Ebur

Aktiivijäsen
  • Content count

    439
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by Ebur

  1. ^ Ok eli meidän tapauksessa tuollainen travelsystem saattaa olla vähän turha, kun ei käydä lainkaan ostoskeskuksissa shoppailemassa auton kanssa. Ruokaostokset tehdään lähikaupasta ja muut ostokset lähinnä keskustasta, jonne mennään julkisilla. Edelleen ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan harkinnan arvoisista merkeistä ja malleista!
  2. Ensinnäkin ihan mielettömästi kiitoksia Solja ja forgetmenot asiantuntevista huomioista! Vähän vastailen tähän lisäkysymyksiin ja kyselen itsekin lisää... On mahdollista säilyttää joko omassa kellarikomerossa, jonne pääsee ulkoa luiskaa pitkin tai vaihtoehtoisesti (ahtaassa) pyörävarastossa, siellä näkyy olevan muitakin vaunuja. Asutaan tosiaan neljännessä kerroksessa, joten ehkä ei ole realistista kuvitella raahaavansa vaunuja joka kerta kotiin. En oikeasti osaa vastata tuohon travelsystem-kysymykseen. Miten lapsiperheet yleensä käyvät kaupassa? Mihin lapsi yleensä laitetaan ostosten ajaksi, jos ei osaa vielä istua siinä ostoskärryn istumapaikalla? (anteeks tyhmät kysymykset) Asutaan siis kävelymatkan päässä ruokakaupasta En osaa yhtään sanoa. Mitkä ratasmalleista ovat sellaisia, että niihin saa? Ja lisää tyhmiä kysymyksiä seuraa: minkä ikäisen lapsen täytyy vielä istua rattaissa? Usein ihmettelemme täällä Helsingissä, kun raitiovaunuissa on rattaita, joissa istuu tosi ison näköisiä lapsia (4-vuotiaita?), jotka selvästi osaavat jo kävellä. Toisaalta näkyy monia pieniä 2-3-vuotiaita helsinkiläislapsia, joiden vanhemmat ovat lähteneet kaupungille jälkikasvunsa kanssa ilman rattaita. Mikä tässä on siis järkevää? Nämähän kuulostavat oikein hyviltä. Täytyy tulla kurkkaamaan Bugaboo-ketjuun, sopisiko meille myös. Tosiaan siellä 4. kerroksessa asutaan, joten varmaan kahdet vaunut tarvitaan. Ehkä parvekkeelle voisi hankkia jotkut käytetyt halvemmat versiot.
  3. ^ Naistenklinikan, Kätilöopiston ja Jorvin yhteisestä tiedotteesta lainattua: Sinulla on mahdollisuus osallistua kahteen ultraäänitutkimukseen raskautesi aikana. Molemmat tutkimukset ovat vapaaehtoisia. - - Ensimmäisen tutkimuksen tekee äitiyspoliklinikalla raskausviikolla 10+0-13+6 erityiskoulutettu kätilö. - - Toisen tutkimuksen tekee äitiyspoliklinikalla raskausviikolla 18-21 erityiskoulutettu kätilö... Eli kaupunki tarjoaa kaksi ultraa. Lisäksi riskiraskauksien kohdalla on ymmärtääkseni tarkempaa seurantaa, mutta tuo kaksi kuuluu ns. normiodottajille.
  4. Meillä ei ole vielä ihan ajankohtaista vaunujen hankinta (alkuraskaus vasta menossa), mutta toivottavasti kesällä päästään jo katselemaan. Lueskelin täältä eri merkeistä käytyä keskustelua ja pää meni ihan sekaisin... Mistä ihmeestä voin etukäteen tietää, millaisista ominaisuuksista pidän ja mitkä ovat tarpeellisia? Kiinnostaisi kuulla erityisesti helsinkiläisten kokemuksia, millaisiin ratkaisuihin olette päätyneet. Ja tietty muutkin vaunuekspertit saavat mielellään ottaa haasteen vastaan. Eli millaiset (yhdistelmä)vaunut hankkisitte seuraavilla lähtökohdilla: - Koti hissittömässä kerrostalossa, mutta parvekkeella voisi nukuttaa. - Vaunujen täytyy mahtua myös vanhanaikaisiin raitiovaunuihin sisään. - Syysvauva toivottavasti tulossa, joten pitkä talvi edessä. Ajatuksissa ulkoilla lähinnä keskuspuistossa ja kantakaupungin kaduilla. - Auto meillä on iso, joten se ei aiheuta rajoituksia. - Mitä muita juttuja olisi syytä miettiä etukäteen? Onko talon hissittömyys esteenä sille, että pärjättäis yksillä vaunuilla? Mitkä vaunut olisivat sopiva valinta kaupunkiolosuhteisiin? Mitkä ovat mielestänne "must"-ominaisuuksia vaunuissa? Ja Helsingissä asuvat tietävät, että sitä luntakin saattaa talvella olla aika runsaasti, ainakin pari viimeistä vuotta on ollut... Kiitos, jos jaksatte auttaa pähkäilyissä.
