Doris78

Mullekin Nuutista tulee mieleen vain Knut ja ennemminkin nimestä tulee mieleen vanha pappa kuin pieni poika

juu, ja tää on kyllä meidän viimeinen! Ihan varmasti. Raskausaika ei ole herkkua.

^ höpöhöpö!

Täällä ollaankin jo puhuttu lämmönnoususta, jonka vuoksi tänne tulin. Mullakin on nyt lämmöt olleet koholla ja mietin että kauanko tätä kestää? Viikko sitten samana päivänä kun tein raskaustestin nousi kuume 38 ja nyt taas tänään kumman flunssainen olo ja lämpö taas 38. Viikko sitten kuume laski yhtä nopeasti kuin tulikin. Jotenkin nyt kuitenkin yhdistän tän lämmön ja flunssan oireet kuitenkin raskauteen kuin mihinkään muuhun. Niin kauanko tätä kestää? Ei millään jaksais tätä olo kovin pitkään.

Kaikissa raskauksissa ensimmäinen oire on ollut PMS-oireiden puuttumine. Yleensä siis olen tosi kiukkuinen ainakin viikon ennen menkkoja ja raskauksissa kiukunpuuskia ei ole ollut, päinvastoin olen ollut koko ajan hyvällä tuulella. Yleensä mulla alkaa myös tuhru useampi päivä ennen menkkoja ja raskauksissa tämäkin on jäänyt pois. Kolmas selvä oire on ollut, kahdessa viimeisessä raskaudessa, pahoinvointi jo päiviä ennen kuin olen tehnyt raskaustestin.

Meillä poika 01/09 syntynyt aloitti änkyttämään n. 3 vuotiaana (en oikein enää tarkkaan muista koska alkoi). Itseä asia häiritsi/vaivasi ehkä enmmän kuin poikaa itseään. Puhuttiin asiasta päiväkodissa ja paljon tädit rauhoittelivat että todennäköisesti vain ikään/puheenkehitykseen kuuluva asia ja häviää varmasti kesän aikana. Viime syksynä havahduttiin siihen ettei poika enää änkyttänyt ollenkaan eli meni itsestään ohi. Änkytys meillä vaikutti suurimmaksi osaksi siltä ettei suu ehtinyt aivojen mukaan Änkytys oli ajoittain todella voimakasta ja toisti usein lauseen ensimmäisiä sanoja monta kertaa. Kuopuksella on myös nyt änkytystä ja hänellä ikää 2v. 3kk. Änkytys on mielestäni samanlaista tosin ei ehkä yhtä voimakasta kuin veljellään aikaisemmin mutta on alkanut vuotta aikaisemmin ja vaikuttaisi olevan ihan puheenkehitykseen liittyvää. Molemmat pojat on meillä motorisesti ja muutenkin ikätasoisesti kehittyneet eikä puheenkehityksessäkään ole mitään ongelmia ollut. Toivottavasti LeeLoo teilläkin olisi kyse ihan tavallisesta kehitykseen liittyvästä asiasta ja kertomasi perusteella näin uskoisin

Agape tarkoittaa rakkautta.

