Marketta

Aktiivijäsen
  • Content count

    101
  • Joined

  • Last visited

About Marketta

  • Rank
    Aktiivi

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Me and I -vaatteet ovat meillä olleet ainakin aikaisemmin tosi kestäviä, joten tilasin nyt satsin vaatetta varsinkin pojalle: Traffic-paidan, pipon ja sukkapaketin, velour-verkkarit, ja siilihupparin sekä canvas-housut. Tytölle geishatunika (puna-valk-pinkki) sekä vaal.pun. leggarit. Muuta vaatetta ei syksyksi ja talveksi tarvitsekaan lapsille hankkia, paitsi ehkä pojalle paremmat hanskat ja molemmille goretex-lenkkarit.
  2. Poistin aiemmat, koska hyppäsin keskusteluun ikään kuin kesken kaiken ja olisi varmaan parempi aloittaa omalla mielipiteellä imetyksestä julkisissa. Tarkoitukseni ei ollut tölviä mitään yksittäistä nimimerkkiä täällä, halusin vain sanoa mielipiteeni julki-imetyksen julkisesta vastustamisesta tai kommentoinnista vaikkapa jossain junassa (ei siis periaatetasolla), mikä on siis minun mielestäni huonoa käytöstä. Tästähän varmasti on mielipiteitä monia. Mutta itse aiheeseen mielipiteeni on, että jos on imetettävä julkisissa (siis vauva vaatii), niin siitä vaan, minua se ei häiritsisi millään tavalla enkä ymmärrä miksi se muitakaan aikuisia voisi häiritä. Pahempi varmaan olisi kuunnella huutoa koko matkan ajan. Itsekin imettäisin, jos pelkkää rintaa syövä lapseni sitä vaatisi. Julkinen imetys on helppo tehdä siten, ettei mitään vilahda.
  3. Tytöllä (3 v 2 kk) on tällä hetkellä mielestäni kohtuullinen määrä leluja käytössä. Hieman voisi karsia, mutta toisaalta nukkekoti, nuken vaunut ja junarata pitäisi hankkia. Ulos myös talveksi sukset ja lumikola. - ruokalelut (muoviset ja puiset), Brion hella, Ikean kattilat ja kauhat ja Muumi-astiasto ovat päivittäisessä käytössä - muovailuvaha, josta tehdään kakkua melkein joka päivä - piirustusvälineet (puuvärit ja vesivärit suosittuja, Fisher Pricen magneettialusta on nyt jäänyt vähemmälle käytölle) värityskirjoja 2 kpl - askartelusakset, tarrakirja (käytetään valvotusti) - rumpu (lepotauolla) soittimia voisi olla enemmän - kirjoja, käytämme paljon kirjastoa joten omia ei ole kovin paljoa - puinen junarata (tällä hetkellä Ikean, Brion rata hankitaan joululahjaksi ja aletaan kerätä siihen osia) on ollut huippusuosittu jo pari vuotta - legot (Duplojen legotalo, eläintarhan ruokinta, postimiessetti, ambulanssi ja mummon kanatarha) todella rakkaita. Lisäosapaketti ostettiin tänä viikonloppuna ja tyttö rakensi onnessaan siitä heti taloa - nukensänky ja liinavaatteet ja 5 kpl Kaalimaan kakaroita, joista tällä hetkellä yksi käytössä, loput lepotauolla kaapissa ja yksi mummolassa. Tytöllä on myös pieni baby born, mutta ei ole kiinnostunut vielä nukeista oikeastaan. - nukenrattaat (istumarattaat) - plaston mopo sisäkäytössä - siivousvälineet (harja, moppi) ahkerassa käytössä siivouspäivisin - pieni laatikollinen sekalaista (2 barbia, 2 My little ponya, harjoja, nukenvaatteita, peppi-figuurit) - kasseja (olkalaukku, käsilaukku, kankainen kauppakassi, reppu) Todella tärkeitä - Kitty ja barbapapa-magneetit (nyt pois käytöstä) - pehmoleluja 7 kpl (liikaa, mutta kenestä luopua? Näitä käytetään roolileikeissä) - Brion rakennuspalikat, jotka kiinnostavat aina tietyin väliajoin - palapelejä 3 kpl, puinen Pepin pukeutumispeli, muistipeli, numerojen opettelupeli - ulkolelut: pulkka, lumilapio, hiekkalelut, onkipeli, kottikärryt, harava, muoviset pihatuolit, puhallettava uima-allas, pyörä, potkulauta, pallo - dvd:t, joita katsotaan rajoitetusti: disneyn klassikkoja sekä peppi pitkätossu oma pöytä ja tuolit omassa huoneessa ovat tärkeät ja päivittäisessä käytössä.