  5. Kuinka yleistä muuten on, että nt-ultrassa ei näy mitään huolestuttavaa, mutta rakenneultrassa tulee ikäviä uutisia? Vai näkyykö suurin osa epämuodostumista jo nt-ultrassa?
  6. Eikö tuo juuri ole sitä rakkautta? Eihän rakkaus ole mikään yhtäläisyysmerkki spontaanin ja huolettoman raskaaksi tulemisen kanssa. Mun mielestä rakkaus on myös yhteisiä haaveita ja tavoitteita, ilojen ja pettymysten jakamista yhdessä, oman mukavuuden uhraamista toisinaan yhteiselle hyvälle puolin ja toisin ja niin edelleen... Onpa työkaverisi sanonut ajattelemattomasti.
  7. Sain neuvolasta alueemme syksyn synnyttäjien perhevalmennuksen ajankohdat. Ovat aivan älyvapaaseen aikaan, siis arkipäivänä klo 8.15 alkaen. Tuskin kellään on mahdollisuutta tuollaisen jälkeen jäädä hetkeksi esim. rupattelemaan, vaan ihmiset kiirehtivät töihin - jos ylipäänsä pääsevät paikalle. Jo tuo ajankohta antaa ymmärtää, että tuo on jonkinlainen infotilaisuuden tyyppinen juttu eikä mahdollisuutta vapaamuotoisempaan tutustumiseen ole. Infoa on ihan riittävästi tarjolla muutenkin ja tuo perhevalmennus olisi kiinnostanut oikeastaan vain sosiaalisesta näkökulmasta. Arki-ilta olisi ollut järkevin vaihtoehto mun mielestä.
  8. Kerroin esimiehelleni jo viime viikolla (10. raskausviikko) pidemmän raskaudesta johtuvan sairausloman takia. Muut työkaverit saavat huomata sitten itse vatsan kasvusta, en aio asiasta sen ihmeemmin tiedottaa.
  9. Voimia tähdenlento, olet joutunut kuulemaan surullisia uutisia! Toivottavasti et joudu kauaa odottamaan seuraavaa odotusta.
  10. ^ Kyllä tuo tekstisi on aika provokatiiviseen tyyliin kirjoitettu, vaikka lopuksi asiaa pyydätkin anteeksi. Asia ei ole ihan niin yksinkertainen, että on olemassa täysin terveitä lapsia ja erittäin vakavasti ja kivuliaasti sairaita lapsia. Siinä välissä on paljon kaikenlaista. Itse tunnen kehitys- ja liikuntavammaisia ihmisiä, eikä heidän elämänsä ole lainkaan tuollaista kuin tekstissäsi kuvaat. Jos heiltä ja heidän läheisiltään kysytään, on heidän elämänsä aivan elämisen arvoista. Ja varmaankin ne heistä, jotka ovat jollain tavalla uskonnollisia ajattelevat myös heidän elämänsä olevan "Jumalan tahto" samalla tavalla kuin muidenkin ihmisten elämä. Ymmärtääkseni muuten kaikki seulontakriittiset perheet eivät ole uskonnollisia - eettisiä perusteita on monenlaisia. Kärsimysten, sairauksien ja kivun ongelmat maailmasta eivät myöskään maailmasta katoa sikiöseulonnoilla. Takuulla niiden avulla monet vanhemmat saavat kaipaamaansa tietoa (tai ainakin todennäköisyyksiä), mutta niin mustavalkoisia asiat eivät ole kuin annoit Rinnekoti-esimerkilläsi ymmärtää.