Minä sain vakityön ollesani vielä äitiyslomalla, sijaisuuksia olin tehnyt aiemmin pitkään. Aloitin työt kun kuopus oli reilu 6,5kk ja mies jäi kotiin lasten kanssa. Mies piti siis loput vanhempainvapaasta, isäkuukauden, lomiaan ja oli 2kk hoitovapaalla. Järjestely toimi meillä kaikenkaikkiaan hyvin. Minä olin kaikista väsynein koska yöimetyksiä oli vielä kunnes poika täytti 8kk ja töissäkin pumppasin pojan seuraavan päivän maidot. Nyt tuo imetyksen jatkaminen tuntuu hullulta ja jälkeenpäin ajateltuna se oli aika raskasta mutta jossain määrin koin että edes tuon imetyksen ylläpitämisellä olin jollain tapaa vielä kotona. Mä itse halusin töihin, mutta oli se myös rankkaa. Mulla on vielä pitkä työmatka jonka vuoksi päivät venyvät melko pitkiksi. Mies pärjää meillä lasten kanssa paremmin kuin hyvin. Viihtyy kotona mua paremmin ja on nauttinut kotonaolosta. Missään harrastuksissa eivät käyneet mutta muita isiä ja lapsia tapasivat ja ulkoilivat paljon. Esikoinen on ollut 3pv/vko päiväkodissa joka on varmasti yksi syy miksi eivät esim. avoimessa käyneet. Parasta tässä on varmasti ollut se että ollaan vanhempina tasavertaisia. Minä olen saanut osakseni jonkin verran kauhistuneita ilmeitä ja muutamia kommentteja kun ihmiset ovat kuulleet lasten iät ja tavanneet minut töissä. Yleensä asiaa saa selitellä että lapset ovat isänsä kanssa mutta kyllä silti jotkut ihmettelevät miten äiti voi jättää pienet lapset kotiin. Jos meille vielä lapsia tulee niin töihin en lähde ennenkuin vanhempainvapaa loppuu. Mä olen ollut todella väsynyt huonosti nukuttujen öiden vuoksi ja voisin jopa olla hetken ehkä hoitovapaallakin. Oma stressinsä tuli varmasti uuden työn aloituksesta ja mun keskeineräisistä opiskeluista joita olen yrittänyt saada valmiiksi perheen ja työn lomassa.. Välillä tuntuu ettei tässä ole mitään järkeä Onneksi yöt on rauhoittuneet ja muutenkin arki alkanut rullaamaan. muoks. Meilläkin kannatetaan 6+6+6-mallia!

^Sucette.fi myy nahkarukkasia, Kivat merkkiset rukkaset on siellä tällä hetkellä alennuksessa Mä olen ajatellut noita nahkarukkasia. Elsa pitkäset on meillä toimineet hyvin, viime vuonna oli ihan parhaat kovilla pakkasilla ja ovat helpot pukea ja tarpeeksi leveät että niihin saisi tarpeen vaatiessa villalapasenkin.

Meidän esikoinen on kunnallisessa päivähoidossa ja heidän ryhmässä oli viime vuonna (1-3-v.) 13 lasta ja 3 vakituista hoitajaa ja koko vuoden yksi ylimääräinen. Viime kuun puolessa välissä yksi vaikituisista lopetti ja ryhmässä on ollut 2 vakituista ja yksi tarhan oma varahenkilö/"sissi" ja hänen poissaollessaan sijainen. Joten mun kokemuksen mukaan sijaisia kyllä palkataan ja henkilökuntaa on aina ollut. Kuopus aloittaa samassa ryhmässä tammikuussa joten ryhmäluku kasvaa 13. Poikien ryhmässä on useampi lapsi osa-aikahoidossa. Puolikuntoisen lapsen saa ja pitää soittaa vanhemmille että hakevat kotiin. Keskustelussa aikaisemmin tarkoitettiin mun käsityksen mukaan että soitetaan hakemaan terve lapsi kotiin jos tiedetään että vanhempi on vauvan kanssa kotona. Tuntuu vaan aika hullulta että päiväkodista ei puuttuttaisi kunnolla seikkoihin jolloin huomataan että lapsi reagoi esim. että äiti on vauvan kanssa kotona. Me ollaan ainakin kehityskeskusteluissa käyty näitäkin asioita läpi ja itse ainakin toivoisin että mulle kerrottaisiin suoraan jos lapsi voi hoidossa huonosti. Perhepäivähoitoa me ei ajateltu vaihtoehtona koska täällä niitä on niin rajoitetusti eikä meillä ollut niistä mitään tietoa. Kenenkään tutun lapsi ei ole ollut lähiseudun perhepäivähoitajilla. Ruotsinkielisiä ei meidän alueella ole mun tietääkseni ollenkaan? Esikoisen päiväkodilla taas on tosi hyvä maine ja se on suosittu. Viimeksi poikien neuvolassa päiväkodista oli juttua ja terveydenhoitajan mukaan on hyvä ja suosittu päiväkoti. Minkälaisiä ryhmäkokoja perhepäivähoitajilla on? Ajatellen että jos päiväkodissa on n. 4 lasta hoitajaa kohden niin eikö perhepäivähoitajalla ole ainakin sama määrä. Onko perhepäivähoitajalla sitten enemmän aikaa ja mahdollisuutta antaa enemmän huomiota lapsille? Ajatellen että eikö perhepäivähoitaja tee vielä esim. aamu- ja välipalat ja ruuan ym. päivän aikana samalla kun hoitaa lapsia? Mä olen itse aikoinani ollut perhepäivähoidossa ja tykkäsin kovin, mutta siitä on jo kauan... Mitään muuta tietoa mulla ei asiasta ole. Mä koen perhepäivähoidossa ongelmalliseksi myös uuden työaikalain, joka taas hoitajien kannalta on hyvä asia. Meillä mun pitkien työmatkojen vuoksi perhepäivähoito olisi liian hankalaa.

