Thingumy

Aktiivijäsen
  • Content count

    1130
  • Joined

  • Last visited

About Thingumy

  • Rank
    Addikti

Contact Methods

  • Website URL
    http://
  • ICQ
    0
  1. Tämän voi poistaa http://www.vauva.info/foorumi/index.php?/topic/13523-saa-poistaa/
  2. Natalie, syöttekö te samaan aikaan lapsen kanssa? Oletteko kokeilleet, että näyttäisitte "malliksi" mitä sille ruualle tehdään. Istut vaikka lasta vastapäätä ja syöt sormin samaa ruokaa mitä lapsella on edessään. Maitohan on vielä se pääasiallinen ravinnonlähde, eli noita kiinteitä vielä kovin paljoa tarvi mennäkään.
  3. Esikoiselle tuli 5kk iässä, kuopus on nyt 7kk eikä hampaita ole vielä puhjennut.
  4. Aika kummallinen neuvo tuo Eburin saama perunasoseohje. Miksi just perunaa ja miksi tuo 1-2 viikkoa. Ihanko oikeasti jossain neuvotaan noin. Kyllähän yli 6kk vauvalle voi (ja meidän neuvolasta saadun ohjeen mukaan pitää) lisätä ruoka-aineita aika nopsaankin tahtiin. Rauhallisemmin sitten tietysti jos ilmenee allergioita tai jos kiinteät aloitetaan tosi varhain. Meilläkin vauva syö suht samaa ruokaa ja samaan aikaan kuin muukin perhe, meillä se toimii parhaiten. Jos syödään keittoa tai puuroa, niin vauva syö lusikalla, muutoin sormiruokaa. Mun mielestä sormiruokailu on tosi kätevää myös reissussa/kyläillessä. Ei tarvi miettiä, onko vauvalle sosepurkkia mukana, kun kyllä lähes joka paikasta jotain vauvalle kelpaavaa löytyy. Meidän typy naposteli puolivuotiaana muun perheen ravintola-annoksista tomaattilohkot ym vauvalle sopivat herkut.
  5. Kyllähän hei monet imettävät vielä taaperoitakin, eli tuskin kiinteiden menekki on uhka imetykselle. Meidän vauveli 7kk vetelee sormiruokia (ja puurot+keitot lusikalla) välillä enemmän, välillä vähemmän, mutta rintamaitoa kyllä syö yhtä usein ja hartaasti kiinteiden menekistä riippumatta. Ja toisaalta, jos lapsi ahdetaan täyteen lusikkasoseita, eikö se vasta uhkaakin imetystä. Sormiruokaillessa lapsi syö hitaammin ja omaan tahtiinsa jolloin ylensyönnin riskikin on varmasti pienempi.
  6. ^ Mä kokeilisin lohta ihan paloina. Meillä ainakin nyt pari viikkoa sormiruokaillut tyttö saa esim. pehmeäksi höyrytetyn (tosi murenevan) parsakaalin yllättävän hyvin syötyä. Kyllähän siitä sotkua ja murusia tulee, mutta masuunkin asti menee. Ihan tämän parin viikon aikana tuo on oppinut ottamaan aika pieniäkin paljoa peukalo-etusormi-keskisormi-otteella. Sit vaihtelun vuoksi tai jos tuntuu, ettei kalaa mene yhtään masuun asti, niin tekisin niitä pullia. Kyllä pieniä määriä kauramaitoa varmasti voi olla ruuassa. Kauramaidoissa on eroja, joissain on aika paljon muutakin kuin kauraa ja vettä. Kannattaa katsoa esim. joku luomuversio, jossa ainesosaluettelo on lyhyt. Ainakin Oatlyn luomu kaurajuomassa on vain vettä, kauraa ja merisuolaa. Tuo suola mua joskus mietitytti, mutta ilmeisesti määrä on niin pieni, ettei sillä ole merkitystä. Suolatonta kauramaitoa ei taida olla.
  7. Kokeilepa juoda veden sijaan jotain muuta! Mehua tms. Joillain se auttaa. Muista myös hyvä ravinto ja lepää mahdollisimman paljon. Vauvat voivat myös joinain päivinä syödä/haluta muuten vain rinnalle enemmän kuin toisina päivinä, eikä se välttämättä tarkoita etteikö maito riittäisi. Tsemppiä!
  8. Tiitiainen: jaksuhali täältäkin! Meillä vauva sai noita rintaraivareita joskus 1-2kk ikäisenä iltaisin. Vauva asui rinnalla päivät pitkät ja imi tyytyväisenä, mutta iltaisin sitten alkoi sylkemään rintaa pois ja huutamaan, ilman tissiäkään ei kuitenkaan ollut hyvä. Annettiin aina ihan pikkutilkka maitoa pullosta (n. 30ml) johon hän rauhottui. Jossain vaiheessa sitten haluttiin tuosta pullosta luopua. Yhtenä iltana vajaan tunnin verran vauva itki, mä sylittelin ja rauhoittelin. Sen jälkeen tuo ei ole pulloa kaivannut ja rintaraivarit loppuivat. Yksi minkä ainakin meillä epäilin aiheuttavan noita raivareita, oli juurikin pullo. Nännihämmennykseksi