Chiko

Mä palasin töihin tytön ollessa 3,5 kk ja mies ja vauvan kanssa kotiin. Järjestely on meidän kohdalla toiminut yllättävän hyvin, miehellä ja tytöllä menee mainiosti, äidille tää on ollut ehkä rankinta. Typy kieltäytyi alussa sinnikkäästi tuttipullosta, joten ihan alkuun mihen oli hörppyytettävä/lusikoitava maito tytön suuhun ja kotiin mennessäni (kävin kotona myös lounastunnilla) oli vastassa kaksi vihaista ihmistä. Sitten tyttö hyväksyi nokkamukin ja kaikien olo helpotui. Oma jaksaminen on välillä ollut vähän kortilla - vaikka se nokkamuki hyväksyttiinkin, yöllä kelpasi vain tissi ja mies on sitä mieltä, että kun en päivällä hoida lasta niin yöllä olis mun vuoro enimmäkseen.... Mulla ei niinkään ole ollut huono äiti-fiiliksiä, sillä tiedän miehen olevan lastenhoidossa ihan yhtä hyvä kuin mä (joskin se välillä kyllä tekee asioita aika eri tavalla, mitä mä tekisin...), mutta oon kyllä kateellinen miehelle kun se näkee kaikki kehitysaskeleet eka. Joskus on vähän rankkaa, kun työstressi on pahana ja tuntuu, että lapselle ei jää henkistä energiaa kamalasti. Koitan silloin muistaa, että lapsi on ykkönen ja relata töissä. Meidän kannalta tää oli fikuin mahdollinen ratkaisu, sillä ollaan muutettu ulkomaille mun töiden perässä ja tienaan todella reilusti enemmän kuin mies. Kyllähän ihmiset on tätä ihmetelleet, mutta toisaalta olen muutenkin oman tieni kulkija, joten aika harva on jaksanut mun kohdalla kamalasti paheksua. Täytyy kyllä sanoa, että vaikka on raskasta, mulle tää sopii. Oon parempi äiti ja jaksan lasta paljon kärsivällisemmin, kun käyn päivät töissä (lepäämässä)

Tulin vastaamaan itelleni, jos joku muukin olis kiinnostunut. Tilasin siis noi Hauck Chicago Air:t Saksasta hintan 199 e (nyt nimeltaan Saturn Air) ja oon ollut todella todella tyytyvainen niihin! Ovat kevyet tyontaa, hyvin jousitetut, selkanoja menee makuuasentoon ja heittoaisa loytyy. Ilmakumirenkaat kulkee lumessa ja sohjossa hyvin ja kapeina vaunuina mahtuvat myos vanhoihin ratikoihin ja vanhanaikaisiin hisseihin ja lisaksi lyhyt akselivali tekee vaunuista ketterat. Vaunut on simppeli kasata ja renkaat on helppoa irrottaa ja vaunut mahtuvat meidan autoon niin, etta otetaan 2 rengasta pois. Ainoa huono puoli on pehmean kopanon lyhyys (tosin lampopussina toimii sit isommallekin) enka oo ihan varma mahtuuko tytto talvivarusteissa parin vuoden paasta enaa rattaisiin. Suosittelen kuitenkin lampimasti niille, jotka haluavat hyvat ja edulliset vaunut ja joille kelpaa tuntemattomampikin merkki!

Onko joku tilannut Gymboreelta? Kattelin tassa, etta poikien valikoimassa olis meidan tytolle kaikkea kivaa

