettiminen onko renkaat puhtaat ja tuleeko hiekkaa ja eihän ne mitkään nätit olohuoneen somistukset olleet. Niinpä mahdollisen seuraavan (ja viimeisen) kohdalla haluan kauniin kehdon ekoiksi kuukauksiksi vauvalle nukkumiseen.

Meillä pojalla 1v 5 kk on nyt käytössä talvikengät koossa 23 joissa vielä hyvin kasvunvaraa. Toivottavasti menisivät läpi talven

Minna Kiistala: Minähän en sitten muutu (Nemo kustannus) Heidi Tujunen: Kyllä minä sinua rakastan