PikkuinenPirpana

Elikäs tahtoisin tietää kuinka pitkiä jne lapsenne ovat olleet 3-vuotiaina...myöskin kengän koko?

Mulle oli selvää alusta asti, että jään poikaa hoitamaan kotiin. Nyt on kohta 3 vuotta mittarissa ja työelämä kutsuisi minua kovasti Tällä hetkellä ei vaan ole mitään motivaatiota lähteä duuniin. Ajattelin olla vuoden loppuun asti vielä kotona ja katsella tilannetta uudemman kerran tammikuussa

Mä olen aika itsepäinen välillä joten olen tosi tyytyväinen kun yksinhuoltajana saa päättää kaikesta ihan itse

Aiheesi luettuani mieleni muistui lapsuuteni ja isän juominen. Minulle on selvästikin jäänyt siitä jonkinlaiset traumat. Huomaan treffatessani miehiä, että kiinnitän miltei ensimmäisenä huomiota heidän juomiseensa. Mikäli mies juo paljon ja usein ( vaikka joka vkl ainakin mäyriksen kaljaa, saati sitten viinaa ) niin se häiritsee ja ahdistaa minua kovasti. Jotenkin koen kovin loukkaavana ja ahdistavana jos toinen ei pysty olla seurassani kuin päihtyneenä. En mä sentään niin kauhea voi olla Itse käytän aika harvoin mielestäni alkoholia mutta sitäkin runsaammin sitten. En koskaan juo itseäni huppeliin tai humalaan pojan ollessa kotona. siitä asiatsa olen pitänyt aina huolta. En pidä siitä kuinka mopo lähtee välillä käsistä juodessani. Olen miettinyt monesti myös jos lopettaisi alkoholin juomisen kokonaan. Ei sillä, että mulla mitään ongelmaa olisi Ensimmäinen merkkihän alkoholismista on se, ettei myönnä olemassa olevaa ongelmaa . No joo, mut ihan vakavasti puhuttuna niin mun mielestä alkoholin juominen on jotenkin vaan pakenemista todellisuudesta. Voi heittää huolet ja paineet narikkaan hetkeksi. Sitten aamulla krapulan tultua onkin älyttömän kova morkkis. Niitä mä en kestä. Pitäisi pystyä stoppaamaan jossain vaiheessa iltaa ja alkaa juoda vaan vettä. Ravintoloiden mennessä kiinni onkin sitten JOSKUS jo niin humalassa, että voisi käydä mitä vaan kotimatkalla. Siitä se morkkis yleensä tulee. Mun pitäis miettiä, että pojalla on vain yksi huoltaja ja se olen minä. Jos mulle tapahtuu jotain niin... Omaan juomiseni kertakäyttömäärään on varmasti vaikuttanut oman isäni tavat. Kaljaahan se yleensä joi, ei juurikaan kirkkaisiin koskenut. Campari oli kai ainoa mitä se joi kaljan ohella. Meidän äiti ei juurikaan käyttänyt alkoholia lasten ollessa pieniä. Aina pakollisten juhlien lähestyessä sai pelätä, että juoko isä taas kuinka paljon ja riiteleekö ne äidin kanssa. Isän juomiseen liittyy myös älytön mustasukkaisuus ja kyllä se pari kertaa pätki äitiä naamaankin.

Moros Hanku, Mulla ei raskauden aikana ollut mitään lääkärin tekemää diagnoosia ahmimishäiriöstä. Kuitenkin sitä oli jatkunut jo 14 vuotta. Sain muistaakseni neuvolan tai naistenklinikan kautta lähetteen ravitsemusterapeutille raskauden keskivaiheilla. Painoa oli tullut tuossa vaiheessa jo 21 kg ja mulla todettiin raskausajan diabetes. Aika hassua sinänsä, sillä vaikka mulla oli tuolloin tosi paha ahmiminen päällä. Kun sain raskaudesta tiedon niin se ahmiminen loppui kuin seinään. Kertaakaan raskauden aikana en ahminut enkä syönyt muutenkaan mitään mikä olisi ollut pahasta lapselle. Ravitsemusterapeutti antoi mulle ohjeen miten syödä oikein raskauden aikana. Ennen synnytystä olin tiputtanut nuo 21 kg, jotka oli jo tulleet. Se oli kuulemma ihan ok eikä vaaraksi vauvalle. Synnytyksen jälkeen painoin 3kg vähemmän kun raskaaksi tullessa Ota rohkeasti asia puheeksi neuvolassa, saat varmasti sitä kautta apua tilanteeseesi. Itse odotan tällä hetkellä lähetettä lapinlinnaan syömishäiriöistenklinikalle ja jonkinlaista diagnoosia ahimimiseeni. Voimia sinulle

