matolainen-79

Jäsen
  • Content count

    17
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by matolainen-79

  1. Lähdössä 11 tunnin yölennolle 8-kuisen kanssa. Onko kokeneemmilla hyviä ideoita vauvan nukkumiseen koneessa kun ei ole vauvakoria. Pitäisi nukkua meidän sylissä tai mahtuneko pöytien päälle nukkumaan/lattialle kun ollaan pienikokoisia itse. Mutta eikös ole aika epätasaista tuossa äitin ja isin reisillä nukkua? Onko siis jotain ideoita patjasta tai muista järjestelyistä, pimennysverhosta jne. jotta vauvalla olisi mahdollisimman hyvät nukkumisolosuhteet. Mitenkähän vauvat yleensä koneessa edes nukkuu kun on melua ja koneen äänet ja valot päällä jne.jne.
  2. Listeria voi tulla niihin juustoihin siinä juuston tekovaiheessa, eli sen takia se pastoroidusta maidosta tehty juustokaan ei ole listeriaturvallinen vaikka astetta pienempi riski onkin vrt. pastoroimattomasta tehtyihin. Tämän vuoksi myös pastoroidusta tehtyjä juustoja kehoitetaan syömään vain yli 72 asteeseen kuumennettuna.
  3. Me ei osallistuttu downseulaan ensimmäisen kanssa eikä osallistuta seuraavienkaan. Minkäänlaista kristillistä ajattelua tms. ei ole takana. Monet sanoo, että ei jaksaisi kehitysvammaisen lapsen kanssa ja senkin takia osallistuu seulontaan. Minun mielestä tahallaan raskautuneella ei ole oikeutta sellaista sanoa koska vaikka downlapset saataisiin kaikki abortoitua niin silti syntyy kaikista muista sairauksista kärsiviä. Yksi syy miksi inhoan suomen seulasysteemiä on juuri se, että se saa ihmiset ajattelemaan joko oikeasti tai vähintäänkin alitajuisesti että kun ei downia löydetä niin terve lapsi on tulossa. Entäpä kaikki miljoonat sairaudet jotka ei ikinä näy seulassa. Valitettavasti suomessakin edelleen piilotellaan kehitysvammaisia, joten rivi-ihmiset ei taida edes tajua miten yleisiä monetkin sairaudet on, esim. vaikka autismi. Toinen syy miksen osallistu seulontaan on henkilökunnan asenne. Asiahan ei tokikaan ole niin että kun tulee korkea downepäily niin saisit rauhassa päättää jatkotutkimuksista ja abortoinnista. Tutkimuksiin ja aborttiin painostavasta henkilökunnasta olen kuullut kyllä useammasta lähteestä. Itse en pelkän kohonneen riskin perusteella voisi ikinä ajatella teettäväni kohtuun tehtäviä punktioita esim. lapsivesi- joissa keskenmenon riskin on suurempi kuin odottajalla ylipäänsä mitään kehitysviivettä tms. vakavaa sairautta kantavan vauvan riski. Eli en koe että niskapoimusta olisi mitään todellista hyötyä koska siitähän asiat etenee ainoastaan noiden lisätutkimusten kautta. Tämä tarkoittaisi että tieto kohonneesta riskistä olisi vain ja ainoastaan haitaksi vauvalle koska uskon vahvasti että raskaudennaikaisilla stressimäärillä ja murheilla on vaikutusta vauvan kehitykseen. Me on siis osallistuttu rv10 yleisultraan jossa todetaan sikiöiden määrä ja sijainti. Lisäksi rakenneultraan rv 20-22 tietyin rajauksin. Tuota jälkimmäistä olen kovasti pohtinut, koska sekin lie enemmän luuloa, että rakenneultran löydöt jotenkin vaikuttaisi raskauden seurantaan tai synnytyspaikkaan jne.. Lisäksi koen vääryytenä sen että seulaultriin voidaan kyllä sijoittaa summia suuri niin että kaikki pääsevät mutta muutoin ultrat on kiven alla. Itsellä oli liikkumaton vauva, jolla ei voinut toteuttaa liikelaskentaa koska ei se liikkunut mahassa juurikaan, on vaan luonteeltaan haaveilija . Minkäänlaisiin lisätutkimuksiin en päässyt vaikka itkin asiaa neuvolassa moneen kertaan. Toki omalla rahalla kävin yksityisellä koska rahat nyt näihin asioihin löytyy aina, sen tärkeämpää ei olekaan.
