alannee

Kyllähän villikset käytössä huopuu, mutta sellaiset "huovutetut" on kyllä niin kankeat ja paksut että en viitsis käyttää. Ja siis se kutistuminen on nimenomaan huopumista. En suosittele huovuttamista, kannattaa odottaa että lapsi kasvaa.

Ohjeen mukaanhan se kiinnitetään runkoon. Toimii silloin kun istuin on kasvot menosuuntaan. Mä käytin jalkapeitettä vain silloin, kun työnsin muksua selkä menosuuntaan, joten kiinnitin sen jalkapeitteen kuomuun, siihen rautaan joka lähtee kiinikkeestä "ylöspäin" sinne kuomun kankaan sisään.

Mä olen ajatellut, että jos pelkkä kielto ei tehoa, täytyy kieltää ja harhauttaa. Tää nyt siinä mielessä, että meidän reilu vuoden vanha ei oikein rangaistuksia vielä ymmärrä. Jos riehuu pöydässä ja nostan sen alas, niin sehän lähtee vaan onnessaan leikkimään parempia leikkejä. Mutta mä siis harhautan: Tiukka kielto ja sen jälkeen "katsopas mitäs tuolla on" tai "osaakos Voitto tehdä sitä-tai-tätä". Tämä toimii ainakin vielä pienellä useimmiten. Mun logiikka tässä on oikeastaan se, että salakavalasti syötän muksulle kielto-tottelu -mallia, vaikkakin oikeasti tulos saadaan sillä harhautuksella. Mun mielestä kuitenkaan ei ole mitään järkeä kieltää kieltämistään, jos kieltoa ei totella. Kieltoa pitää totella tavalla tai toisella, muuten menee vähän hölmöksi. Mä en mitenkään välttämättä usko, että kaikista virheistä pitää jotenkin rankaista. Kai suurin osa töppyröinneistä on ihan muuta kuin pahanilkisyyttä, pikemminkin esim. sääntöjä ei muistettu kun tuli jotain uutta ja kiinnostavaa näköpiiriin tai väsytti/harmitti niin kovasti ettei osannut enää käyttäytyä. Silloin mun mielestä "rangaistus" ei ole mitenkään välttämätön, vaan sen tilanteen läpikäyminen on tärkeämpää. "Äiti tietää että siellä on hurjan paljon kiinnostavaa nähtävää, muta et silti saa mennä sinne." "Äiti tietää että sinua harmittaa kun et saa nousta pois ostoskärryistä, mutta ei kiukutteleminen auta yhtään." Mä rankaisen oikeastaan vaan silloin, kun muksu selvästi testaa rajoja. Meillä vakiojuttuja on, että sylissä kun halitaan ja pusutellaan, niin ennen pitkää pitää alkaa nipstelemään ja lyömään. Silloin mä kiellän kaksi kertaa ja kolmannesta laitan pojan pojan "rangaistukseksi" pois sylistä. En kyllä tiedä ymmärtääkö se tuotakaan mitenkään rangaistukseksi, ymmärtää se että se on "huono juttu" (joskus alkaa itkettä), mutta en tiedä ymmärtääkö se että se oltaisiin voitu välttää jos lyöminen olisi lakannut. Voi olla, että poika ymmärtää vaan että äiti ei tykkää minusta.

Hahtuvahullun normaalimalli on kiva. Ja Onnikas. Tuhinatupaa meillä on myös, sekin on ihan jees, vähän leveämpi joten mahtuu hyvät imut. Eikös melkein mitä vaan vaippaa saa sivunepeillä?

Uskon että ImseVimset saa kiedottua ihan nätisti pienemmällekin. Voithan toki hankkia NB-kokoisia villahousuja parit, niitä voi käyttää vaikka extra-varmistuksena kuoren päällä, jos muuten tuntuu falskaavan. Teillä ilmeisesti on pieni osastolla? Jonkun verran keskoskeskusteluja seuranneena fiilistelisin, että suurin osa keskosista kotiutuu kun painoa on kahden ja puolen kilon paikkeilla. Alle kaksi kiloisiakin kotiutuu jonkun verran, mutta ei niin paljon. Sanoisin, että kaksi ja puolikiloiselle nuo IVt käy jo ihan kohtuullisesti, ehkä ihan kaksikiloisena kotiutuvalle joutuu virittelemään enemmän.