Ollaan tulossa Suomeen joulu-tammikuussa eika millaan jakseta raahata taalta meidan vaunuja. "Pakko" siis ostaa uudet rattaat Oon etsinyt netissa omiin kriteereihini sopivia vaunuja - niiden pitaa olla ehdottomasti heittoaisalliset, ilmakumirenkaiset, selkanoja saatava makuuasentoon asti ja hinnankin pitais olla kohdallaan. En oo siis kiinnostunut Emaljungista, Brioista tms. vaan etsin jotain muuta. Aluksi olin kiinnostunut I'coo Pocco Cityista, mutta pienet pyorat alkoi epailyttamaan (anoppila on taysin maalla). Meidan kk ketjussa mulle suositeltiin Haberkorneja ja ABC:ta. Pienen tutkimuksen ja hintavertailun jalkeen paadyin jo Haberkorn Comfort XL-malliin (itavaltalaisessa nettikaupassa 179 e), mutta nyt viime hetkella loysinkin viela Hauck Chicago Airit (kasittaakseni Saturn Air sama malli?), jotka on lahes idettiset, paitsi vahan kevyemmat. Onko kellaan taalla kayttokokemuksia kummastakaan? Tai osaatteko suositella jotain nailla kriteereilla?

Mä synnytin esikoiseni Naistenklinikalla toukokuussa 09. Olin etukäteen skeptinen Naikkarin suhteen, kun olin kuullut tarinoita tylyistä kätilöistä ja liukuhihnatoiminnasta. Itse olen ihan huipputyytyväinen NKL:n tomintaan. Kokemusta on niin synnyttämättömien osastolta 42, synnytysosastolta kuin lapsivuodeosastolta (perhehuoneista) 61. Meidän kohdalle sattui ainoastaan supermukavia kätilöitä ja lastenhoitajia, joilta sain (saimme) tarvittavaa tukea ja hoitoa. Olin valmistautunut siihen, että perhehuoneessa ei hirveästi opastettaisi, mutta meitä kyllä neuvottiin ihan riittämiin ja jos joku asia jäi epäselväksi, soitin kelloa ja pyysin apua, jolloin sitä sai yleensä heti. Erityisen hyvä fiilis jäi synnytysosaston yhdestä kätilöstä. Synnytyssalissa sattui olemaan kuulema yksi kevään hiljaisimmista päivistä, joten ihanalla nuorella kätilöllä oli meille runsaasti aikaa. Lisäksi hän oli tosi avoin minun ajatuksilleni kivunlievityksestä ja muutenkin siitä, mitä kannattaisi tehdä, mutta ei epäröinyt antaa omaa suositustaan, jos niin halusin. Osastolla 61 sattui myös olemaan hirveän mukava kätilö koko sairaalassa olomme ajan yövuorossa, joten keskellä yötäkin apua uskalsi soittaa rohkeasti. Mikäli san lisää lapsia, haluan ehdottomasti synnyttää ne NKL:lla.

Unohdin ihan tulla kertomaan matkan sujumisesta... JackieO: Pitka lento meni ihan sairaan hyvin, joskin koneessa oli valjaa ja sain oikeastaan koko matkan levittaytya kahdelle penkille. Tukisukkien ansiosta jalat turposivat vahemman kuin keksimaaraisena paivana toissa eika selkakaan vasynyt juuri yhtaan. Paljon pahempi oli viimeinen lento Amsterdamista Helsinkiin tupaten taynna olevan pienemman koneen takarivissa - oli niin helkatin kuuma ja huono ilma eika vetta saanut riittavasti.

Jackie-O: Mina lensin Lontoosta Johannesburgiin (9,5 h) viikolla 31. Ihan hyvin sujui, tosin alaselkaa alkoi jumittaa jonkun verran kun istuin keskipaaikkojen keskella enka paassyt tarpeeksi venyttelemaan. Jalassa oli tukisukat, joten turvotuasta ei tullut pahemmin. Yleensa nukun koneessa ihan hvin, mutta tolla matkalla en oikein loytanyt hyvaa asentoa kun maha tuntui vahan painavan. Olen myos lentamassa Nairobista Amsterdaamiin nyt tulevana sunnuntaina (itse asiassa viikolla 37 - ensimmainen "laiton" paiva, mutta hyshys siita) ja taaytyy sanoa, etta se matka jannittaa jonkun verran. Voin kertoa maanantaina, miten sujui