  4. Oman kokemuksen varjolla suorastaan ihmetyttää miksi puhutaan hitaasti liikkeellelähtevistä jos puhutaan ryömimättömästä 9-kuisesta? Eikös se keskiarvo muutenkin ole lähempänä 9kk kuin 8kk. Itsekin olen käynyt ryhmässä jossa ikätoveri lähti kävelemään viikkoa ennen kuin omani oppi ryömimään. Siitä huolimatta omanikin loppujenlopuksi alitti kävelyn keskivertoajat. Meillä lähti ryömimään tasan 9-kk päivänä ja konttaamaan 1kk iässä, mutta lähti samalla viikolla myös kävelemään ilman tukea. Eli tuo ryömimään/konttaamaan lähteminen ei kertonut kokonaismotoriikasta sitten yhtikäs mitään. Ja portaat konttas ylös ja alas 10-kuisena vaikkei osannut kontata. Istumaankin oppi nousemaan itse vasta 11kk iässä vaikka silloin oli kävellyt tuke vasten jo pitkään niin ei osannut nousta istumaan kuin sillä lailla että nousi seisomaan tukea vasten ja siitä laskeutui istumaan. Turhat huolet pois ennenkuin on todellista syytä! 9-kuinen ei ole millään mittarilla myöhään. JA jälkikäteen kiittelee jokainen jonka terve lapsi on lähtenyt myöhemmin liikkeelle koska ehtii olla järkeä, ehtii oppia mitä saa ja mitä ei saa tehdä jnejne.. Meilläkin ehdittiin mm. oppimaan portaiden ja mudien vaarallisuus ennenkuin oppi konttaamaan joten pärjättiin lopulta kokonaan ilman mitään portteja ym.
  5. En halunnut laittaa alle 1v:tä hoitoon, ajattelin lähteväni kuitenkin vuosisynttäreiltä töihin. Ja sit kun näin miten olisin missannut oikeastaa kaiken arvokkaan (oppi juuri 9kk-1v ryömimään, konttaamaan, kävelemään, kymmenisen sanaa, vilkuttamaan, taputtamaan, tanssimaan, palapelin tekoon jnejne) jos olisin laittanut 9-kuisen hoitoon niin totesin että oon ainakin 2-vuotiaaksi kotona ja toivottavasti silloin on jo toinen tulossa...
  6. Ei vaan tukiliivin pitää olla niin tiukka että omia vatsalihaksia pitää jännittää ja ryhtiä pitää koko ajan tai muutoin olo tuntuu epämukavalta. Tällöin omat lihakset on itseasiassa normia enemmän käytössä ja tulee pitkää treenia
  7. Suosittelisin kokeilemaan kotimaassa jo että kelpaako vauvalle huonelämmin maito ja ruoka. Aika monet vauvat tulee perillä joka tapauksessa syömään ja juomaan mieluumin lämmittämättömiä ruokia. Mutta sen takia siis testaisin jo suomessa koska koneessa on paljon helpompaa ja stressittömämpää kun ei tarvii miettiä lämmitystä. Ainakin meillä lämmitys kesti tooodella kauan ja sitten se lopulta oli niin kuumaa että sitä piti puhallella tuntikausia syöttäessä ja lapsi kun ei jaksa odottaa lusikallisten väleissä niin kauan. Tästä viisastuneena annettin loput ruuat "kylminä" ja perillä helteessä ei lämmitetyt edes kelvanneet. Me ei saatu edes helsingissä muovipussia rattaille. Mutta olikin oma jätesäkki ja jeesusteippiä varalta mukana. Merivedessähän on turvallisempaa uida kuin altaassa, lääkäri lie tarkoittanut puhtaudella sitä että jos on kirkasta eli ei liejua, irtoroskia, hiekkaa. Suolahan on säilöntäaine eli paremmin pöpöt elää makeassa allasvedessä vaikka se myrkytetäänkin aika-ajoin.