Pojan päiväkotiryhmällä on tili ja sinne kerättiin tänä vuonna 10€/perhe jolla ostettiin tädeille lahjakortit stockalle ja pieni kukka. Ajatuksena oli ettei vietäisi aina esim. jotain makeaa vaan että saisivat itse päättää mitä haluavat ostaa ja kokevat tarpeellisena. 10€ ei mun mielestä ole paha etenkin kun lahjakortin hankki ja vie päiväkotiin joku muu

Meilläkään ei ole kyllä kertaakaan soitettu turhaan hakemaan lasta kotiin. Kuulostaa aika kummalta Kai päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien välillä pitäisi olla jonkinlainen keskusteluyhteys ettei tarvitsisi toimia noin?! Mä kyllä miellän noi kalliit yksityiset päiväkodit varakkaimpien palveluiksi ja se ajatuksena tuo kyllä mulle mieleen jonkinlaisen eriarvoistamisen. Mielelläänhän sitä laittaisi lapsensa tuollaiseen paikkaan ja mielellään maksaisi palveluista vaikka hunajaa mutta tavallisen työssäkäyvän noita palveluita ei ole mahdollisuus ostaa. Tavallisessa keskiluokan perheessä kahden lapsen kokopäivähoito maksaa n. 500€ ja voi tehdä ison loven perheen talouteen. Perheessä pitää olla jo todella hyvät tulot että haluaa/voi maksaa yhden lapsen päivähoidosta esim. 700€. Mun korvaan noi kalliit päiväkodit kuulostaa vähän jenkki-tyyliltä, ei sinänsä että siinä jotain pahaa olisi. Mä en myöskään osaa ajatella että kalliit yksityiset olisivat välttämättä parempia kuin tavalliset kunnalliset päiväkodit. Toisekseen ajattelen että ehkä näissä kunnallisissa yleinen toiminnanvalvonta voisi toimisi ehkä paremmin. Mutta taitaa tämäkin olla aika tapauskohtaista. Mun täytyy kyllä sanoa että 700€ päivähoidosta on ihan älytön maksu.

Todennäköisyys tälle on mun käsityksen mukaan todella pieni. Erityisesti kun päivähoitopaikkaa hakiessa otetaan huomioon vanhempien työt/työpaikat. Mulla työmatkaa on tällä hetkellä 100km suuntaansa ja mies vuorotöissä sekä pyörittää omaa firmaansa siinä sivussa. Käytännössä kahteen eri paikkaan ei olisi ollut mahdollista ja mun mielestä ensisijaisesti saman perheen lapset pitäisi sijoittaa samaan päivähoitopaikkaan siis ihan jo jonkun säännön puitteissa (?). Mutta tuohon mielenterveysongelmaan niin mielenterveysongelmat on kyllä ihan eri asia kuin se mikä täällä kuvaillaan sanoilla "ettei pää kestä". Tilanne voi johtaa mielenterveyden horjumiseen tai sairaukseen, mutta en mä näissä tilanteissa kuitenkaan lähtisi ihan mielenterveysongelmista puhumaan. Ja toki voihan jollakin olla mielenterveysongelmia tai sellaiseen voi sairastua, mutta mun makuun aika voimakas ilmaisu...

