Esmeralda

Mun käsityksen mukaan synnytystä ei aleta käynnistelemään kovin helposti, jos sappihapot on vain lievästi koholla ja paikat on vielä kovin epäkypsät. Silloin kokeillaan yleensä sitä Adursal-lääkitystä ja kutinaan Ataraxia. Näin ainakin Taysissa. Taysissakin kai lääkäreidenkin välillä käytännöt vaihtelee, joten kovin voi hoitokäytännöt vaihdella... Itselläni hepatoosi todettiin rv 30+ ja lääkityksellä sappihapot saatiin laskemaan niin, että olivat vain välillä enää lievästi koholla. Kontrollikäynnillä 39+1 aloin itse puhumaan käynnistyksestä ja paikat olivatkin niin hyvin kypsyneet, että pääsin seuraavana päivänä kalvojen puhkaisuun.

Kakkosen kohdalla synnytys käynnistettiin kalvojen puhkaisulla rv 39+2. Syynä käynnistykseen oli raskaushepatoosi. Säännölliset supistukset alkoivat heti ja olivat heti kunnolla kipeitä, joten semmosta "totutteluvaihetta" ei ollut. Reilun puolentoista tunnin päästä vauva olikin jo maailmassa. Hyvä mieli jäi synnytyksestä. Supistukset eivät olleet kipeämpiä kuin esikoisen kohdallakaan, mutta alkoivat tosiaan heti voimakkaina.

Toisella kertaa turhinta oli ristikkolehti, jonka olin pakannut mukaan, kun ajattelin, että synnytyksen käynnistely kestää kauan. Ei se sitten kestänytkään

Esikoisen synnytys kesti 6h 40min säännöllisistä supistuksista istukan syntymään. Kakkosen synnytyksen kestoksi on merkitty tasan 2h. Käynnistettiin kalvojen puhkaisulla ja heti alkoikin säännölliset supistukset. Onneksi ei mennyt vedet kotona, olisi saattanut tulla kiire.

Kakkosesta synnytystä edeltävänä päivänä ultralla tehty painoarvio oli 3700g. Tyttö painoi 3660g, joten onnistunut arvio. Kätilö tunnusteli vauvaa vatsan päältä vielä synnytyspäivän aamuna ja arvioi, että vähäsen isompi vauva on tulossa kuin mitä esikoinen oli (esikoinen painoi syntyessään 3555g). Kätilönkin arvio meni nappiin

Eka 6h 40min Toka 2h

Annimarikalle ehdotus: Hilla tai Pinja

Esikoinen syntyi perjantaina heti puolen yön jälkeen. Kotiin päästiin sunnuntaina iltapäivästä. Toinen syntyi perjantaina aamupäivästä ja kotiuduttiin lauantaina illalla. Molempien kohdalla esitin itse kotiutumistoiveen.

Leikkaussalit ei varmaan oikein siihen tarkoitukseen ole se paras vaihtoehto. Mä uskoisin, että mieluummin synnytettäis vaikka normi potilashuoneissa, jos salit ihan tyystin kesken loppuisi

Juu se salien tilanne vaihtelee jatkuvasti. Itse synnytin Taysissa kolmisen viikkoa sitten. Synnytys käynnistettiin kalvojen puhkaisulla salissa ja aamulla ennen sairaalaan menoa mun piti soittaa synnytyssalin kätilölle, että onko tilaa. Kätilö sanoi, että tilaa on hyvin ja kehotti tulemaan svo:n kautta saliin. Vajaan tunnin päästä olin sitten svo:lla ja siellä sanottiin, että saleissa on ruuhkaa, kun siinä tunnin sisään oli monta synnyttäjää tullut. Onneksi kuitenkin pääsin saliin saman tien, mutta ei ilmeisestikään montaa salia ollut vapaana

Meillä vauva vasta vajaa 3-viikkoinen, joten mulla vasta vähän kokemusta. Esikoinen täyttää vajaan viikon päästä 3v. Ihan alkuun esikoisen uhma paheni ihan hirveäksi. Ei totellut mitään, ei syönyt, kiukkusi vaan meille vanhemmille. Me vanhemmat oltiin ihan ihmeissämme ja epätoivoisia. Mies oli isyyslomalla ja antoi kaiken huomionsa esikoiselle ja yritettiin vaan selvitä kiukkuilusta ym. itse rauhallisesti käyttäytymällä. Viikon pari kesti pahin vaihe ja nyt jo esikoinen on kuin uusi lapsi. Itse vaan pitää yrittää pysyä tyynenä ja huomaamattomasti taivutella esikoista hankalissa tilanteissa Tässä kolmen viikon aikana esikoisen omatoimisuus on myös lisääntynyt ihan hurjasti. Oikeastaan mitään ei saa tehdä enää hänen puolestaan tai syttyy sota. Vauvan hoidossa haluaa auttaa koko ajan ja hänestä onkin siinä ihan oikeasti suuri apu Vauvaa kohtaan esikoinen oli alusta alkaen kiltti. On tykännyt pikkusiskoaan silitellä ja pussailla. Kovasti myös lauleskelee vauvalle Toivotaan vaan, että tilanne ei lähtisi uudelleen pahenemaan...

Ensimmäisessä synnytyksessä ponnistin alkuun kyljelläni, josta aika pian siirryin puoli-istuvaan asentoon. Eppari tehtiin, ponnistusvaihe oli jotain 40min. Asennossa ei varsinaisesti mitään vikaa ollut, mutta supistukset laantui ja ponnistaminen oli siksi tosi työlästä. Toisessa synnytyksessä ponnistin taas puoli-istuvassa asennossa ja pieni nirhauma tuli. Ponnistusvaihe oli 6min ja ponnistaminen oli todella helppoa. Vauva vaan puski itsensä ulos.

Eka 41+1 pienellä lääkärin avustuksella, mutta ei varsinaisesti käynnistetty. Silloin siis lapsivesi meni osittain sisätutkimuksen yhteydessä. Supistukset alkoivatkin siitä sitten melko pian. Toka 39+2 käynnistettiin kalvojen puhkaisulla.

Onnea Mimu

Mimulla taitaa olla vauva sylissä Onneksi lähtivät käynnistelemään. Täälläkin käynnistettiin synnytys rv 39+2, vaikka sappihapot oli viitearvoissa edellisen päivän kontrollikäynnillä. Ne kun sahailivat jatkuvasti ja kutinaakin oli vaihtelevasti. Oli onneksi armelias lääkäri