  8. Ei sitä painoa juuri pitäisikään tulla ennen puoliväliä. Itsellä oli tullut +4kg rv36. Ja tästä alkoi sitten se räjähdysmäinen nousu lähes +1,5kg viikossa! Eli nyt rv39 onkin jo koossa +8kg ja näyttää vahvasti että yliajalle mennään joten tätä vauhtia 42 viikolla onkin sitten jo +12kg koossa joka on se ylärajamaksimi mitä saisi tulla koko raskausaikana, kun lähtöpaino oli normaali bmi23. Ja mulla on kaikki arvot hyvät eikä ruokavaliossa ole tapahtunut muutoksia. Liikuntaa olen lisännyt nyt loppua kohti kun laskeutuneen mahan kanssa keuhkot toimii taas hyvin. Että minusta on tosi turhaa seurata tota painonnousua paniikissa kun se riippuu täysin omasta elimistöstä ja hormonituotannosta miten käy sitten loppujen lopuksi. Minäkin luulin pääseväni pienellä painonnousulla kun tosiaan täysaikaisuuden häämöttäessä oli vasta +4kg, mutta mutta...
  9. Joitakin ärsytti se, ettei voi tehdä mitään. minä kuulun taas niihin, jotka on säästyneet kaikilta vaivoilta. Nyt rv37 käyn vielä uimassa, hiihtämässä ja luistelemassa sekä kahden jättikoiran kanssa lenkillä. Olen vains ellainen tapaus näköjään ettei tule kipuja tai supistuksia. Ja sitten se ärsytys. Kaikki toitottaa ympärillä, kuinka raskaana ollessa pitää ottaa rauhallisesti, mitään ei saisi tehdä. Minä kuulemma vaarannan lapsen jne.. vaikka mitään korkeasykkeistä liikuntaa en ole puolenvälin jälkeen harjoittanut. Satayksi kertaa olen kuullut kysymyksen että kannattaiskohan sun lähtee niiden koirien kanssa kun se saattaa vaikka kaataa sinut, (meidän perässävedettävää mallia olevat koiratko ). Jos voin mainiosti ja luultavasti osin sen vuoksi että olen pystynyt alusta asti elämään suht normaalisti ja sitä kautta pysymään vetreänä, niin iksi ihmeessä mun pitäis ruveta makaamaan sohvalla, kun synnytykseenin on pahimmassa tapauksessa vielä 6vko aikaa?! Oon jo alkanut lopetella puhelimeen vastaamista kun en vaan enää jaksa.