Voitto kotiutui aika isokokoisena (keskoseksi), silloin painoa oli jo 3210 g. Eli heti kotiuduttua saati kestot (ImseVimset) käyttöön. Olisivat sopineet pienemmällekin vauvalle. Keskoskokoiset kertisvaipathan täytyy tilata valmistajalta (jos tarvetta kotiutumisen jälkeen vielä niin pienille vaipoille on, monilla kuulemma on), joten eipä se kestoilu kai sen hankalampaa ole: Kutoo parit villahousut noin pikapikaa ja käyttää niitä harsojen kanssa.

Leveitä taskuvaipan/AIOn malleja on mun kokeilemista ainakin Tuhinatupa ja Neppulan Helemi. Helemi on mielestäni noista korkeampi ihan normaalimallisenakin, ja +-koossa toki vielä korkeampi.

No minkälaisista vaipoista tykkäät? Kapea, leveä, korkea, matala? Tai minkä mallinen lapsi on kyseessä, mahakas, reitevä, pullea, hoikka?

Meillä on kyllä nuorempi lapsi, mutta mä teen usein niin että otan lapselle siihen mun viereen jonkun leikin tai kirjan ja "laitan leikin käyntiin". No, eihän se sitä oikein yksin meinaa leikkiä, mutta mä koitan jollain minimiosallistumisella rohkaista yksin leikkimiseen. Esim. poika lukee kirjaa ja ölisee koko ajan että äidin pitäis kertoa niistä tapahtumista. Mä kuittaan joka kerta lyhyesti, että "Joo-o, Puppehan se siellä" tms. ja jatkan että "Voitto voi itse lukea". En tiedä auttaako tämä yhtään, kyllä se nykyään voi vähän jo lukea itsekseenkin mutta en tiedä johtuuko se "koulutuksesta" vai vaan kehitysvaiheesta. Mutta mä olen ajatellut, että tuollainen "leikin äidin vieressä mutta äiti ei osallistu" vois ehkä aikanaan johtaa itsenäisempäänkin leikintään muoks. Siis ei onnistu että liikun vieressä, esim. laitan pyykkejä tai ruokaa. Mutta voin lukea lehteä. Jotenkin nämä on pojalle ihan eri asioita.

Joo. Voihan se olla niinkin, että vaipan malli on vaan huono. Meillä ei yksinkertaisesti muutamat taskut toimineet ennen kuin vauvalle tuli kokoa enemmän. Muistaakseni jossain 7-8 kg paikkeilla alkoivat toimimaan. Näennäisesti vaippa istui ihan hyvin, mutta aina vaan falskasi.