Tää keskustelu taitaisi oikeasti kuulua kyllä jo toisen otsikon alle, mutta jatkan nyt kuitenkin täällä Mä luulen että tämä keskustelu kulminoituu pitkälle siihen että toisen tilannetta ei ymmärretä tai ei haluta ymmärtää. Kaikkien ratkaisuja ei tietenkään ole pakko ymmärtää mutta mun mielestä olisi kuitenkin ihan suotavaa ne hyväksyä. Se mikä tulee siihen että vanhempien pitäisi jättää ajatuksissaan tilaa sille että kaikki menee hyvin uuden vauvan synnyttyä eikä automaattisesti varautua siihen pahimpaan. Mun mielestä monet tänne kirjoittajat ovat tehneet juuri niin, ajatelleet ja keskustelleet vaihtoehdoista ja päätyneet heille parhaaseen vaihtoehtoon. Toiseksi tuntuu että monet kärjistävät isomman lapsen hoitoon viemisen niin että lapsi olisi hoidossa joka arkipäivä 10 tuntia, vaikka taitaa olla niin että ne joilla vanhempi lapsi/lapset ovat jatkaneet hoidossa ovat olleet siellä osa-aikaisesti. Näilläkin asioilla on aika suurikin ero. Ulkomailla on varmaan eri kulttuureja, mutta esim. Espanjassa ei ole mahdollisuutta jäädä pitkäksi aikaa kotiin jos et satu olemaan varakas. Muutenhan siellä äitiysloma ja rahat loppuvat 4 (? tai jotain?)kuukauden jälkeen. Ruotsissa sitten taas vanhempainrahaa saa kauemmin ja se osaltaan mahdollistaa lastenhoitamisen kauemmin kotona ja muistaakseni esim. alle 1-v. ei saa edes kunnalliseen hoitoon viedä. Nää on ihan mun muistista kaivettuja juttuja ja perustuu ihan vaan kavereiden ja tuttujen kertomaan. Huomion antaminen vauvalle on tietysti yksi asia mitä mäkin olen ajatellut ja saanut kuulla siitä kommentteja että miten ihanaa on kun saa vauvakin sitten sitä jakamatonta huomiota kun esikoinen on tarhassa. Juu, tottahan se on mutta on siinä se toinenkin puoli eli se että sen tarhassa oloajan jää esikoinen äidin/isän huomiosta paitsi. Yleensä kun esikoinen on kotona niin silloin on vauvakin. Harvemmin me ollaan vapaa-ajalla viety vauvaa hoitoon ja annettu sitä huomiota vain isommalle... Näin ei siis olla tehty koskaan. Sitä vauvana saatua huomiota esikoinen ei tällä hetkellä enää muista. Tää huomion jakaminen on vähän kinkkinen juttu koska silloin kun lapsia on usemapia niin sitä vanhempien täysin jakamatonta huomiota ei oikein voi saada, siis samalla tavalla kuin silloin kun lapsia on perheessä vain yksi. Toisaalta se ei ole välttämättä pelkäästään huono asia. Meillä esikoisen hoidossajatkamisen syyt liittyi varmaankin aluksi mun jaksamiseen ja myöhemmin opintoihin ja myös esikoisen tarvitsemaan viriketoimintaan. Todella iso syy oli kuitenkin se että ei uskallettu ottaa poikaa hoidosta koska olisi menettänyt hyvän hoitopaikan. Hoitotakuu kun ei onnistunut. Mä koen kyllä kaikkien kannalta meidän ratkaisun hyväksi, poika täyttää tammikuussa 3-v. viihtyy hyvin hoidossa, suuttuu jos ei saa mennä Joidenkin mielestä me siis varmaan väärinkäytettiin päiväkotia, mutta mun on vaikea ajatella että minä yksityishenkilönä olisin jotenkin velvollinen ajattelemaan kunnan taloutta ja mitä pk vs. kerho maksaa. Ihan itsekkäästi ajattelen oman perheen parasta. Pojan pitäminen hoidossa oli hyvä ratkaisu koska saatiin pienempi nyt samaan päiväkotiin ja jopa samaan ryhmään. *OÄ* muokkauksia miljoona kun oma kirjoitus ei miellytä Ja taas muokkaamassa... Mutta vauvan saamaan huomioon on lisättävä se että meillä vauva saa kyllä huomiota paljon silloinkin kun esikoinen on kotona ehkä jopa esikoista enemmän. Tai esikoinen saa helpommin enemmän negatiivista huomiota kuin kuopus ja tää oli mulle vauvan syntymän aikoihin aika tunteita herättävä asia koska olisin halunnut antaa esikoiselle edelleen yhtä paljon huomiota kuin ennen ja se ei enää ollut mahdollista. Onneksi kaikkeen tottuu ja nyt huomiota osaa jakaa paremmin.