  4. myös iso pashmina-huivi on monikäyttöinen, sen voi riipaista omasta kaulasta kätevästi peittäväksi imetyssuojaksi.
  5. Ensimmäisessä synnytyksessä supistukset sattuivat loppua kohden aivan järkyttävän paljon. Ponnistusvaihe ei sattunut kipulääkkeiden ja puudutusten ansiosta, mutta tunsin inhottavasti, miten sain pari ikävää repeämää. Tikkaus ei paljoakaan onneksi sattunut, mutta istukan syntyminen kun vatsaa paineltiin sattui myös paljon jo herkkään mahaan. Toisessa synnytyksessä kestin ihmeen hyvin supistuksia (8 cm auki kun pääsimme sairaalaan ja siinä vaiheessa vasta sain kipulääkityksen) ja ponnistusvaihe oli isokokoisesta lapsesta huolimatta kivuton ja suorastaan helppo.
  6. Alunperin ajattelin kolmea lasta. Esikoisen jälkeen perhe tuntui kyllä jo ihan valmiilta ja olisimme varmasti viihtyneet kolmestaankin, elämä olisi ollut ns. "helppoa". Raskausaika oli myös esikoisesta sen verran tukala ettei uusi raskaus ainakaan kovin pian esikoisen jälkeen houkutellut. Mietin myös sitä, miten suhtautuisin uuteen lapseen, kun minulla on jo maailman ihanin tyttölapsi. Kuitenkin halusimme lisää jäseniä perheeseemme ja vielä suhteellisen nuorina (olemme 31 ja 32) ja niinpä Pikkuveikka sai alkunsa. Ja synnyttyään hän on se maailman ihanin poikalapsi, joka meiltä puuttui. Rakkaus jakaantuu ihan tasaisesti lasten välillä, kummallekin sitä riittää. Nyt mies on sitä mieltä, (hän ei aluksi ollut kovinkaan kiinnostunut koko lapsiasiasta), että perheen siäisinen tasapaino vaatii ehdottomasti vielä kolmannen lapsen! Mutta minun mielipide tietenkin ratkaisee. Minä taas en haluaisi kokea enää raskausaikaa, mikä ei selvästikään ole mun juttu. En vaan kestä sitä pahoinvointia ja lihomista, sokerien heittelehtimistä ja hankalaa liikkumista jne...
  7. Tulin kertomaan, että 87 cm tytölle (tuohon pituusmittaan on tainnut tulla pari cm muuten lisää viime mittauksesta) POP:in 98 cm välikausihaalari on juuri sopiva, kun alla on villapuku ja vyötärö on kiristetty sopivaksi. Olen tyytyväinen, että jätin 92 cm hyllyyn.
  8. POP, Duns, Esprit, HM, Zara, Benetton. Tutan ja Reiman vaatteet olivat hyviä varsinkin vauva-aikaan. Paremmat kengät yleensä Eccolta.
  9. Vaippaan kakkaamisesta päästiin eroon Minimarketan ollessa 2 v 5 kk. Tämä tapahtui siten (Minimarkettahan kyllä tunnisti kakkahädän kun haki aina vaipan kakkaamista varten), että ostettiin pytynpienentäjä ja kakkahätävaipat "loppuivat" vessan alakaapista. Sinne jätettiin vain yksi pieni ja nuhjuinen vaippa, jota Minimarketta ei halunnut käyttää. Samalla kakan pönttöön tulosta luvattiin tarra ja kehuttiin hirmusti. Näin hän sitten siirtyi ihan tyytyväisenä tekemään ison hädän pyttyyn. Rituaalissa on tärkeää, että Minimarketta saa itse laittaa pytynpienentäjän ja korokkeen pytyn eteen paikoilleen.