Mä en ehkä voi julistautua kaikkien muiden keskusteluun osallistuvien tavoin tosi tiukaksi kasvattajaksi. On meillä toki sääntöjä, ja jos joku sääntö on niin siitä pidetään kii. Mutta jotta mä pystyisin pitämään kii niistä säännöistä joita meillä on, mun on pakko oman jaksamisen takia(kin) sallia monia ei-niin-miellyttäviä juttuja. Meillä poika saa esim. tyhjentää vanhempien vaatekaapit, kirjahyllyt ja keittiön laatikostot, leikkiä olohuoneen lasipöydällä (mistä kuuluu ajoittain aika kurja ääni, tahallinen paukuttaminen on kyllä kielletty), hakata (sähkö)pattereita (ei tosin millään tavaroilla vaan käsin) kun siitä ei kuulu kovin kurja ääni, sammutella valoja valokatkaisijoista, jne. Poika on vielä aika nuori (1 v 4 kk) ja huono leikkimään yksinään, että olemme sallineet vähän kyseenalaisiakin leikkejä: ne eivät ole vaarallisia pojalle, eivät aiheuta haittaa muille kuin meille ja todennäköisesti poika lopettaa ne itsekin jossain vaiheessa. Kyläillessä sitten pidetään säännöt kyläpaikan mukaan. Mummilassa saa hakata peililiukuovia (käsin), kummitädin luona ei. Mummilassa nyt saa tehdä ihan mitä vaan. Sanottakoot nyt vielä noista yllä antamistani esimerkeistä, että kiellettyjä asioita puolestaan ovat tv-tasoon koskeminen (pelkään että poika voi satuttaa itsensä: sähköä, tv voi kaatua tms.), lapsiportin renklaaminen (kamala ääni), vesivaraajan paukuttaminen (kamala ääni), ruokapöydän paukuttaminen (ruokapöydässä ei leikitä), kaikki kiipeily ilman erillistä lupaa (vaarallista), tavaroilla paukuttaminen (esim. lelulla lattiaan/pöytään/seinään), tavaroiden heittäminen, jne. Puistossa mun on välillä vähän hankalaa kieltää esim. muiden lelujen ottamista. Ei tuo poika oikeasti vielä tajua että ne on jonkun toisen. Kiellän vain siksi, että epäilen muiden vanhempien (ja isompien lapsien) odottavan sitä multa. Viimeksi eilen tein puistossa yhdelle 2-vuotiaalle pojalle hiekkakakkuja, jotka Voitto tuli aina hajottamaan. En tiedä olisiko pitänyt kieltää (miten kiellät hiekkakakkujen hajottamisen, sehän on se koko pointti niissä kakuissa tollaselle vuoden vanhalle), kyllä varmaan koska ne oli sen 2-vuotiaan pojan kakkuja. En kieltänyt vaan juttelin sille 2-vuotiaalle siihen tyyliin että eikö ole kiva leikki on me tehdään kakkuja ja Voitto hajottaa/"siivoaa" ne.

^ Sama ehto kotivakuutuksesta on muistaakseni myös Pohjolassa. Ja käytännössä myös Lähivakuutuksessa (koska ilman kotivakuutusta hinta on älyttömän korkea).

Hyvä, hyvä! Toivottavasti vaihtavat rungon tai löytävät sen vian joka aiheuttaa nää toistuvat viat.

^ Samaa mieltä rattaiden leveydestä! B-dualit ovat 69 cm leveät, EasyWalkerit 74 cm. Viiden sentin ero on tosi pieni, mutta näyttää kyllä suuremmalta.

^ Teidän tilanne kuulostaa tosi samalta kuin meillä. Mä ajattelin että vauva ehkä nukkuu vaunuissa, mutta jos sitä lähdetään lenkittämään (eli ei vaan kärrätä pihalle vaan joudutaan oikein lykkimään lenkkiä) niin eiköhän se veli parkata siihen viereen istumaan. Meillä on EasyWalkerit (joo, nyt jo ostettu ), eli isovelikin voi niissä kyllä nukkua jos ollaan jossain "reissun päällä" päiväuniaikaan. Mutta normaalisti nukkuu kyllä sängyssään.

^ Vähän OT: Mun makuun kuomurattaat on usein huonoja. Mieti jos ostaisit jotkut yhdistelmät pelkällä ratasosalla. Niissä on enemmän valinnanvaraa ainakin.

Mä koitan aina keksiä muutaman lahjatoiveen valmiiksi, yksi pojan kummeista kysyy ainakin joka kerta mitä poika tarvitsis. Tänä vuonna ajattelin toivoa jotain perässävedettävää lelua esim. Briolta. Mun mielestä hyvä lahjatoive on sellainen, joka kuitenkin jättää ostajalle valinnanvapautta, esim. "käyttövaatettaa koossa 92 cm" tai "palapeli". Sen sijaan "Villervallan musta-vihreäraidallinen paita, koko 92 cm" on musta vähän liikaa... Mä en kyllä esitä lahjatoiveita, jos niitä ei erikseen kysytä. Pojan toinen kummi ei ole koskaan kysynyt mitään toivetta, ja lahjat ovat sitten olleet vaihtelevasti sopivia. Ei nyt mitään katastrofaalista kuitenkaan. Joten ostakoon mitä tahtoo, hän varmasti kysyy vinkkiä jos on tarvetta. (Ainoastaan se vähän häiritsee, että viimeksi saatiin häneltä vähän liian pieniä vaatteita. Ilmeisesti oli ostanut myyjän suosituksella "vuoden vanhalle koko 80 cm on sopiva", mutta meidän poika on vähän isokokoisempi. Ja kyseessä oli vielä selkeä kesävaate. ) Ketjun hengessä voin vielä myöntää, että todennäköisesti olen itse kerran ostanut yhden "huonoimmista" lahjoista, tosi syntymäpäivälahjaksi. OStin ukmmitytölle parkkihallin, josta tyttö kyllä itse tykkää hurjasti. Vanhemmat eivät vissiin niin paljon, parkkihallilla kun on kokoa melkoisesti. Se näytti liikkeessä paljon pienemmältä.

