Ebur

Aktiivijäsen
  • Content count

    439
  • Joined

  • Last visited

Posts posted by Ebur


  1. ^ Voi mianro. :girl_sad: Tavoitan tuon tunnelman. Työsähköpostissa kuvia puolituttujen kollegoiden pikku joulutontuista, kun oma unelma valuu samaan aikaan viemäriin. Kyse ei ole (omalla kohdallani) katkeruudesta, vaan jotenkin siitä elämän ihmeellisyydestä ja ristiriitaisuudesta, joka joskus aiheuttaa tuskaa.


  2. Mulle terveydenhoitaja lykkäsi käteen ekassa neuvolassa perhevalmennuksen aikataulun kevääksi. Valmennuksia olisi kolme kappaletta ja ajankohdat ovat arkisin klo 8.15-9.30. :rolleyes: Meillä molemmilla ihan liukuva työaika ja varmasti noihin halutessamme päästään, mutta ihmettelen kyllä, mitä on ajateltu, kun ko. ajankohdat on valittu. Varmaan isolle osalle työssäkäyvistä tosi hankala aika. Noiden lisäksi on kuulemma netissä materiaalia ja mahdollisuus osallistua fysioterapiaryhmään. En tuonne fysioterapiaryhmään ajatellut mennä, mutta mies toivoo, että osallistutaan perhevalmennukseen. Toivottavasti ovat hyödyllisiä.

     

    Helsinkiläisiltä kysyisinkin, että minkä sisältöisiä nuo valmennukset ovat olleet?


  3. Ajattelen, että uskonto/maailmankatsomus on vähän samanlainen asia kuin äidinkieli. Vanhemmat opettavat lapselle oman äidinkielensä (yhden tai useamman) eikä lapsi voi sitä itse valita. Hän voi myöhemmin valita opetella uusia kieliä tai muuttaa vaikka uuteen maahan, jossa käyttää uutta kieltä jokapäiväisessä elämässä. Oma äidinkieli kuitenkin määrittää jossain määrin omaa identiteettiä, vaikka ei sitä enää arkielämässään käyttäisi. Samoin vanhemmat opettavat lapselle oman maailmankatsomuksensa, olipa se sitten kristinusko, agnostismi tai mikä hyvänsä. Kuten ei ole mitään neutraalia kieltä, ei ole neutraalia maailmankatsomustakaan. Sen sijaan kaikenkieliset vanhemmat voivat opettaa lapsilleen avoimen ja uteliaan suhtautumisen kielten opiskeluun ja muunkielisiin ihmisiin - sama koskee nähdäkseni maailmankatsomuksia.

     

    Keskustelun alkuperäiseen aiheeseen: en koko keskustelua lukenut, joten se varmaan tulikin jo ilmi, että viime kädessä äiti päättää lapsen uskonnollisesta asemasta, jos asiasta on erimielisyyttä.

     

     


  4. Ja toinen murhe vielä... Onko työnantaja velvoitettu tarjoamaan työvaatteet jotka soveltuvat koko raskauden ajan? Ei viitsisi vielä alkaa kyselemään, kun en ole kertonut asiasta, mutta pikkuhiljaa alkaa kirraamaan vyötäröltä varmasti.

     

    Vastaus tulee sinulle liian myöhään, mutta totta kai työnantaja tarjoaa työvaatteet, jos myös edellyttää työntekijöiden käyttävän jotain tiettyjä firman vaatteita. Esimerkkinä tulee mieleen lentoemännät. Kaipa uudet vaatteet saisi muissakin tilanteissa, joissa vaatekoko muuttuu, jos vaikkapa työntekijä laihtuisi merkittävästi.


  5. Olisko kellään sellaista summittaista listaa, mitä äitiysvaatteita ainakin kannattaa hankkia? Lähinnä ajatuksena, jos olisi iso maha kevättalvella-keväällä. (Toivon, että on!)

     

    Toinen kysymys teille, jotka käytäte töissä (mustaa) jakkupukua: mistä löytyisi Helsingistä paras valikoima äitiysjakkupukuja (housut+hame+jakku)? Olisiko vinkkejä hyvästä laadusta/hyvästä leikkauksesta?