  11. En ole itse ollut vastaavanlaisessa tilanteessa, mutta jotain haluaisin tähän sanoa. Kirjoitat, että mielestäsi asiasta "kuuluisi" kertoa. Ajattelen ihan samalla tavalla. Jos eron syihin ei liity mitään epätavallisen huolestuttavaa (siis tarkoitan ääritapauksia, esim. väkivaltaa), jonka takia miestä ei ole syytä lähestyä, on hänellä mielestäni oikeus tietää lapsestaan. Etukäteen ei voi tietenkään tietää, millainen miehen reaktio on, joten varmasti asia jännittää. Voisitko lähestyä häntä esimerkiksi sähköpostilla? Voit ajatella asiaa myös lapsen kannalta. Jossain vaiheessa hänkin luultavasti alkaa miettiä, kuka hänen isänsä on. Onko jotain erityistä syytä, miksi hän ei saisi isästään tietää tai olla tähän yhteydessä (edellyttäen tietenkin, että mies on halukas tällaiseen yhteydenpitoon)? Avoimuus on useimmissa tapauksissa parempi vaihtoehto kuin salailu. Tsemppiä kovasti tähän asiaan ja raskauteen muutenkin!
  12. Oksentelu tuntuu vain pahenevan ja olen huolissani hampaiden kunnosta. Onko teille muille oksentelijoille tullut pysyviä hammasvaurioita raskausoksentelusta?
  13. Kiitos pikkuprinsessa ja hurjasti tsemppiä myös sulle! Mulla ei ole olo kohentunut ja sain akuuttiajan terveysasemalta. Kohta sinne siis, toivottavasti lääkäri ottaa tän tilanteen tosissaan. Ja siis viime viikolla vielä valittelin miehelle, kuinka kamalaa raskauspahoinvointi on. Siinä vaiheessa oli "vaan" kokopäiväistä kovaa pahoinvointia ja oksentelua 2-4 kertaa päivässä. Eilen oksensinkin sitten jotain välillä 25-30 kertaa - onneksi en viime viikolla vielä tiennyt, millaiseksi tää voi mennä.
  14. Mulla on jatkunut nyt pari päivää aivan järkyttävä oksentelu (viimeiset 2 viikkoa on ollut oksentelua, mutta se on ollut siinä mielessä hallinnassa, että olen pystynyt olemaan töissä melkein koko päivän). Nyt vesikään ei pysy sisällä ja istumaan noustessa silmissä menee mustaksi. Tässä ketjussa löytyisi varmaan vastauksia kysymyksiin: 1. Missä vaiheessa kannattaa hakeutua päivystykseen? Soitin neuvolaan ja terveydenhoitaja ehdotti, että jos iltaan mennessä olo on tästä vielä huonontunut, kannattaa mennä. Millaisia kokemuksia teillä on ollut? 2. Oletteko hakeneet sairauslomaa työterveyslääkäriltä vai mistä? Herättää lievää epätoivoa lukea täältä, että tämä voi pahimmillaan jatkua vielä kuukausia. Huh, nyt makuuasentoon...
  15. ^ Ihan samaa ajattelin kuin rimma, eli kuusenkerkkä on niin hyvää, että sitä siemailee ihan mielellään muutenkin, vaikka ei olisi raskaana. Täytyykin varautua hyvissä ajoin vappuun ostamalla sitä.
  16. NKL

    Kiitos vastauksista Helea ja Rautalanka. Mielenkiintoinen juttu tuo maaliskuun ruuhka, ilmeisesti ihmiset ovat keskimääräistä aktiivisempia yrittämään raskaaksi tulemista kesälomien aikana.
  17. NKL

    Mulla olisi muutamia kysymyksiä sarjassa "tyhmät kysymykset": 1. Onko vuodenaikojen/kuukausien välillä suuria vaihteluita siinä, kuinka täytyyä NKL:lla on? Mitkä ajat ovat yleensä ruuhkahuippuja vai riippuuko ihan vuodesta? 2. Kun synnyttäjä menee NKL:lle, oleskeleeko hän aluksi siinä ekassa kerroksessa vai minne mennään?