Mä en ole kokenut tätä keskustelua mitenkään negatiiviseksi. Mutta Eva Lunan kommentin olen minäkin huomannut tai ihmetellyt että miksi ne perheen syyt päivähoidolle eivät "kelpaa" kotiäideille. En minäkään, joka olen palannut aikaisin takaisin työelämään ja kannatan päivähoitoa ja jonka vanhempi lapsi jatkoi hoidossa kun pienempää hoidettiin kotona, ole kotiäitien valintoja ja syitä epäilemässä. Ja päivähoidon kohdistamisesta sitä tarvitseville niin sitähän täällä on tehty, kerrottu syitä miksi päivähoitoa tarvitaan tai miksi ei. Alemmassa viestissä mua jo naurattaa kun sanotaan toisen valintaa "ihan ok:ksi" Miten meidän perheen pitäisi toimia? Niinkuin teidän perhe katsoo sopivaksi? Tässä oikeasti on siin suuria eroja mielipiteissä, ettei toisten valintoja voi sanoa oikeiksi tai vääriksi. Ja ihan meidän pojan etua meilläkin ajateltiin kun päiväkotipaikka pidettiin kuopuksen syntymän jälkeen, mutta myös omaa jaksamista. Tämä taitaa olla niin kuin JackieO maintisi jokin suomalainen ilmiö, että kotihoito on joidenkin mielestä niin paljon parempaa ja päiväkoti lapsen kehitykselle huono. Mä edelleen ihmettelen kun kerhotoimintoja korostetaan niin paljon täällä. Miten ne eroavat päivähoidosta? Vauva- , perhekerhot tietysti ovat eri asia kun vanhempi on mukana mutta kerhotoiminta muuten on täällä ainakin hyvin samantapainen kuin päiväkoti. Mä ymmärrän kotihoidon, kerhojen ja päiväkotien vertailun tapauksissa jossa pieni lapsi on kellon ympäri päiväkodissa vaikka vanhempi on pienemmän lasten kanssa kotona. Sellaiseen nyt tuskin kuitenkaan kukaan täysjärkinen ihminen nyt lähtisikään. Mutta osa-aikainen hoito ei ole mun mielestä mitenkään huono tai ihmeellinen asia.

Noihin kerhoihin pitää kommentoida sen verran että täällä osa kaupungin järjestämästä kerhotoiminnasta maksaa. En muista tarkkaa summaa, mutta muistelin että 3pv/vko 4 tuntia kerrallaan maksoi n. 75€ ja nämä kerhot on tarkoitettu yli 3v. Kerhossa pitää olla omat eväät. Päiväkoti maksaa kuukaudessa suurin piirtein saman koska sinne ei tarvi omia eväitä. Sinänsä mä en ymmärrä että miten kerhot poikkeaa päiväkodista, samoja juttuja niissä kai tehdään? Ainakin isompien eli yli 3-v lasten kohdalla, vai olenko mä aivan hakoteillä?? Ja meidän kunnassa maksuissakaan ei ole merkittäviä eroja. Tähän tietysti voisin mainita että en mä kannata sitä että isompi on hoidossa klo 7-17 kun äiti on vauvan kanssa kotona, mutta osa-aikahoidossa ei mun mielestä ole mitään ihmeellistä. Kerhoja, perhekerhoja ei jokapaikassa ole yhtä paljon ja vaikka olisikin niin ne ei kaikille sovi. Perhekerhoja on meidän kaupungissa tarjolla, mutta ei yhtäkään ruotsinkielistä joka on meidän perheen kotikieli ja lapset puhuu ja ymmärtää tosi vähän suomea. Mua ei haittaa käydä suomenkielisissä, mutta joskus olisi kuitenkin kiva että isompi saisi käyttää omaa kieltään jolloin leikkiin osallistuminen ym. on helpompaa. Suomenkielisissä ollaan kuitenkin käyty ja Kauniaisissa jossa avoimenpk:n tädit ja monet kävijät puhuvat myös ruotsia. Meillä päiväkoti ajaa siis myös tuota kielenkehityksen asiaa. Me asutaan pk-seudulla ja halutaan että lapset tosissaan oppii ruotsin hyvin koska suomen täällä oppii väkisinkin.