Meillä oli kotona lapsena myös näin. Ja lapsetkin "auttoivat pukkia" omalta osaltaan antamalla lahjaksi mm. tarhassa näperrettyjä askarteluita yms. Tapa tuntui silloin hyvältä, ja toivottavasti lapsen kasvaessa meillä toimitaan samoin.

Myyjän/valmistajan vastuu ei lopu takuun päättymiseen. Vaadi nyt uutta runkoa, kun kerran ihan samalla tavalla hajosi taas. Ja jos runko hajoaa takuuajan päätyttyä, niin vaadit korjausta ilmaiseksi, koska joku jo alunperin rungossa oleva vika aiheuttaa toistuvat hajoamiset. Myyjällä on velvollisuus korjata (tai vaihtaa uuteen) viallinen tuote, joka ei kestä niin kauaa kuin "pitäisi". Ja rattaiden pitää kestää pari-kolme vuotta ainakin (mun näkemyksen mukaan).

Tämä on ehkä hiukan OT tässä ketjussa, mutta en nyt parempaakaan keksi... Mitäs tuplien ostajat ovat tehneet vanhoille yksösrattaille? Mulla on harkinnassa, josko myisin pois yksösrattaat ja jättäisin meille vain tuplat ja matkikset. Ja ostaisin uudet yksöset sitten kun esikoinen ei enää rattaita tarvitse. Taloudellisesti tämä ei olis mitenkään huono ratkaisu: Myyn yksöset nyt kohtuu hyvällä hinnalla, jolloin niiden käyttöhinnaksi (ostohinta 750 - myyntihinta 400) jää n. 350 €. Ostan myöhemmin uudet yksöset (pelkät rattaat) ja myyn ne taas melko pian hyvään hintaa, jolloin käyttöhinnaksi jää ehkä n. 200 € (500 € - 300 €). Yhteensä rahaa on siis mennyt 550 €. Jos taas pidän nuo nykyiset yksöset ja myyn ne vasta kolmen vuoden päästä, niistä tuskin saa enää kovin montaa euroa, käyttöhinnaksi jää todennäköisesti n. 550 € (750 € - 200 €). Kuulostaisko mun hinta-arviot suht oikeilta? Etuna vanhojen yksösten myymisessä olis se, että säilytystilaa vapautuis. Ja toisaalta voisin sitten myöhemmin ostaa uudet, jotka vastais taas sen hetkisiä tarpeita (jotka ei välttämättä ole samat kuin nykyiset). Huonona puolena taas sitten se, että yhden lapsen kanssa kulkeminen on hankalaa pelkillä matkiksilla (kuljen matkiksilla vain kaupoissa). Lisäksi: voin tarvita ne uudet yksöset melko nopeastikin, jos esikoinen ei suostu istumaan rattaissa. (Sanottakoot nyt kuitenkin, että meillä poika oppii todennäköisesti kävelemään vasta muutama kuukausi ennen uuden vauvan syntymää, joten kävellä se ei ainakaan jaksa vielä aikoihin. Ja epäilen myös viitsinkö lykkiä seisomalautaa, koska sen on "pakko" olla suurinpiirtein yhtä sulavaliikkeinen työnnettävä kuin matkikset.) Mutta mitäs muut ovat ajatelleet asiasta?

^ Mutta sen takin voi myydä hyvällä hinnalla Huuto.netissä Niin mä ajattelin tehdä. Ja voihan sen takin ostaakin käytettynä, jos osoittautuu, että se on pakko hankkia.