Simpukka - ma olen syonyt koko sadekauden (eli joulukuusta lahtien) malarialaakkeita. Laakarini mukaan lapsen kannalta olisi ollut paljon riskaabelimpaa sairastaa malaria kuin olla syomatta laakkeita. Taalla raskaana oleville suositellaan yhdistelmaa proguaniili paivittain + klorokiini kerran viikossa eika siita ole tullut mitaan sivuvaikutuksia. Proguaniili on turvallista raskaana oleville, mutta sita saa SUomesta kasittaakseni vain erikosluvalla. Toki riippuu hirveasti, minne olet matkaamassa - hyttyskannoissa on eroja ja jotkut estolaakkeet ovat tietyilla alueilla hyodyttomia. Kannattaa ottaa yhteytta matkailulaaketieteeseen perehtyneeseen laakariin. Helsingissa ainakin Medicityn laakariasemalla on erinomaisia laakareita, itse kayn Suomessa kaydessani yleensa Ympyratalon Mehilaisessa Hannu Kyronsepalla. Muualtakin vastaaviea laakareita loytynee, netista varmana loytyy lisaa yhteystietoja.

Meilla lapsi saa isan sukunimen. Jonkin verran jouduttiin keskustelemaan asiasta, mutta hyvaksyin miehen perustelut silla, etta hanen perheessaan ei ole muita poikia ja kukaan "ei jatka sukua". Antamalla periksi sukunimiasiassa sain myoskin neuvoiteltua itselleni suuremman paatantavallan etunimeen

Taalla vasta odotellaan esikoista syntyvaksi, joten en viela osaa sanoa, mita kaikkea noista artikkelin jutuista tulen itse toteuttamaan. Musta se oli lahina hauska, vaikkakin oon kylla samaa mielta, etta ei kai kestoilu ja kantoliinailu nyt enaa mitaan kovin horhoa ole... Ajattelin niita itsekin kokeilla, sen sijaan en ole ihan varma, onko taysin lastentahtinen imetys mun juttuni. Ajatus siita, etta mun nyt vaan taytyis imettaa vaikka tunnin valein yolla (ja etta muuten olen julma ja hirvea aiti) tuntuu jotenkin kauhealta ja pelkaan, etta siihen voi loppua imetys mun osaltani aika akkiakin. Ma en ainakaan nain etukateen koe, etta vastikkeen antaminen olisi jotenkin kauhea asia, mutta lapselliset kaverit ovat kylla kuvailleet Suomen imetysmyonteisyytta paikoin aika painostavaksi ja ahdistavaksi. Eiko kuitenkin tarkeinta olisi, etta seka lapset ja vanhemmat (ei pelkastaan aidit) olisivat onnelisia ja voisivat hyvin. Se, miten missakin perheessa siihen paastaan, on kai jokaisen perheen oma asia. Valilla vaan kuitenkin tuntuu (myos taalla palstalla), etta jos et toimi suositusten mukaisetsi, olet paska mutsi ja vahin, mita voit tehda, on tuntea ihan hirvean huonoa omatuntoa asiasta. Mina en kannata mitaan aaripaata, mutta tiedan jo nyt, etta jotkut valintani tullaan kyseenalaistamaan pahemman kerran (esim. mun aikainen toihinpaluu). Meidan perheelle vaan sattuu sopimaan parhaiten tama malli, ilman etta tuputan sita muille tai kyseenalaistan heidan valintojaan. En ole ajatellut kokea syyllisyytta, mutta voi olla, etta tiukkaa teettaa, kun en toimikaan niin kuin muut parhaaksi katsovat...

