Meilläkin 2 v 4 kk vanha poika harjoittelee parhaillaan vaipattomuutta vaihtelevalla menestyksellä. Kyseessä esikoisemme, mutta minulla on sama mutu-tuntuma siitä, että 2 - 3 -vuotias lapsi ei vielä ole mitenkään jäljessä kehityksestä, jos ei ole päiväkuiva!
Poika kävi ensimmäisiä kertoja potalla n. 9-kuisena, mutta silloin otin sen lähinnä leikin kannalta. N. 1,5 - 2-vuotiaana aloin hermostua siihen, että pojan pissat ovat niin isoja, että tulivat useamman kerran viikossa läpi vaipasta ihan keskellä päivää. Ilmeisesti pisu tulee niin kovalla paineella, ettei ehtinyt imeytyä kokonaan vaippaan vaan osa pääsi reunoilta karkuun, sillä yleensä vaippa oli ollut kuiva ennen vahinkoa. Enää en muista aivan tarkkaa ajankohtaa, mutta vajaan 2:n vuoden tienoilla aloin sitten ottaa pottaa käyttöön aktiivisesti, jotta säästyisin housupyykiltä. Aluksi oli monen kuvaamaa pelkkää leikkimistä, eikä lapsi malttanut istua paikoillaan saati sitten tehdä mitään pottaan. Potalle menosta tuli myös taistelua.
Siinä vaiheessa mieheni teki nerokkaan ostoksen ja toi kotiin pytynpienentäjän. Siinä kun vielä sattui olemaan erilaisten merenelävien kuvia (joita poika rakastaa), niin menestys oli taattu. Potta ei vieläkään kiinnostanut, mutta nyt hän istui mielellään pytyllä hienon renkaansa päällä. No eihän sitä iloa tietenkään kovin montaa viikkoa kestänyt, kun homma muuttui taas taisteluksi. Muutaman kerran ollaan näitä aallonpohjia potta-/pyttykiinnostuksen kanssa eletty, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että pahin taistelu on takana. Tässä ollaan sekä mieheni että minä käytetty ties minkälaista oveluutta ja psyykkausta. Maaliskuussa ostin myös paketin kestovaippoja, joita ollaan käytetty ainoina päivävaippoina siitä lähtien. Ajattelin, että harjoituspikkuhousut eivät riitä mihinkään pojan isojen pisujen kanssa. Kestovaipat ajavat saman asian peppuun tuntuvasta kosteudesta, mutta ovat jonkin verran imukykyisempiä.
Sitten pojan 1,5 kk vanhempi serkku oppi täysin kuivaksi yhden kalsarien kastelun jälkeen ja kun ollaan puhuttu siitä ihailevasti, niin vaikuttaisi että se on ollut ratkaisun avain. Olimme saman serkun seurassa risteilyllä, ja sen risteilyn aikana poikamme yhtäkkiä ilmoitti useaan kertaan pisuhädästään ennen vaipan kastumista!
Risteilystä on nyt pari viikkoa. Tämän viikon alussa päätimme, että koska poika on ilmoittanut viikon ajan tarpeistaan etukäteen, jätetään meillä nyt vaippa pois. Lievä pettymys on ollut, että housupyykkiä on riittänyt joka päivälle useita, sillä pojalta pääsee vaihtelevan kokoinen touhutippa kalsareihin ennen kuin ehtii potalle. Miten olette saaneet touhutippaongelman ratkaistua? Voi olla, että pojan fysiikka ei ole vielä ihan valmis tunnistamaan hätää ajoissa tai pidättelemään sitä riittävän pitkään. Toinen vaihtoehto on, että hän on liian laiska lähtemään ajoissa potalle. Itse olen kallistumassa viimeisemmän vaihtoehdon puolelle, sillä hänellä on tuota motivaatio-/laiskuusongelmaa myös esim. itsenäisen syömisen kanssa. Tänään sitten sanoinkin pojalle märkiä kalsareita riisuessani, että jos pitkiin housuihin asti pääsee vielä pisua (usein vain kalsarit kastuvat vähän), niin otetaan vaippa vielä uudestaan käyttöön. Ajattelin, että voidaan pitää esim. yksi pisuväli vaippaa ja palata sitten taas kalsareihin, jos vaippaan palaaminen ottaa koville ja näyttää lisäävän motivaatiota potalle ehtimisen suhteen. Yritin sanoa "uhkauksen" niin, ettei se kuulostanut uhkaukselta, jottei taas palata taistelutantereelle.