Ei hitto, et hyväksy nyt niitä rattaita "korjatuiksi" vaan viet takaisin. Ja sanot, että vika ei huollossa korjaantunut. Jos rattaita ei saada kuntoon, sulla on oikeus saada uudet tilalle tai purkaa kauppa kokonaan. Ymmärrän ärsytyksen, mutta älä oikeasti nyt hyväksy paskoja rattaita, vaan vaadi kunnolliset (tai rahat takaisin).

Kuinka kapea ovi teillä on? Vai miten ei rinnakkainistuttavat mahdu sisälle? Onko teillä pieni hissi tms.? EasyWalkerin rinnakkainistuttavat on 74 cm leveät, meillä ihan sisäovienkin leveys on 80 cm, ulko-oven vielä vähän enemmän. Mutta peräkkäinistuttavista varmaan ne (kalliit) PT:t on parhaat. Ilmakumirenkaat on minusta tärkeät, että pääsee kulkemaan erilaisissa maastoissa.

Talvitakit on myynnissä ja varmaan loppuvat pian. Eli kannattaa aktivoitua aika nopeasti. Mä ostin Po.Pin ökykalliin takin, njossa on irroitettava toppavuori. Käytän siis sitä takkia jo nyt ulkoilutakkina ilman vuorta. Hirveän hintaisia nuo on, mutta koska esikoisen kanssa on pakko ulkoilla säällä kuin säällä, niin ei voi jättää hankkimatta. Ja onhan noilla hyvä jälleenmyyntiarvokin.

Isompia imetysliivejä löytyy netistä, ainakin http://www.lumingerie.fi löytyy kysi malli, jolla ympäryskokoa 110 cm saakka. Liivejä tilatessa kannattaa hyödyntää nettisivuston kokolaskureita ja kokotaulukoita, eli ottaa itsestään hyvät mitat ja tilata niiden perusteella. Eikä tilata sitä samaa kokoa jota on aina käyttänyt. Jotkut käyttävät imettäessä myös imetyssuojaa, siis tällaista kangasta: Kaikki vauvat eivät ehkä suostu syömään tuolla tavalla huppeluksissa, mutta koittaa voi. Jos kaupoista ei löydy sopivia imetysvaatteita, mä suosittelen niiden tuunaamista omista vaatteita. Mä olen myös vähän siveyden sipuli imetyksen suhteen, enkä tykkää yhtään että tissit vilkkuu imettäessä. En voi esim. kuvitellakaan imettäväni niin, että avaan paidan nappeja edestä ja imetän. Kaipaan ehdottomasti jotain suojaa siihen rinnan yläosaan. Joten, kerrospukeutuminen kannattaa. Leikkaa jostain trikootopista tai t-paidasta alaosa pois niin, että toppi päättyy rintojen alle. Pue tämä pikkutoppi alimmaiseksi (rintaliivien päälle) Seuraavana kerroksena voi olla avokaulainen toppi, jonka kaulaaukon saa (helpohkosti) venytetttyä rinnan alle, esim. säädettävät olkaimet tai leveähkö v-kaula-aukko ovat näppäriä. Toisena vaihtoehtomna on paita, jossa on edessä napit, joita avaamalla saa rinnan esille Tarpeen mukaan päälimmäiseksi voi pukea vielä jonkun neuletakin Ja imettäminen toimii näin: Vedä avokaulainen/napitettava paita alas/auki imettävän rinnan edestä. Nosta alimmaista lyhyttä toppia niin, että rinta tulee esiin sen alapuolelta. Sitten vauva syömään. Piikutopin alareunaa voi vetää lähelle vauvan suuta niin, että rintaa ei jää näkyviin juuri lainkaan. Muut ahdistukset ovat vaikeammin voitettavia, mutta pukeutumisen ja häveliäisyyden osalta imetys on hiukan välineurhailua. Kannattaa kokeuilla monia vaihtoehtoja. Ja uteliaille anopeille voi aina sanoa, että vauva ei pysty keskittymään syömiseen, jos paikalla on muita ihmisiä.