Mun taas on tosi vaikea ymmärtää miten joku jaksaa ja haluaa olla kotona usemman vuoden? Mä en itse ole alkuunkaan sellainen että viihtyisin kotona usemman vuoden. ingenjoorin kommentti olikin mun mielestä hyvin sanottu, me vaan kaikki ollaan erilaisia. Ja se ettei "oma pää kestä kotona olemista" ei kuitenkaan tarkoita sitä ainkaan mun kohdalla etteikö mun pää kestäisi lapsia vaan sitä että mä haluan/halusin töihin. Toiset viihtyy hyvin kotona vuosia ja toiset ei vaan tarvitsevat jotain muuta kuten työntekoa. Mä en muutenkaan oikein ymmärrä tätä kummallista kotiäiti-työssäkäyvä-vastakkainasettelua.

Meille tuo päiväkoti on siis ollut hyvä asia esikoisen kohdalla. Mutta silloin kun esikoinen aloitti hoidon puhuttiin mekin paljon myös tuosta tukiverkosta josta oujiikin mainitsi. Miehen äiti asuu 2,5km päässä mutta on töissä toisella paikkakunnalla. Mun vanhemmat on molemmat eläkeputkessa mutta asuvat 400km päässä. Mun vanhempienkin kanssa puhuttiin että olisivat voineet hoitaa esikoista mutta asuvat vaan niin kaukana. Varmaan ennen mentiin osittain "hampaat irvessä" mutta yleensä tukiverkostokin on ollut parempi. Nykyään taas töiden/opiskelujen vuoksi joudutaan muuttamaan ja tukiverkosto jää kauas. Meillä tukiverkoston puuttuminen näkyy myös silloin kun lapset sairastaa. Silloin ei saa apua oikein mistään. Mun kotipaikkakunnalla taas meillä olisi lastenhoidon kannalta kaikki tarvittava ja vähän enemmänkin. Mä en kokenut kysymystä loukkavaksi kun itsekin näitä asioita pohdin. Toisaalta mä en tiedä olisiko esikoinen jatkanut täysin kotihoidossa vai aloittanut ja jatkanut päiväkodissa vaikka meidän tukiverkosto olisikin ollut/olisi parempi. Lapset eivät varmasti kuitenkaan olisi täyttä päivää hoidossa jos mun vanhemmat olisivat hoitoapuna.

Ollaanko me missattu jotain tai ymmärretty tää takuuhoitopaikka väärin?? Meille kun sanottiin että tuota mahdollisuutta voi käyttää vain jos lapsen ottaa kotiin elokuusta ja että hän palaa takaisin samaan hoitopaikkaan seuraavan vuoden elokuussa. Kesken vuoden ei siis voitu tuota mahdollisuutta käyttää ja sen vuoksi aiemmassa viestissä kirjoitin että kuopus syntyi vääränä vuodenaikana. Tuo päivähoitotakuu tuntuikin meidän mielestä ihan turhalta, koska olisi pitänyt suunnitella koska seuraavan lapsen saa. Meille perusteltiin päivähoitotakuun olemassaolo niin että se on tarkoitettu niille lapsille joiden vanhemmat ovat suunnitelleet olevansa pidempään kotona.