sanotaan, kun vauva saa maitoa erilaisista lähteistä, pulloa ja rintaa ja rintakumia imetään eri tavoin. Se hämmentää ja suututtaa vauvaa. Toki vauva myös voi oppia, että sieltä pullosta se maito tulee helpommin, vähemmällä työllä. Voisin muuten kertoa meidänkin kuulumisia. Kirjoittelin tähän ketjuun (ja muihin imetysongelmaketjuihin) syksyllä, kun meidän kuopus syntyi. Meillä siis vauva asui rinnalla ekat 6vk, mä istuin ja imetin. Ekoina viikkoina imetys oli tooosi vaikeaa ja ihan hirmu kivuliasta ja vei kaiken ajan. Imetin, pumppasin, itkin, kävin imetysohjauksessa sairaalassa pari kertaa jne. Vauvan ollessa viikon ikäinen, toinen rintani oli niin hajalla, että jouduin pitämään pari päivää imetystaukoa siitä. Itkin suunnilleen yötä päivää ja olin ihan varma ettei ikinä päästä täysimetykselle. Ne ekat viikot olivat todella tuskaa. Ja sitten oli vielä nuo iltaiset rintaraivarit, joihin jouduttiin antamaan pullomaitoa. Mutta tosiaan jossain 2-3kk iässä jätettiin tuo iltapullo pois ja niin vain päästiin kuin päästiinkin täysimetykselle! Vauva on kohta 6kk ja kohta aloitellaan kiinteitä. Mä olen niin onnellinen, että se alun taistelu tuotti tulosta
  9. Mulla on molemmilla kerroilla ollut lukemista mukana ajankuluksi. Eipä tullut luettua, kun ei vaan pystynyt keskittymään mihinkään muuhun kuin vauvaan Tosin imetysopas-kirjoja tuli luettua.
  10. Eksyin tänne lukemaan ja näin Alison teidän kuulumiset. Voimia kovasti lähetän minäkin
  11. Mun huonekaverilla oli ihan vierailuajan puitteissa kaikki (4kpl) isovanhemmat ja lisäksi mies. Oli kyllä aika sakki sinne pieneen potilashuoneeseen. Porukka puhui ja nauroi kovalla äänellä, liikkuivat sängyn ympärillä niin, että potilaspaikkojen väliverho rakoili koko ajan, eivätkä vetäneet verhoa paremmin kiinni. Lisäksi rouvilla oli aika reilusti hajuvettä ja koko huone löyhkäsi. Oli aika kurja siinä härdellissä harjoitella imetystä. Onneksi olivat vaan sen tunnin... Esikoisen kanssa 2a:lla ollessa huonekaverin äiti (ja ajoittain myös mies ja esikoislapsi) oli paikalla melkein aamusta iltaan, mutta se ei häirinnyt ollenkaan, kun olivat hieman hiljaisempia ja hienovaraisempia.
  12. Mulle jäi Taysista 2B:ltä nyt syksyllä 2011 oikein hyvä fiilis. Esikoisen kanssa pari vuotta aiemmin 2a:lla puutteita oli imetysohjauksessa ja muutenkin meininki oli vähän nuivaa. Nyt tokalla kerralla kokemus oli paljon parempi. Imetykseen todella panostettiin. Mulla oli jo esitiedoissa toive imetysohjauksesta, ja sitä sain. Hoitajat kyselivät jatkuvasti miten sujuu, opastivat asennoissa, auttoivat vauvaa rinnalle, toivat Lansinohia, tarjosivat imetystukikätilön (en nyt muista henkilön virallista titteliä) käyntiä jne. Muutenkin kätilöt olivat tosi mukavia ja tunnelma osastolla oli mukavampi. Toki itselläkin oli toisen lapsen kohdalla jo enemmän itsevarmuutta, tietoa ja rohkeutta kuin ekan kanssa. Silti sain oikein hyvää ohjausta ja kannustusta.
  13. Kyllä sen varmaan voi aika luomuksi laskea
  14. Tää on varmasti tapauskohtaista. Meidän vauva ei nukkuisi omassa sängyssä varmaan varttia pidempään, etenkin alkuyöstä haluaa tuhistella äidin vieressä ja yksin jäädessään haluaa pian lohtutissiä. Mun mielestä läheisyydentarve ei ole ongelma. Perhepedissä vauva nukkuu hyvin, eikä tissiä tarvi lykkiä suuhun muuten kuin nälän tullessa. Meidän esikoinen taas nukkui parhaiten pinnasängyssä vanhempien sängyn läheisyydessä. Jokainen voi kuulostella omaa vauvaansa ja yrittää ymmärtää, missä heräilyssä on kyse. Siksi uskoisin, että on hyvä kuulla niitä ratkaisuja, jotka joissain muissa perheissä toimivat. Meillä kyse on on niin selkeästi läheisyydenkaipuusta, että mun mielestä olisi julmaa "kouluttaa" vauvaa nukkumaan yksin.
  15. Laura!: Muistan sun maininneen jossain migreeni-ketjussa, että tietyt väriaineet aiheuttavat sulle kohtauksen. Voisitko kertoa mitkä ne sulla on?