  10. Musta se, että panostetaan vaan siihen kummilapseen on juuri siksi niin vaarallista että monessa perheessä käy niin, että jonkun lapsen kaikki kummit muistaa aina ja pyytää viikonloppukylään jne.. sisaruksen kaikki kummit on vaan hiljaa. Kun ei musta kuitenkaan ihan alle kouluikäistä lasta pidä alituiseen muistuttaa siitä että tasan ei käy onnenlahjat. Muistanpa omasta lapsuusperheestäkin sen, että pikkuveljeni joululahjakasa jäi aina puoleen siitä mitä meidän muiden, koska kukaan hänen kummeistaan ei lähettänyt mitään. Me isommat päästiin omiemme kanssa joskus jopa huvipuistoon ja ainakin saamaan erikoishuomiota silloin tällöin esim. lastennäytelmään jne.. pikkuveli ei mitään. Äiti yritti sitten korvailla pettymyksiä, mutta eihän se ollut sama asia. Vaikka kuinka yrittää valita kaikille hyvät kummit ja säästää kuopuksellekin edes yhden läheisimmistä ihmisistä niin koskaan ei tiedä millaisiksi kummeiksi he sitten osoittautuu. Vahingosta viisastuneena meille ei tullutkana kummeja. Ne ystävät jotka aidosti välittää meidän perheestä on tulleet synttäreille ja tarjonneet apua ihan muutoinkin
  11. Itse en julki-imetä. Oman vauvan oppii sillai kuitenkin tuntemaan, että osaa ruokkia sen ennenkuin se huutaa kurkkusuorana, tai näin meillä. Imetys on itsellenikin tärkeä tapahtuma ja rahoittumisen hetki enkä missään tapauksessa halua tehdä sitä hälisevässä kahvilassa tms. Toisaalta en myöskään oikein ymmärrä miksi muut sitä niin harrastaa, uskoisin sen rauhan olevan lapsellekin tärkeää, siitä huolimatta että se hanakkaasti imee myös silmien alla. En tykkää jos samassa pöydässä alkaa imettämään.
  12. Meillä samanlainen kuin Isabellezan laittamassa kuvassa, paitsi että ihan ehtaa tavaraa 70-luvulta. Miehen käytössä siis ollut silloin aikoinaan, tosin meilläkin oli ihan samanlainen, mutta oranssi. Tykkään tosta että sen saa matalalle omaksi pöydäksi, koska se on sillon turvallisempi jos esim. itse vieressä tekee keittiöhommia. .
  13. Oikeastaan päinvastoin on käynyt kuin monella muulla. Nimittäin oon etääntynyt niistä, joilla on lapsia ja lapsettomiin on säilyneet suhteet entisellään. Lapselliset olettaa tietävänsä miltä musta tuntuu, kun ovat kokeneet raskauden jne.. Lapsettomat taas juttelevat avoimin silmin. Mua suunnattomasti ärsyttää se ajatusmaailma, että et voi tietää mitään jos et itse ole ollut raskaana ja että tiedät muka miltä tuntuu jos oot ollut. Ei mua hirveästi kiinnosta edes jutella raskaudesta. Se menee tässä, välillä vaikeaa, välillä helpompaa, mutta yritän elää toistaiseksi niinkuin ennenkin tähän saakka. Lapsellisten selitykset siitä miltä musta tuntuu kuukauden kuluttua tms. On lähinnä rasittavia. Ja hehkutukset siitä, että nyt tiedän miltä niistä on tuntunut jne.. No en tasan tarkkaan tiiä, mulla on oma raskauteni ja muilla omansa, kaikki on erilaisia ja kokee vielä asiat omalla tavallaan. Toivoisin, että ystävät olis pääosin sillai niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. En ymmärrä mitään hehkutuksia tai kommentteja hehkeydestä tai elämisen onnesta tms. Minä oon aina ollut todella onnellinen mieheni kanssa ja tämä nyt on taas yksi hyvä asia, muttei mitään toitotteluja aiheuttava. Vähän ot-ajatus lopuksi: Miksi muuten maailmassa ei saa koskaan kehua omaa miestään, parisuhdetta tai elämäänsä vaan lähinnä pitää keskittyä valittamaan jotain miehen tekemättä jättämiä juttuja. Mutta sitten vauvan odotusta ja onnea pitäisi hirveästi hehkuttaa tai olet outo?
