phaedre

Synnytin itse Oys:ssa lokakuussa. Synnytyssalin henkilökunnasta on ainoastaan positiivista kerrottavaa, mutta vuodeostosta jäi paha maku suuhun. Pari mukavaa kätilöä tuli vastaan, mutta muuten saatiin kyllä niin ympäripyöreää ja ylimalkaista opastusta, että oksat pois. Imetysohjausta en saanut mielestäni ollenkaan. Tai sit se on sitä, että kätilö tunkee rinnan väkisin vauvan suuhun...Sektion vuoksi en ekana päivinä päässyt mihinkään ilman apua ja vauvan ollessa vierellä sain odottaa PITKÄÄN, että kukaan tuli siirtämään vauvaa parempaan asentoon tai auttamaan imetyksessä. Onneksi saatiin perhehuone ja mies pääsi avuksi. Kyselin perhehuonetta ekana aamuna synnytuksen jälkeen, mutta osasto oli tuolloin kattoa myöten täynnä eikä siihen kuulostanut olevan mitään mahdollisuuksia. Ilmeisesti kuitenkin katsoivat et pääsevät helpommalla kun järjestävät perhehuoneen niin minua ja vauvaa ei tarvitse niin paljon auttaa Vierailuajoissa onneksi olisi ollut joustoa, sanoivat et isä voi käydä vierailuaikojen ulkopuolella jos asiasta sopii huonekaverin kanssa. Osasto on ilmeisesti jatkuvasti täynnä ja tuosta syystä perhehuoneet on kiven takana Meitäkin peloteltiin useampaan kertaa, että isä juotuu lähtemään, mutta sit joku sanoi ettei perhehuonetta noin vaan pureta jos sen on saanut. Jälkeenpäin olen miettinut, että olin varmaan vaan niin hukassa etten osannut pyytää, kysyä, vaatia opastusta tarpeeksi vaan yritin/yritimme pärjätä itse... Haluan uskoa, että synnyttäneiden vuodeosasto on mukava paikka, omalle kohdalleni vaan sattui useampi huonoa päivää potenut kätilö

Mun maha teki samaa raskausaikana ja neuvolassa asiaa ihmettelin niin kertoivat, että "nakse" kuuluu sikiökalvoista. Eli vauva liikkuessaan venyttää ja hiissaa itseään niitä kalvoja vasten, kun kosketus kalvoihin loppuu kuuluu naksahdus. Vertauksena terkkari käytti täyttä ilmapalloa, jota pitkin vetää sormea tai venyttää sitä pallon pintaa. Ja loppuraskaudesta vauski voi tuolla naksuttelulla saada ne kalvot puhkeamaan ts. lapsivesi menee. Kuulemma vauvan nivelet eivät voi naksua, tiedä sitten onko noin, mutta tällaisen selityksen sain.

Just näin on mullakin, en vaan osannut asiaa ilmaista edellisessä viestissä.

Sitä mun pöhköä masua on vähän vaikea selittää Edestä katsoen näytän ihan raskaana olevalta, mutta sivusta näyttää siltä, että vauva on tuossa ylävatsalla kokonaan, tuntuu ettei alavatsa ole pyöristynyt juuri ollenkaan. Ehkä tilanne muuttuu jos vauva jossakin vaiheessa päättää laskeutua, vielä sellaista ilmiöitä ei ole nähtävissä. Silti tämä massu on kovin rakas, vaikka hupsulta näyttää

Itse murehdin samaa. Olisi kiva jos masu olisi pyöreä kauttaaltaan, mutta se on ihan pöhkön mallinen.. Mulla paino laski puoleenväliin saakka ja sen jälkeen nousua 4,9kg (nyt viikkoja 38+2). Neuvolassa on suhtauduttu asiaan tosi kannustavasti, mutta muille ihmisille tuo tuntuu olevan ongelma.

Mulle tehtiin alkuraskauden uä viikolla 6+ ihan vatsanpeitteiden päältä ja hyvin näkyi. Kun soitin aikaa ultraan, sanottiin et se tehtäis alakautta, mutta ei sitten tehty. Nt ultra tehtiin myös vatsanpeitteiden kautta. Neuvolassa sydänäänetkin kuuluivat jo ekalla käynnilla RV 11. Mun BMI on sen 37 ja aikalailla makkaraakin on tuossa massulla. Liikkeet alkoivat päällepäin näkyä jossakin 30viikon tienoilla. Itse tunsin liikkeet 17+ viikolla ja mies pari viikkoa mun jälkeen.