  10. Minimarketalle on kaapissa odottamassa PoP:n harmaa välikausipuku kokoa 98, punaiset vedenpitävät hanskat ja pinkit kurahanskat, oranssi-valkoinen puuvillapipo ja valkoinen tuulen- ja vedenpitävä fleece (kaikki siis PoP:lta). Harmaaseen pukuun päädyin, kun ajattelin sen menevän sitten myös pikkuveljelle. Koko 98 on hieman reilu, mutta Minimarketalla on ollut samankokoinen Pop:n talvihaalari, joka on kuitenkin ihan sopiva vyötärösäädön ansiosta. Menee kuitenkin varmaan ensi vuonnakin vielä. Vielä tarvitaan fleecehousut puvun alle kylmille päiville ja vuorilliset kumisaappaat sekä kurahousut pahimmille vesikeleille. Syksyllä hankitut Vikingin goretex-lenkkarit sopivat vielä nyt keväälläkin. Pop:n talvihaalaria en varmaan enää jatkossa osta, sillä se on jotenkin hankala pukea fleecevuoren takia ja hirmu paksua materiaalia (vaikeuttaa liikkumista ja on kuuma). Värit ja materiaalit taas toisaalta miellyttää Popilla. Seuraavaksi taidan kuitenkin kokeilla Ticketin haalareita. Myös Reimaan olen ollut tytyväinen, mutta Reiman vaatteet ovat niin kirjavia ja selkeästi tytön tai pojan värisiä, että Reiman käyttö jatkossa varmaan vähenee pikkuveljen myötä.
  11. Kiitos Mabeline! Reissu sattuisi toukokuun lopulle. Hotelli olisi aivan keskustassa (Hotel Boscolo Palace). Matkaan liittyisi jonkin verran ohjelmaakin mihin en tietenkään vauvan kanssa voisi osallistua... Mutta houkuttelisi silti lähteä miehen mukaan. Tosin vavva olisi vasta hädin tuskin 2 kk... Isoin ongelma tässä onkin kai tällainen itsekkyysongelma, raahatako pieni vauva reissuun mukaan parikuisena. No, tämä on vaan mietittävä ja aika näyttää millainen vauva tämä pikkuveli on, olisiko lähtö mahdollinen. Itse olen Roomassa kyllä aiemmin käynytkin, että toisaalta kotiin jääminen olisi ihan ok.
  12. Onkos Roomasta kokemuksia pienen vauvan kanssa? Taapero jäisi näillä näkymin isovanhempien kanssa kotiin. Tarkoitus on olla vain viikonloppu.
  13. Minä myös olen oksentanut molemmissa raskauksissa reilusti viidennelle kuulle asti. Postafenia minäkin otin silloin tällöin neuvolan luvalla. Se on esim. Ruotsissa ollut käytössä kymmeniä vuosia raskauspahoinvoinnin torjunnassa. Kylmät syötävät (esim. Pommac-mehujää ja ihan jääpalat) ja salmiakki, parhaiten turkinpippurit, helpottivat toisinaan pahaa oloa. Raskauspahoinvointi on kyllä kokonaisvaltaisesti invalidisoivaa pahimmillaan, ihan kamalaa. Tosi ikävää, että joudut nyt kärsimään siitä. Mutta se maaginen aamu koittaa vielä, ettei oksetakaan.
  14. Minimarketta tippui saunan lauteilta viikonloppuna. Lauteiden alapuolellalla oli vettä täynnä oleva amme, johon tyttö molskahti ilmeisesti sivuttain kyljelleen. Sekunnin sadasosien ajan näin kun hän polski uppeluksissa eikä järkytykseltään päässyt itse ylös istuma-asentoon ammeeseen. Tartuin ensimmäiseen raajaan mistä sain otteen ja vetäisin tytön ylös ammeesta. Kamala parku alkoi heti, joten henkeen tyttö ei ollut vettä onneksi vetäissyt ja rauhoittui parin minuutin sylissä olon jälkeen. Ei valitellut mitään vaan meni uudestaan saunomaan, todettuaan että tippui lauteilta, pitää olla varovainen. Seuraavana aamuna otsassa oli mustelma, joten säikähdyksellä selvittiin, huh
  15. Minulla on myös yksinäinen synnytys edessä näillä näkymin... Miehen pitää huolehtia esikoisesta, koska meillä isovanhemmat ovat 600 km päässä ja tuskin ehtivät avuksi sitten kun synnytys käynnistyy. Ensimmäinen synnytys kesti vain n. 7 h ja seuraava saattaa olla nopeampi. En oikein tiedä millä edes pääsen synnärille (no taksilla varmaan, vaikka ei houkuttele), eihän esikoista voi ottaa samaan autoon kuuntelemaan äidin supistuskipuja. Tietenkin sattuma voi puuttua peliin: jos synnytys käynnistyy esikoisen hoitopäivän aikaan tai sopivana viikonloppuna, joku lähellä asuvista sukulaisista ehkä saattaisi voida auttaa. Nämä apulaiset eivät kuitenkaan voi ottaa (tietenkään ymmärrettävästi) töistä vapaata eivätkä siksi voi auttaa arkiöinä.