  6. Mun on tehnyt mieli sellaisia terveyssmoothieita, joihin olen laittanut kaikenlaista ihanaa vihreää... pinaattia, kesäkurpitsaa, herneitä, kurkkua. Varmaan olen yrittänyt myös syödä entistä terveellisemmin, mutta nuo itsetehdyt kasvissekoitukset ovat maistuneet suussa ihanalta.

     

    Makeaa ei muuten tee mieli yhtään. Yritin syödä leffassa irtokarkkeja, mutta tuntuivat suussa inhottavilta. :grin:


  7. ^ Sisävesistä oli käsitykseni mukaan tuokin hauki pyydetty.

     

    Mites sushi? Lueskelin tuosta listasta, että periaatteessa ehdottoman tuoretta raakaa kalaa voisi syödä. Oletteko uskaltaneet mennä sushiravintoloihin? Kohtuu-usein olen ennen raskautta sushia (itsetehtyä tai ravintolan) syönyt, joten en viitsisi "turhaan" vältellä. Onko listeriariski sen suurempi kuin vaikkapa ravintoloiden salaattipöydissä?


  8. Tämä on aika vaikea kysymys, mä olen kummi kahdelle ihmiselle, joista toinen on reilu parikymppinen ja toinen alle vuoden ikäinen. Tuo vanhempi kummi"lapsi" on sellainen, joka kastettiin riparilla, jossa olin isosena ja hän pyysi minua kummikseen. Koska olemme niin saman ikäisiä, koen että yhteydenpito on yhtä paljon molempien vastuulla - koska hänen suunnaltaan ei ole mitään kuulunut, emmekä erityisemmin ystävystyneet koskaan, on homma oikeastaan jäänyt siihen, että muistan häntä toisinaan iltarukouksissa.

     

    Vauvaikäinen kummipoika on taas oma juttunsa, olemme miehen kanssa molemmat hänen kummejaan ja näemme säännöllisesti häntä ja hänen vanhempiaan. Sanoisin, että voisin ottaa vielä yhden kummilapsen, joka kastetaan vauvana ja voisin olla myös kummi aikuisena kasteen saavalle (jälkimmäinen tapaus on tietenkin paljon harvinaisempi).

     

    Eli mun henk. koht. maksimi on 2-4 riippuen kastettavan iästä.


  9. Mulla on kutsumanimi aika normaali, vaikkakaan ei superyleinen, mutta kaksi muuta nimeä ovat hyvin harvinaisia/outoja. Ala-asteella asiasta kyllä monet naureskelivat ja ilkeilivät, koska "kaikki" muut olivat vielä tuolloin elinoita, hannoja sunmuita. Nykyäänhän omalaatuiset nimet ovat paljon yleisempiä. Itse olen aikuisiällä alkanut arvostaa ihan hirmuisesti erikoisia nimiäni - ne sopivat hyvin persoonaani ja jäävät ihmisille mieleen. Kannustan siis ehdottomasti antamaan erikoisen nimen, jos joku sellaista miettii! Erikoinen nimi on todella kiva tavaramerkki, jos sen kantaa ylpeydellä.


  10. Täällä yliopisto-opiskelija, joka haaveilee. Häät tulossa lähiaikoina, joten sekin on saanut miettimään asiaa, vaikka ei se tietenkään suoraan mene niin että häät -> vauva. Ihan hetinyt ei mitään eritystä ei olla suunniteltu, mutta vuoden päästä voisi olla jo ihan mahdollistakin... mutta sitten valmistuminen alkaisi olla jo liian lähellä (gradu toivottavasti valmis siinä vaiheessa ja muutamia kursseja jäljellä). Suomeksi: raskaana olevana vastavalmistuneena en varmasti saisi töitä. Eli raskauden ja kokopäiväisen työelämän aloittaminen yhdistäminen tuntuu mahdottomalta.

     

    Onko huono ratkaisu, jos saa lapsen siten, että jäljellä äitiysloman jälkeen on enää muutamia kursseja ja tenttejä tekemättä ennen valmistumista? Olisiko parempi jäädä äitiyslomalle jo valmistuneena? Millaisia ratkaisuja ne teistä ovat tehneet, joilla haave lapsesta ja valmistuminen osuvat samoihin aikoihin?