Baloo

Huhuu suomimammat!!!!!! Ilmottaudun tanne minakin. Asun Lontoossa 19 kk tyton ja britti miehen kanssa.

Hurraa, plussa tuli ennenkuin ehdin edes laittaa tuppea testitikunpaahan. Ihanaa ja pelottavaa, toivottavasti kaikki menee hyvin!

Tulin raskaaksi 33-v synttarien aikoihin 2. laiskahkolla yrityskierroksella. Mitaan testeja en sen enampaa kayttanyt mutta tiesin kiertoni vaiheet suht hyvin kun kaytin joskus aikoinaan persona laitetta ehkaisyyn (mika testaa ovulaation ja "turvalliset" & "vaaralliset" paivat). Mutta en neuvoisi ketaan odottamaan ovulaatiota vaan aloittamaan yritamisen jo pari paivaa etukateen. Luin jostain etta siittiot voivat elaa 5 (vai oliko se jopa 7 paivaa) kun taas hedelmoittymaton munasolu on huomattavasti lyhyt ikaisempi.

Ainoona oireena, jota en tietenkään oikein osannut tulkita, oli mieletön selkäsärky joka kesti vähän yli päivän ennen synnytyksen alkua.

Asun vakituisesti Englannissa ja menin Suomeen synnyttämään kesän alussa. Mulle sanottiin muistaakseni että yleensä synnyttäminen maksaa semmoisen 1500 euroa jos ei ole komplikaatioita. Etukäteen pitää maksaa kumminkin tietty summa (2-3 tonnia) josta palautetaan loput jos synnytys on helppo = ei tule esim leikkaus kustannuksia. Jossain sanottiin että rahaa ei kumminkaan saa takaisin jos sitten ei pääsekkään Suomeen synnyttämään. Mä sain kyllä alussa vähän ristiriitaisia neuvoja eri paikkoihin soitellessa. Ja sitten pitää laskea neuvolakulut synnytyskustannusten päälle kun ne eivät siihen kuulu. Britit suostuivat mun kohdalla lopulta maksamaan kaikki synnytykseen ja neuvolaan liittyvat maksut niiltä osin kuin mitä Suomessa asuville KELA normaalisti korvaa, eli neuvola oli mulle ilmainen ja synnytyksen osalta maksoin vain sen perus vuodemaksun. Kannattaa ETUKÄTEEN kysellä onko maassa vastaavia palveluja (ei varmaan Meksikossa jos jouduit muutenkin maksamaan esikoisen kohdalla). Ja sairaalaan ei ainakaan Helsingin alueella täytynyt mitenkään etukäteen varata paikkaa. (Briteissa heti raskauden alussa pitää "pyrkiä" haluamaansa sairaalaan). Sanottiin että pitää vaan soittaa kun on valmis synnyttämään ja tsekata että tilaa löytyy. Tietty on hyvä jos pääsee tutustumiskäynnille etukäteen. Ja mulla oli tosiaan kanssa ainoona aika rajana oli toi lentoyhtiöden rajoitus että viikon 36 loppuun asti saa lentää - ei siten että multa olisi kukaan mitään raskauteen liittyvää kentällä kysellyt vaikka olin maksanut parinkin lääkärin lentokelpoisuuslausunnoista. (vauva potki muuten tosi kovaa koko lennon ajan - en siis jattäis pidempiä lentoja kovin viimetinkaan) Täytyy vielä hehkuttaa että olin todella tyytyväinen siihen että Suomeen pääsin.

Kotona keskiyöllä vessassa just kun mietin miten sairaan väsynyt olin. Vettä tuli vaan vähitellen lirutellen ja siin meni aika kauan aikaa ennenkuin uskoin että se on lapsivettä eikä vaan loppumaton pissa (mutta se oli sitten aika loppumaton lapsivesi kun sitä jatkui sen puoltoista päivää kunnes typsy syntyi). Mitään naksuja ei kuulunut mutta siinä pöntollä istuessa tuli kyllä aikamoiset vilunväreet. En tieda oliko se siitä että lämminta vettä valui lattialle pois mua lämmittämastä vai siitä että tajusin että koko elämä muuttuu just nyt lopullisesti.

Mä kävin joulun jälkeen hamstraamassa gina tricotista kasan pitkiä toppeja ja pidän niitä entisten paitojeni kanssa. Ihanaa kun ei tarvitse pelätä että paita nousee kainaloihin. Ja samalla siirryin H&M mamma housuihin joiden trikoo osa peittää mahan niin ettei vyötärön seudun iho kyllä todellakaan vahingossa päivänvaloon putkahda. Hurraa! Nyt pitää vielä mennä metsästämään niita rintsikoiden jatkopaloja kun olis ollut tarpeen jo muutaman viikon ajan.

mua ainakin auttoi kun näin tämän aiheen omassa ketjussaan kun en yleensä jaksa noita pitkiä ketjuja kahlata läpi vaikka sielta varmaan löytyisikin paljon hyödyllisiä vinkkejä. mulla on ollut jo parin viikon ajan pieni paniikki siitä kun yölla käännyn usein vahingossa mahalleni kun olen tähän asti aina nukkunut niin. kylla yritän jaksaa kääntyä takaisin kyljelle mutta mulla rupeaa selkaan koskemaan tosi herkasti muissa asennoissa (ei raskauteen liittyen). ehkä uskallan siis "hemmotella" itseäni viela vähän aikaa kun maha ei viela ulospäin kovin suuri ole

24/7 ällötys ja väsymys joka alkoi viikko ennen kuin tajusin olevani raskaana (nyt viikkoja kasassa 8) eika tästä tietenkaan tieda toissa vielä kukaan joten olen kuullut aika monta kommenttia siita miten jyrän alle jääneeltä (eli krapulaiselta) näytän koko ajan. niin ja aivan käsittämätön nälkä ja samanaikainen inho kaikkea syötävää kohtaan. eli tällä hetkellä syön mitä ikinä pystyn kurkusta alas tunkemaan ja murehdin sitten joskus vasta myöhemmin ruokavalion riittämättömästä ravinnepitoisuudesta.