Hmm, ei mulla ainakaan mielihalu joihinkin tiettyihin juttuihin ole kadonnut, vaikka olenkin raskaana. Haaveilen esimerkiksi jannittavammasta seksista, oikein rajusta urheilusta, jonka jalkeen on aivan puhki, vaivalloisesta reppureissaamisesta ympari mailman ja kylla, myos kivasta kekkulista. Musta taas kuulostaa hassulta, etta yhtakkia muuttuuisinkin todella tyyneksi patsaaksi, jonka ei edes tekisi mieli mitaan entiseen elamaan kuuluvaa. Ja ihan yhta lailla - en ma paheksu, ma vaan ihmettelen... Itse olen ottanut silloin talloin lasillisen viinia/siideria enka ole tuntenut siita pistoja sydamessani. Asumme Malawissa ja kaikki lapselliset kaverini ovat eri puolilta maailma. Vaikuttaa tosiaan silta, etta suositukset eri puolilla ovat todella erilaisia ja moni on suorastaan jarkyttynyt kuulleessan, miten alyttoman paljon SUomessa suositellaan kaikenlaisten juttujen valttamista. Suositukset alkoholista nayttavat myos olevan tosi erilaisia. Parasta onkin ollut napata eri suosituksista se itselle sopiva malli Kukin taaplatkoon tyylillaan myos tasta eteenpain, tama on minun valintani.

Tyonimeksi muotoutui Moykky varhaisultran jalkeen. Ma en tajunnut siita kuvasta mitaan (eipa siella viela hirveasti nakynyt) ja kotona yritettiin tihrusta kuvassa nakyvaa moykkya ja ymmartaa, etta meille tulee lapsi. Vaikka 4d:ssakin on nyt kayty ja lapsi nayttaa jo ihan lapselta, yha puhutaan Moykysta.

Olen yrittanyt etsia kayttajien kokemuksia Britax Paco-yhdistelmavaunuista, mutta aika heikolla menestyksella... Ei taalla sattuisi olemaan kenellakaan kokemusta ko. vaunuista? Olen taysin netin varassa enka pase kokeilemaan vaunuja minnekaan (taalla myydaan ainoastaan ihan hirveita supermuovisia kiinalaisia satenvarjorattaita), joten kaikki tieto olisi tervetullutta. Vietamme Suomessa ainoastaan kesan, joten loskakelit/lumi eivat vaikuta ostopaatokseemme. En halua mitaan valtavia hyokkaysvankkureita enka haluaisi myoskaan maksaa satoja euroja vaunuista, silla vaunuja tullaan kayttamaan loppujen lopuksi todella vahan. Pacoja markkinoidan siroina ja lisaksi ovat edulliset, joten siina mielessa tayttaisivat kriteerit, mutta haluaisin viela vahvistusta valintaan.

Olen kylla selvilla eri lentoyhtioiden saannoissa matkustusrajaan, mutta onko kenellakaan tietoa, tarkoittaako esim. Finnairin saanto sita, etta voin laakarintodistuksella matkustaa viikon 36 loppuun? Vai viikon 35 loppuun? Yritan lykata kotiutumista mahdollisimman pitkaan (tulen siis synnyttamaan SUomeen), jottei paivaakaan menisi hukkaan 16 viikon aitiyslomastani...

Ma olen huomannut, etta olen alkanut syoda "oikeaa ruokaa" isompia annoksia kuin ennen. Ennen raskautta himot kohdistui lahinna makseiin asioihin, nyt kiinnostaa paljon enemman vaikkapa makaroonilaatikko...

Kiitos hyvasta vinkista! Ton Isa syntymassa kirjan sai tilattua tanne kaukomaillekin! Booky (www.booky.fi) naemman toimittaa myos SUomen ulkopuolelle!

Lahdin matkalle kp 28/28 (eika ko. matkakohteessa ollut apteekkia mailla eika halmeilla), mutta aavistin asian jo silloin. Plussasin heti kun tulin kotiin reissusta eli kp 37/28.

Plussasin viikko sitten, mutta vasta tanaan rekisteroidyin foorumilla.

Uusi palstalainen esityy: Olen 31 v ja asun Malawissa (etelaisessa Afrikassa) suomalaisen mieheni kanssa. Tein positiivisen raskaustestin viikko sitten, joten ihan alussa mennaan. Vahan jannittaa olla raskaana nain kaukana kotoa, mutta jos synnytykseen asti paastaan, suunnitelmissa on lahtea Suomeen synnyttamaan.