  18. ^ Kuva on aika pieni ja ainakin mun näytöllä näkyy tummana, joten vähän vaikea on saada selvää testistä. Ei ole kokemusta tuon merkkisistä puikoista. Varmaan sanomattakin selvää, että kannattaa odottaa pari päivää ja tehdä uusi testi, mutta helpommin sanottu kuin tehty.
  19. Tulin tähän ketjuun etsimään hieman toivoa tähän tilanteeseen, mutta näköjään monilla on jatkunut pahoinvointi tosi pitkälle. Itsellä on pahoinvointia ollut nyt (rv 8+1) pari viikkoa ja oksentelua viikon verran. Kammottava ajatuskin, että tämä saattaa jatkua kuukausiakin. Mulla on jotenkin tosi korkea kynnys hakea sairauslomaa raskauspahoinvointiin. Tähän mennessä olen myös onnistunut pahoinvoinnin piilottelemaan oman työhuoneen ansiosta. Miten pahaksi te muut olette päästäneet tilanteen ennen kuin olette hakeneet saikkua?
  20. Ihan selvältä hommalta näyttää mun silmään LeeLoon viiva. Onnittelut!
  21. ^ Mitä mieltä olet LeeLoo, uskaltaako ravintoloiden sushi-annoksiin luottaa?
  22. ^ Saanko Ninnikkä kysyä, miksi ajattelet, että zumba olisi hankalaa raskaana? Sehän on kuitenkin kohtuullisen kevyttä tanssahtelua ja itse voi säädellä, kuinka vauhdikkaasti tekee. Oma kysymykseni: Yhdessä neuvolan antamassa lapussa lukee, että kuntosalipainoja olisi syytä keventää raskauden alusta alkaen. Koskeeko tämä vain jotain fitness-urheilijoita vai ihan tavallisia kuntosalikävijöitä? Tuntuu tavallaan vähän hassulta neuvolta, kun samassa esitteessä kerrotaan, että kuntosaliliikunta on erityisen hyvä liikuntamuoto raskaana oleville. Ja jotenkin sitä ajattelee, että kuntosaliharjoittelu on aika yhtä tyhjän kanssa, jos vastukset eivät ole riittävän suuria. Kilpapainonnosto ym. lienevät asioita erikseen.
  23. Olenkohan kysynyt tätä jo aiemminkin... Jos olen, niin vastaus on jäänyt epäselväksi. Eli mikä on kalaisan sushin tilanne - olettaen, että on tehty ehdottomasti tuoreesta kalasta? Merilevästä valmistetut rullat eivät ole kai ok, jos ei tiedä jodipitoisuutta, mutta mites nigiri? Muna-, kasvis- ja tofusushia olen syönyt, mutta tuo kala vaan himottaisi. Pahoinvointi on just nyt kovasti päällä ja tekisi mieli jotain raikasta.
  24. Mä koen myös outona/itselleni vieraana, jos täysin varmasti valittu nimi salataan useita kuukausia. Varmaan ihmisillä on siihen erilaisia syitä. Joitain tapauksia tiedän, että vanhemmilla on ollut erimielisyyttä nimestä ja siksi vastasyntyneellä ei ole ollut nimeä. Ehkä kuitenkin harvinaisempaa sellainen. Itse olen ajatellut, että heti kun lapsen nimi on valittu, aletaan häntä kutsua sillä julkisesti. Toivottavasti nimi voidaan laittaa jo ensimmäiseen viestiin, joka lähtee läheisille lapsen syntymästä.
  25. sucré kiitos vastauksesta. Saanko vielä kysyä, että miten jatkossa on toimittu? Kannattaako minun säännöllisin väliajoin kysellä, voidaanko nähdä vai odottaa aloitetta hänen puoleltaan? Tietysti nämä ovat persoonakohtaisia kysymyksiä, mutta kiinnostaisi tietää, miten tällaisissa tilanteissa on jatkettu. Välitän tosi paljon ystävästäni ja suren sitä, että tämä asia on nyt välissämme. Haluan tehdä kaikkeni, että voitaisiin jatkaa ystävinä jossain vaiheessa... Ystävyydessä kun on niin monia muitakin sävyjä kuin molempien lisääntymisasiat.