Pisces

Ei tullut onneksi kummassakaan raskaudessa! Toisessa raskaudessa maha oli koko ajan isompi kuin esikoisen aikana ja vaikka esikoisen odotuksessa säästyin arvilta, pelkäsin että en ole toisella kertaa yhtä onnekas.. Mutta selvisinpäs arvitta! Tosin, pikkukakkonen syntyi 3vkoa etuajassa, eikä maha ehtinyt kasvaa ihan "loppuun saakka", sekin saattoi auttaa.. Myös mahatatuointi selvisi venytyksestä vaurioitta..

Toinen synnytys alkoi spontaanisti supistuksilla rv36+6 ja vauva syntyi samana päivänä..

Spontaanisti alkoi synnytys 40+4, vauva syntyi 40+5 kiireellisellä sektiolla..

Mulle on tehty sektio 04/10 ja toista odotellaan syntyväksi 07/12.. Edistymätön synnytys, sydänäänten lasku ja kiireellinen sektio siis takana, viilto tehtiin vaakaan.. Sain sektion jälkeen kohtutulehduksen joka parani antibiooteilla ja tulehdusta lukuunottamatta toivuin leikkauksesta hyvin! Tässä toisen odotuksessa arpi ei ole oikeastaan tuonut itseään esiin millään tavalla! Synnytystapa arvio on vasta edessä, mutta toivon pystyväni synnyttämään alakautta.. Jos muistan, käyn muutaman kuukauden päästä raportoimassa mitä kautta tämä toinen tuli..

Itseäni kiinnosti tää aihe ihan hirveästi ennen ekaa raskautta, joten vastailen nyt vaikka tämä aika vanha ketju onkin.. Mulle tuli kiloja n. 20, vaikka mielestäni en syönyt niin paljon että paino olisi voinut noin paljon nousta.. Herkkujakin söin, mutta en sen enempää kuin ennen raskautta! Jumpalla kävin alkuraskaudesta selvittyäni 3-4krt viikossa ihan loppuun saakka.. Esikoinen syntyi sektiolla ja jälkivaivana sain kohtutulehduksen joten olin kaksi ekaa viikkoa tosi kipeä.. Varmaan kokolailla tuon kahden viikon jälkeen kävin ekan kerran kävelyllä ja sekin oli ihan n. 200m lenkki! Kokeilin vaan miltä tuntuu kävellä ja tietty halusin päästä kokeilemaan miltä tuntuu työntää vaunuja ihan oikeasti! Vauvan ollessa 1,5kk ostin kuntosalikortin ja aloitin varovaisen salilla käynnin.. Samoihin aikoihin kävin ekan kerran juoksemassa.. Kun vauva oli hieman alle 2kk juoksin jo naisten kympin, ilman mitään ongelmia.. Siitä lähtien pystyin jo liikkumaan normaalisti! Tosin vatsalihaksia tein alkuun vain syvinä, ja sitä mukaa kun vattikset alkoivat tuntua normaaleilta siirryin tavalliseen treeniin.. Kilot lähtivät itsestään, mielestäni olin oikeassa siinä että en ollut syönyt noita kiloja.. Viikko synnytyksestä ja n.17kg oli lähtenyt.. Harmittaa kun en heti laitokselta tultuani käynyt vaa'alla, joten en tiedä minkä verran tuosta jäi sairaalaan (varmaan suurin osa, koska olin sairaalassa 4pvää).. Loput lähtivät seuraavan parin viikon aikana.. Mahan koko palautui aika nopeasti (parissa kuussa) normaaliin, mutta vasta kun pystyin tekemään normaalisti vatsalihaksia, sen koostumus tiivistyi.. Siihen asti maha oli pelkkää pullataikinaa! Tuntui oudolta että kun painoi sormella mahaa MIKÄÄN ei ottanut vastaan.. Tuntui että olisin voinut kokeilla jopa selkärankaani mahan kautta.. Mutta salitreenillä mahan sai aika pian normaaliksi.. Ruokailuista, minä söin alkuun tosi huonosti, siis aika vähän ruokaa, kun ei oikein jaksanut kokkailla (ja mies ei tosiaankaan ole mikään kotikokki) ja herkkuja oli kotona koko ajan, kiitos vauvaa katsomaan tulleiden sukulaisten ja kavereiden! Vasta kun vauva oli n.4kk aloin aktiivisesti vähentämään herkkuja ja katsomaan mitä söin.. Jännityksellä ja innolla odotan miten tämän toisen lapsosen syntymän jälkeen sujuu palautuminen.. Toivottavasti yhtä helposti ja itsestään kuin ekastakin..

Mäkin nään Mollamaijan testeissä jotain.. Ite sain samanlaisen "viivan" dpo 9 ja seuraavana päivänä oli sit jo suht selkeä.. Tosin ekan testin aikaan tulkitsin sen negatiiviseksi, mut on mulla siitä kuva tallella, ja nyt jälkeen päin kun tiedän olleeni raskaana ni kyllä siinä ehkä jotain pienen pientä näkyy..

Mä tulin kans kaapista ainakin osittain.. Olin lomamatkalla ja laitoin pari kuvaa reissusta faceen ja niissä näkyy masu.. Ja pari kaveria heti kommentoi ja onnitteli, joten ainakin niille jotka tuota kuvaa katsovat tarkemmin ja lukevat ne kommentit saavat tietää raskaudesta.. Mutta enpä usko että läheskään kaikki mun kuviani sen tarkemmin tsiigailevat.. Viikkoja kuvanlaitto hetkellä oli 17+2..

