leenu

Tulin vaan raportoimaan, että mentiin sitten jälleen Jorviin vaikka asutaankin ihan tässä Meikussa. Ja kyllä kannatti! Toinen synnytys oli helpompi ja jäi tosi hyvät fiilikset sekä paikasta että henkilökunnasta. Saatiin olla siellä niin kauan, että oli varma olo et hyvin pärjätään ja palvelu oli aivan mahtavaa. Katsoin eilen uutisista, että NKL:stä potkitaan ulos tosi noppaa. Sekin yks tyttö siinä sano, et olis halunnu olla pidempään, mutta olivat käytännössä neuvoneet lähtemään vedoten ruuhkaan. Että olisi ollut noloa olla enää pidempään. Ja ruuhkahan siellä nyt on, sulkuja on kuulema ollut. Kuulostaa NKL:n ja Kättärin touhu vähän liukuhihnalta. Jorvi on rauhallinen ja kiva välimuoto, siellä ei ainakaan mun tietääkseni joudu odottelemaan mitään paikkoja käytävillä.

Mulla on ihan kivat kokemukset Jorvista, varsinkin sieltä lapsivuodeosastolta. Meillä oli perhehuone ja oltiin kokonainen viikko kuin täysihoidossa. Tosin hoitajat olivat aika tiukkoja siitä, että miehen sit pitää olla siellä kanssa. Mun mies kävi yhtenä päivänä töissä jossain palaverissa ja siitä tuli sanomista. Ja kuulin, et miehen tuttu oli Naistenklinikalla tai Kättärillä menettänyt perhehuoneen, kun mies oli lähteny varpajaisiin. Nyt asutaan ihan Meikun kupeessa, mutta taidan siltikin lähteä Jorviin. Neuvolassa sanoivat, että NKL:lla ja Kättärillä saattaa olla kova ruuhka, sillä huhtikuun puolessa välissä on kuulema tulossa paljon synnytyksiä tällä alueella. Olen käsittänyt, että Jorvissa on yleisesti rauhallisempaa ja tilavampaa. Se passaa mulle oikein hyvin.

Mulla alkoi kanssa supistukset siinä 18 viikon tienoilla, oli ehkä ollu aiemminkin mutta en jotenkin tajunnu niitä. Niinhän se kait menee et supistusherkkyyttä on sitten jokaisessa raskaudessa. Nyt kauhulla odottelenkin mitä on tulossa, nyt vasta viikolla 6. Edellisen kerran en sitten liikkunut lopulta juuri ollenkaan kun juomapulloa en pystynyt nostamaan. Tosin se ei aiheuttanut mitään synnytyksen aikaisempaa alkua tai mitään. Kohdunduu oli lyhentynyt ja pehmennyt + ulkoreuna raollaan muistaakseni viikolla 28. Sairaalaan silti lähdettiin vasta 39+5 ja silloin oli kohdunsuu jo 4 cm auki ja lapsivedet menneet tunnin sisään. Mulla oli ihan sama homma kuin muilla, tosi pieni liikunta tai vauvan liikehdintä aiheutti supistuksen. Siihen ehkä liittyi oikein napakkana pientä hengenahdistusta. Ja niin, mulla ne supistukset kesti aivan mielettömän kauan, siis minuutteja! Joskus loppuvaiheessa saattoi kestää esim. 5 min ja samalla oli selkä aivan krampissa. Muistaakseni siihen auttoi vain ja ainoastaan kuuma kaurapussi. Suosittelen tätä muillekin, se laukaisi supistuksen!!

Voi että pistää vihaksi vieläkin se kätilöharjoittelija, joka oli ihan tahallaan laittanut ilokaasuhanan kiinni, koska olin kuulema ottanut sitä tarpeeksi. Myöhemmin keskustelin monien henkilöiden kanssa, ja mitään syytä hanan sulkemiseen ei ollut. Epiduraalikin alkoi juuri menettää tehoaan ja ponnistus oli tehtävä huonoilla puudutteilla. Niin ja epiduraalikin tuli tunnin myöhässä anestesialääkärin kiireiden takia. Kohdunsuu olikin siinä vaiheessa jo aivan auki ja supistuksen vaimenivat olemattomiksi.

Mulla synnytyksestä pian 11 kk ja vatsa pömpöttää. Kiloja on vain 1 jäljellä, mutta vyötärönympärys on suurempi kuin ennen. Johtunee poikittaisten vatsalihasten heikkoudesta. Hooveri on varmasti tehokas, ja itse suosittelen vinoja vatsalihaksia. Alussa tietty varovammin. Mullakin linea negra näkyy edelleen. Mitenköhän tässä nyt käy, olen nimittäin taas raskaana, enkä ehtinyt täysin palautua edellisestäkään..

Muuten, kantsinee suhtautua varauksella esim. joihinkin luontaistuotteisiin. Mistä esim. jättihelokinsiemenöljyn raaka-aineet ovat peräisin? Jostain moottoritien varrelta Puolasta? Luontaistuotteiden lainsäädäntö ei ole lähellekään sitä mitä lääkkeiden!

En jaksanut lukea kaikkia läpi, mainittiinko tämä jo? Joka tapauksessa oletan, että naisen on hyvä saada ensin, sillä silloin kohdunsuu jää hetkeksi auki. Sitten tuikataan siittiöt sekaan ja venataan hetki, että kohdunsuu menee takaisin kiinni. Helppoa kuin heinän teko! Vai onko..?

Mulla oli pahoinvointia 3-4 kk niin, että oksensin ihan joka päivä 2-6 krt. Hampaiden harjaus oli ehkä ongelmallisinta koska aina lensi kaaressa ja välillä meni pöntön ohikin kun kouristukset tuli niin voimalla. Pahoinvointi loppui 18-20 viikoilla ja sitten alkoi supistelu aina rasituksessa. Ja se rasitus ei ollut kovin ihmeellistä! Esim. juomapullon nostaminen oli liikaa. 2 kk olin sairauslomalla ja sitten jäin äippälomalle. Typerää oli vielä se, että saikkua piti hakea 1-2 vko:n välein, lääkärit tekivät aiva sisätutkimuksen ja se laukaisi taas pahemmat supistelut illalla. Onneksi löytyi sitten fiksu gyne, joka kirjoitti kerralla pitkän loman, ettei tarttenut juosta terkkarilla koko ajan ronklattavana.. huh.

Muistaakseni viikolla 17 tunsin ja silloin tajusin, että onhan tätä tuntunut jo aiemminkin.

Itse huomasin hajuaistin parantuneen aivan älytömästi muutama päivää ennen testausta ja menkkojen oletettua alkamista. Lisäksi heti ovulaatiosta lähtien olin tuntenut kipuilua ja nippailua alavatsalla. Aamulämmöt eivät olleet erityisen korkeat, mutta yli 36 C kuitenkin. Ja ja nenästä tuli muuten vähän verta. Sitä ei ole tapahtunut ikinä, paitsi edellisessä raskaudessa. Nyt ei ole muuta kuin kova nälkä lähes koko ajan ja ehkä tavallista suurempi väsymys iltapäivisin. Nyt siis viikko 5+0