Meidän poika on Espoossa päiväkodissa ja kyllä ainakin viime tammikuussa (2011) sai viedä tarjoamisia. Itsetehtyjä ei. Mä en kyllä veisi karkkia ja täytekakku on mun mielestä jo ihan överi... Pojan synttäreiksi vietiin muistaakseni merirosvokeksipaketti. Mun mielestä on ihan kiva että voi jotain viedä, vaikka päivää juhlistetaan muutenkin laululla ja kortilla päiväkodin puolesta. Noi sorminuket, tarrat tmv kuvat on kyllä hyvä idea

Tää on kyllä sellanen aihe, ettei tähän ole olemassa oikeaa eikä väärää ratkaisua. Kukin tekee niinkuin parhaakseen näkee ja sen mikä on omalle perheelle paras ratkaisu. Meillä esikoinen aloitti tarhassa 1v ja 2vko:a vanhana. Mä menin silloin töihin ja en olisi jaksanut olla kotona yhtään pidempään. Kuopus syntyi kun esikoinen oli 1v. ja 10kk. Aluksi esikoinen oli 2pv/vko tarhassa. Me mietittiin paljon mitä tehdään ja juteltiin pojan ryhmän tätien ja päiväkodin johtajan kanssa. Päivähoitotakuutakin kyseltiin mutta se ei onnistunut koska kuopus syntyi "vääränä" vuodenaikana. Tultiin siihen lopputulokseen että pidetään hoidossa koska mun mies teki tuolloin 70-80 tuntista työviikkoa ja mun mielenterveyden vuoksi tarvin nuo kaksi päivää aikaa ottaa univelkaa takaisin. Kuopus osottautui helpoksi vauvaksi ja päätin pojan ollessa 2kk aloittaa opiskelut äitiysloman ohessa ja tuolloin esikoinen jatkoi tarhassa 3pv/vko. Kun kuopus täytti 6kk jäi mies kotiin ja mä menin töihin kun sain uuden, kivan vakityön. Tuolloin mietittiin taas uudelleen otetaanko esikoinen kotiin, mutta ei sitten uskallettu koska mitään takeita ei olisi ollut siitä että pääsisi takaisin samaan ryhmään. Toiseksi esikoinen olisi jäänyt kotiin vain vajaaksi 8kk ja ajateltiin että pidetään tuttu tarhapaikka jossa poika viihtyy. Mies on vanhempainvapaansa aikana remontoinut taloa ja nyt kun on 2kk kotihoidontuella tekee töitä ja mun vanhemmat tulee silloin hoitamaan poikia. Sairasteluista, kuopus on sairastellut enemmän kuin esikoinen kotihoidon aikana. Ihan selvästi saanut päiväkotipöpöjä veljeltään. Mä olen ajatellut tätä kyllä ihan hyvänäkin asiana, koska tottuu noihin pöpihin jo nyt ja ehkä selviää vähän vähemmällä kun aloittaa hoidon vuodenvaihteessa. Mulle tulee näistä asioista aina vähän sellainen olo että olen tehnyt jotain väärin kun esikoinen on ollut hoidossa ja minä kotona. Vaikkakin mä opiskelin niin nää aiheet saa aina mulle sellaisen olon, että oon ihan paska mutsi koska en ole sellainen ihana, pullantuoksuinen kotiäiti :girl_sigh:Toisaalta, mä en edes haluaisi olla sellainen ainiin, miten kunta voi päättää ettei lapsi pääse kunnalliseen päivähoitoon jos jompi kumpi vanhemmista hoitaa toista/toisia lapsia kotona?

nejnej, ei ihan heti!

Onnea Lovely! Mäkin tulin tutun nimimerkin perässä.. Talvivauvat on ihania!

Nuo vibet taitaa olla kaikista isoimmat näistä rattaista? Viitaten sun aiempaan kysymykseen.. Mä ostin meille explorerit ja hyvin on pelittäneet. Me ei ostettu minkäänlaista kantokoppaa vauvalle kun se oli niin lyhyt, muistaakseni 60cm (?) ja poika oli jo 3kk iässä 65cm eli aika lyhyt käyttöikä olisi ollut. Hyvin on rattaissa pysynyt vaikka on ihan vain lämpöpussissa ollut.