Mulla oli sairaalassa mukana vaikka mitä ylimääräistä.. Olin pakannut kassiin jo n. viikko ennen laskettua aikaa vauvan kotiutumisvaatteet, mutta oikestaan kaiken muun pakkasin vasta supistusten alettua.. Kun supparit alko niitä tuli n. 7-10min välein ja niiden aikana oli hyvä pakkailla kun tulivat niin harvoin mutta tekivät kuitenkin nukkumisen mahdottomaksi.. Supparit alkoi yöllä kahdelta ja sairaalaan lähettiin vasta seuraavana aamuna klo 11.. Mukana mulla oli: - omat kotiutumisvaatteet (näiden lisäksi parit imetysliivit, kasa omia alusvaatteita ja muita vaihtovaatteita, käytin ainoastaan kotiutumisvaatteita kun muuten olin täysin sairaalan vaatteissa) - vauvan kotiutumisvaatteet (pari vaatekertaa, että sain valita sitten ne lopullisesti miellyttävät) - Meikit (en käyttänyt) - Hiusten kuivaaja, muotovaahto ja lakka (en käyttänyt) - Omat pesuaineet ja naamarasva - Liivinsuojia ja siteitä jälkivuotoa varten (en käyttänyt, sairaalan "vaipat" oli alkuun paljon parempia ja en ees käyttäny liivejä sairaalassa ollessa ) - Kamera - Kännykän laturi - Ristikko lehti tai joku vastaava (en koskenut! jotenkin sitä ajatteli ettei tuu aika pitkäksi siellä.. Mulla oli hirveesti tavaraa josta suurin osa oli turhaa.. Pistin eri värillä noi mitkä oli oikeesti tarpeellisia ja aion tällä toisella kerralla pakata vain ne mukaan!

Mulla oli esikoisen synnytyksessä kanssa meikit mukana, kun normaalistikin meikkailen joka päivä ja äitiyslomallakin laitoin vähintään ripsaria joka aamu, mutta eipä kyllä käynyt siellä edes mielessä meikata! Iho oli sektion jälkeisen nesteytyksen jälkeen niin (epänormaalin) hyvännäköinen että en edes meikkejä kaivannut.. Normaalisti tykkään tukkaani laittaa ja olin ottanut hiustenlaittovälineetkin mukaan, tosin en niihinkään koskenut koko reissun aikana! Seuraavalla kerralla osaan jo jättää moiset turhuuden kotiin..

Mäkin uskaltauduin tilamaan tuolta yhden ihanan mekon, kun keväällä olis tiedossa rakkaan ystävän häät! Oon tuskastellut jo nyt tota mekko asiaa, kun en halua mitään empirelinjaista etten näytä ihan sotanorsulta! Tuo mekko tuo nätisti esille masun, mutta ei tee musta (toivottavasti!!) tankkia.. Ja tosiaan, kun oli noi alet, niin ei mikään ihan tolkuttoman hintainen ollut toi mekko! Nyt vaan ootteleen postia!!

Mulla on erilaisia villityksiä, jotka vaihtelee.. Yleensä ovat kuitenkin suolaisia.. Joskus tekee hirveesti mieli makkaraperunoita, joskus kinkkupiirakkaa.. Himo menee usein ohi sillä että syö sitä mitä himoitsee! Yleensä yks kerta riittää.. Niin ja ihan alussa oli pakko saada salmiakkia päivittäin! Mulla on alhaiseen taipuvaiset verenpaineet, joten ei haittaa.. Kestohimona tuntuu olevat paljon puhutut satsumat/klementiinit ja kirpeät karkit (mitä kirpeämpi sen parempi, esim. ne kirpeät pääkallot on iiiiihania ).. Sen sijaan normiherkkuni suklaa on ällöttävää..

Meillä menee molemmat lapset kategoriaan 4-7kk.. Ekassa tärppäsi yk 5, mutta alun kierrot oli niin pitkiä että puoli vuotta meni plussan saamiseen.. Nyt tokalla kertaa tärppäs yk7, eli vois oikeestaan sanoa että puoli vuotta taas.. Molemmilla kerroilla meinannu epätoivo iskeä, mutta jokaisen lapsettomuus, keskenmeno tai ennen aikainen synnytys -tarinan jälkeen oon yhä onnellisempi että ollaan päästy näinkin helpolla!

Mä tuli yhelle työkaverille kaapista jo vaikka viikkoja ei ole vielä ihan kauheesti (silloin rv8).. No eka kysymys oli "oliko ihan suunniteltu?".. Mä olen hyvin avoimesti juuri tälle työkaverille puhunut että ei toi meidän esikoinen (1v 7kk) ainooks jää, ja kertonu mun miehen kovasta kestovauvakuumeesta jne.. Ei mua kyllä mitenkään loukannu toi kysymys, mutta tiedän että jotain olis hyvinkin voinu loukata.. Ja musta on todella erikoista tommosta edes kysyä naimisissa olevalta, vakinaisessa työsuhteessa olevalta äiti-ihmiseltä.. Eikä nyt luulis iän takiakaan kyselevän kun oon nyt 25vee..

Mä olin TUGissa Peter Zimmermannilla, joka oli aivan ihana! Hinta oli kelakorvauksen jälkeen 68€, oli kyllä hintalaatusuhde erittäin hyvä! Ja se oli vielä tosi hyvä plussa että sinne sai noita ilta-aikoja! Suosittelen kyllä lämpimästi!

Ekasta en ees muista, mutta nyt tokasta oon jo käyttäny äitiysfarkkuja.. Normaalit tuulihousut menee kyllä lenkeillä kun ovat löysemmät muutenkin, mutta omia farkkuja on turha kiskoa jalkaan.. Tai siis kyllä ne menee, mutta maha tulee niissä todella kipeeksi.. Että suosiolla oon sit kiskonu jo mammarit jalkaan.. Ja nyt rv 6+3..