Poika syntyi klo 01.28 ja muistan hiihtäneeni naistenklinikan käytävällä jo 05 aikaan kunnes yökkö tuli ohjaamaan mut takaisin sänkyyn. Ei vaan saanut nukuttua silloin, liikaa adrenaliinia. Oisin halunnut päästä heti katsomaan vauvaa teholle. Seuraavana päivänä klo 12 mut sitten vietiin sinne pyörätuolilla. Takaisin kävelin kyllä itse. Tein saman "lenkin" vielä pari kertaa sinä päivänä. Naistenklinikaltahan menee reitti tunnelissa lastenklinikan teholle. Muistaakseni kävelin matkan reippaasti 15 minuuttiin. Ärsytti kun mua saattamaan laitettiin aina joku opiskelija etten vaan vahingossa tuupertuisi tunneliin. Mähän olin tuore äiti joten ihan huippukunnossa mielestäni Opiskelijat ihmettelivät kuinka mä kävelin muka niin kovaa. No, mulla on pitkät jalat niin onkos se ihme että 150 senttinen tumppi jää taakse

Meiilä on vaatteet hankittu mm. seuraavista liikkeistä: H&M, Lindex, Kapphall, Bobo, Stockmann, Jesper JUNIOR jne...lisäilen kun muistuu mieleen

Kyllä meilläkin käytetään aika paljon unipusseja. Niitä kun on muutama erilainen. Näin kesäkuumalla poika nukkuu pelkkä vaippa päällä. Rasmus kun on aika kuumaverinen ja hikoaa kovin nopeasti. Talvella sitten käytetään unihaalareita, lyhyt- tai pitkähihaistabodya jne.

Meillä poika on alusta asti tykännyt hampaidenpesusta joskus komentaa jatkamaankin jos lopettaa liian ajoissa

Mulla ois miltei uusia Swaddlebeesin AIO-kestovaippoja, Lumian bambuimuja, kuoria, Iguleen sisävaippoja myytävänä jos jotain kiinnostaisi?

Tänä iltana oli tosi ihana kun käytiin kylvyssä ja syötiin iltapuuro. Sen jälkeen otin pojan syliin ja aloin laulelemaan hänelle. Hän myötäili äännähdyksillä lauluani kunnes huokaisi ja nukahti. Oltiinhan me 2 yötä erossa. Äiskän sylkkyyn oli ihana nukahtaa

Mä olen monesti miettinyt, varsinkin raskausaikana, että eikö isoille naisille tehdä lainkaan raskausajan vaatteita? Siis meille, jotka ovat muutenkin iso kokoisia. Itse olen 178 pitkä ja xl tyyppinen. Raskausvaatteet on niin pieniä, ettei ne menisi mun päälle edes ennen raskautta =) Onko joku muukin törmännyt tähän aiheeseen vai onko toi vaan mun oma henkilökohtainen voi voi?

Olen monesti ajatellut mennä baby bioon mutta jotenkin se on sitten vain jäänyt. Nyt kun siskollakin on lapsi niin voisi koittaa yrittää päästä sinne asti..Mietin vain, että onko siellä ihan kauhea mekkala?

Hauska lukea mitä ihmeellisempiä vinkkejä =) Ties vaikka itsekin jotain kokeilisi

Itselläni ei ole kuin yksi lapsi mutta toisesta haaveilen kyllä. En antaisi seuraavalle lapselle nimeä joka alkaisi esikoisen kanssa samalla kirjaimella.