  14. Minä oletan ettei kummit kohtele kummilapsiaan sen paremmin kuin hänen sisaruksiaankaan. Eli jos tulevat kummilapsen synttäreille niin voivat yhtä hyvin tulla myös sisarusten tai sit ei kenenkään. Tietenkään synttäreille ei tuoda lahjaa kuin pelkästään päivänsankarille, mutta on minusta tyhmää jos eivät muista sitten sisarusten synttäreitä ollenkaan. Kummin tehtävä ei ole lahjominen, joten musta on tyhmää jos muistetaan vaan sitä kummilasta niin kuin se olis jotenkin parempi. Joko meidän lapset on tärkeitä henkilölle tai sitten ei. En halua että tulee vaan siksi että on nimetty kummiksi jos ei oikeasti kiinnosta.
  15. Raja-arvot leluissa on tehty niin tiukoiksi, että käytännössä nämä tutkimuksissa kiinni jääneet lelutkin olisi ihan turvallisia. Paljon enemmän myrkkyjä tulee lapseen kuitenkin esim. ruuasta. Jos pelkää näitä myrkkyaltistuksia niin ei anna lasten syödä koskaan esim. Raskalaisia tai muitakaan uppopaistettuja ruokia, saati värjättyjä karamelleja tai makeutusaineita sisältäviä tuotteita. Sitten taas jos puhutaan turvallisuudesta liittyen lelujen kestävyyteen ja osiin niin sen nyt voi jokainen itse tutkia ihan yhtä hyvällä ammattitaidolla, että mitä osia lelu sisältää ja kuinka paljon ne kestää vetoa ym. Eli onko tukehtumisvaaraa. Aikamonet lapset leikkii loppujenlopuksi tuntikausia monilla käyttöesineillä tai käytöstäpoistetuilla käyttöesineillä esim. rikkimenneet herätyskelloja, kännyköitä, radioita jne.. oon nähnyt monessa perheessä suosittuina leluina. Mummot ompelee mollamaijoja ja vaatteita nukeille. Ei kukaan ole tutkinut millaisia määriä käsittelyaineita niistä neulelangoista tai kankaista liukenee jos pienet lapset niitä imeskelee. Jotta eiköhän tässä asiassa pääse ihan hyvällä linjalla ihan oman maalaisjärjen kanssa. Tarkistettuja leluja on pienen pieni osa tulleista ja näistäkin tarkistetaan aina joku otos, vaikka jokaisessa maahantuotavassa erässä voi olla suuria eroja.Eikä ne Suomessa tehdyt ole yhtään sen turvallisempia nekään, koska ulkomailta tuoduista materiaaleistahan nekin valmistetaan.
  16. Ihania Minusta oikeat ystävät saa kysyä lapsisuunnitelmista minulta, mutta sillon on kysyttävä suoraan, ei vitsillä. Eli ihan vakavanpuoleiset kysymyksen, keskustelunavaukset on tervetulleita, kuten ootteko te puhuneet aiotteko joskus hankkia lapsia tai onko sulla koskaan ollut vauvakuumetta jne.. Sen sijaan esimerkiksi kysymys no millonkas teille niitä lapsia tulee, heh heh on minusta selvästi asiaton, tuli se kuinka läheiseltä ihmiseltä hyvänsä. Ensinnäkin kysymyksessä on olettamus että kaikki niitä hankkii ja saa ja haluaa ja toisekseen kysyjä ei kehtaa tosissaan kysyä vaan heittää uteliaisuutensa leikiksi. Miten muuten siihen voisi vastata kuin heittämällä jonkin hiljaiseksi pistävän kommentin vitsillä. Jos ei ole pokkaa esittää asiaansa tosissaan niin ei minusta tarvii avata suutaan. Ihan mielelläni keskustelisin monienkin ihmisten kanssa kasvotusten ajatuksista lasten yrittämisen suhteen, työasioiden sumplimisen ym. ristiriidoista ja haluamisen epävarmuudesta jne.. Mutta harva tuntuu osaavan keskustella aiheesta vakavasti tai sitten ystävillenikään asia ei ole vielä yhtään ajankohtainen suuntaan tai toiseen edes ajatustasolla.