Taidetaan olla samoissa hommissa Anis. Mulla diagnosoitiin kaksi pullistumaa -06 ja isompi leikattu -07, mutta edelleen siellä on toinen joka nyt oireilee. Ennen ja jälkeen leikkauksen häiritsevin oire selkäkivun ohella oli vasemman jalan turruus, joka on nyt raskauden aikana jonkin verran pahentunut. Tämän vuoksi en ole ollut töissä, koska enemmän liikkuessa ja nostellessa (ergonomia välillä mahdotonta huomioida) tuntuu, että jalka lähtee alta. Joten kaikkien turvallisuuden vuoksi parempi että olen kököttänyt kotosalla kesän. Turvotusta jaloissa on ollut vasta muutaman viime viikon ajan. Käveleminen ja seisominen pidempään ovat kuolemaksi, mutta olen koettanut sisulla lenkkeillä ettei aivan kunto romahtaisi. Tukisukkia olen pitänyt päivisin jos olen kaupungilla käynyt tai joutuu istumaan pidempiä aikoja. Jalkoja pyrin pitämään koholla aina kun olen pitkällään. Selkeästi herkemmin väsyy jalat ja selkä nyt 30+ viikoilla.

Mun BMI on 37. Vuodenvaihteessa tein elämäntaparemontin oman hyvinvoinnin vuoksi, raskaus oli ajatuksissa ja vauvalle oli annettu lupa tulla. Yllätys olikin melkoinen, kun tärppäsi heti. Jatkoin maltillista pudotusta ensimmäisiin neuvolakäynteihin asti (terkkarin luvalla!). Vastoin yleisin odotuksia raskaus on edennyt hyvin. Paino on nyt RV:lle 34 mennessä noussut 3,8kg neuvolan punnitusten mukaan. Masua on saanut odotella kauan, mielestäni se on vasta viimeisen parin kuukauden aikana alkanut näyttää vauvamasulta. Eihän se niin kaunis ole kuin hoikalla, mutta oma rakas vauva siellä yksiössään tekee siitä kauniin. Sokerirasitukseen jouduin RV:lla 27, tulokset olivat erinomaiset. Syönyt olen tarkoituksella terveellisesti ja riittävästi. Olen myös syönyt pullaa ja karkkia. Niitä mielitekoja odotan edelleen. Ei ole kertaakaan tullut oloa, että on aivan PAKKO saada jotain herkkua. Mies on tätä ihmetellyt, koska työkaverit olivat ystävällisesti tulevaa isää prepanneet kuinka sitten hänen täytyy klo 03 yöllä sännätä hakemaan vaimolle keppilihaa grilliltä. Ostin automaattisesti koon XL äitiysvaatteita, mutta ne ovat valtavan suuria, olen muualta kropasta kaventunut. Luulen, että synnytyksen jälkeen olen reilusti alle lähtöpainon, näin myös terkkarini ennustaa. Vauva kasvaa kauniisti käyrillä alun avaruuskäyrillä liitelyn jälkeen, huimiin sf-mittoihin varmasti vaikutti rasvakerros. Välilevyn pullistuman (vanha vaiva) vuoksi olen ollut sairaslomalla RV:lta 26 lähtien. Uskon, että maltillinen painonnousu on auttanut myös tuohon ettei selkä ole tämän pahemmaksi päässyt, vaikka riesa tästäkin on. Kaikenkaikkiaan olen positiivisesti yllättynyt ja onnellinen siitä miten ylipainoisen raskauskin voi mennä lähes oppikirjan mukaan ja neuvolassa on oltu ihanasti tukena.

Molemmat ollaan oltu vuosia työelämässä ennen vauvaa. Tulevalla äidillä ikää vauvan syntyessä 28 tai 29 ja isällä 29 tai 30. Vauvelin LA molempien syntymäpäivän tienoilla.

Näillä näkymin ei haluta tietää kumpi on tulossa. Molemmat kylläkin aavistellaan tyttöä...