Chimelli

Aktiivijäsen
  • Content count

    2639
  • Joined

  • Last visited

About Chimelli

Contact Methods

  • ICQ
    0

Recent Profile Visitors

3612 profile views
  1. Meillä oli Eisbärchenin kaukalopussi ja siihen oltiin oikein tyytyväisiä, oli ainakin tarpeeksi lämmin. Kokemusta muista pusseista ei kyllä vertailuksi ole.
  2. Halusin kaikki kolme lastani ehdottomasti samaan ryhmään, ja vaikka ilmoitin tästä päiväkotiin hakemusta tehdessäni, johtaja sijoitti lapset eri ryhmiin (siitä huolimatta, että ryhmiä ei oltu jaettu iän mukaan). Lopulta laitoin lapset vain puolipäiväiseksi saadakseni heidät samaan ryhmään (kun ei kuulemma ollut enää tilaa muuttaa ryhmiä). Seuraavana vuonna esikoinen menikin jo eskariin ja siirtyi siten väkisinkin eri ryhmään. Kaksi nuorempaa olivat keskenään samassa vielä kaksi vuotta, kunnes keskimmäinen meni eskariin. Nämä kaksi pienempää ovat "kuin paita ja peppu" edelleen, meillä samassa ryhmässä oleminen ei siis todellakaan näkynyt negatiivisesti kotona. Se vaan harmittaa, että esikoinen ei juurikaan osaa näiden pikkusisarustensa kanssa leikkiä, ja itse pidän syynä nimenomaan sitä, että hän oli erillään kun toiset olivat samassa. Juuri sitä siis yritin alun perin samaan ryhmään laittamalla välttää (ensimmäisen päiväkodin johtaja olisi suostunut laittamaan kaksi pienempää samaan, mutta esikoisen eriin), mutta ehkä esikoisen mennessä eskariin olisi kaksi pienempääkin pitänyt erottaa, niin sisarussuhde saattaisi olla tasaisempi. Pikkusiskon kanssa samassa ryhmässä olemisen huonoja puolia keskimmäisen kannalta oli myös se, ettei hänellä juurikaan ollut päiväkodissa omia kavereita - ryhmässä ei vaan ollut yhtään samanikäistä tyttöä, joten hän leikki pikkusiskon kavereiden kanssa. Itse ajattelin alun perin, että kyllähän sisarusryhmässä riittää kaikille omanikäisiä kavereita, mutta selvästikään ryhmät eivät ole kovin tasaisesti jakautuneita. Meidän päiväkodissa kaikki ryhmät kuitenkin olivat lasten iän puolesta sekaryhmiä, joten mitään "omanikäisten ryhmää" ei sinänsä ollut vaihtoehtonakaan. Eskarissa niitä omanikäisiä kavereita sitten kuitenkin löytyi, eli ei ongelmaa sen suhteen.
  3. Ei se istuinosan kääntyvyys mitenkään välttämätöntä minulle ole, ei minua haittaa jos vauva katselee maailmaa minun naamani sijaan. Tietysti tulevasta vauvasta ei voi tietää millainen tapaus on, joten onhan se kääntyvyys sinänsä plussaa niin voi sitten toimia tilanteen mukaan. Bumbleride Indie ei ulkonäöllisesti ole kauheasti mieleeni, mutta ei mikään ehdoton eikään. Stokken vaunut näinkin lähipuistossa ja netissä katselin värivaihtoehtoja, mutta taitaa kyllä mennä yli meidän budjetista Netistä löysin myös sellaiset kuin UPPAbaby Vista, joihin saisi sisaristuimenkin ja jonkinlaisia värivaihtoehtojakin löytyi, mutta taisi nekin olla vähän liian kalliit. Sitten oli Phil & Teds Mod, jossa olisi hienot värivaihtoehdot, mutta ovat tyhmästi ainoat kyseisen merkin rattaat joihin ei saa sisaristuinta... Sportissa olisi tietysti värivaihtoehtoja rattaina, mutta vaununkopan taitaa saada vain mustana. Cybexin rattaisiinkin saisi näköjään monen värisiä värisiä vaununkoppia.
  4. Jokaisessa kolmesta synnytyksestä vedet on menneet synnytyssalissa, muistaakseni vieläpä kalvot on varta vasten puhkaistu joka kerta eli itsestään ei ole menneet kertaakaan.
  5. @Tee No siis minun kokemuksellani vauva aina valui siinä, kun se istuinosa oli tuollainen pitkä, ja lisäksi ne valjaatkin oli siinä niin pitkällä, että lapsi pääsi helposti karkaamaan sieltä välistä. Eli ainakaan meidän esikoiselle, joka oli huono istumaan ja kova karkailemaan, se ei toiminut Riippuu varmaan vähän niistä valjaistakin. Ihan ulkonäöllisestikään en kyllä tykkää, se oli tiedossa jo ennen esikoisen syntymääkin, mutta kun oli silloin pakko saada oranssit vaunut, niin se ratasosa tuli siinä sitten mukana. Ja käytettiin sitä kyllä, en vain tykännyt siitä. (Kahden lapsen kanssa se tosin toimi kivasti, kun se ratasosan istumatila oli niin pitkä että siihen mahtui kaksi lasta peräkkäin istumaan )
  6. Kiitos vastauksista! Ora Unto näyttää aika lailla samalta kuin meillä aikanaan olleet Brio Happyt, vaunuina hyvät mutta niissä on tuo typeränmallinen ratasosa, jollaista en enää halua. Britax Smile menee kyllä listalle, se näyttää tavallaan parannellulta versiolta siitä, ratasosa on eri mallinen ja kääntyvistä etupyöristäkin plussaa. Ei se sisaristuin niin pakollinen ole, en edes tiedä suostuuko mies siihen että tulisi vielä lisää lapsia Ja mentiin meillä aikoinaan 1 v 4 kk ikäerollakin ilman sisaristuinta. Sitten vasta myöhemmin hankittiin Phil & Teds Sportit ja tykkäsin niistä kyllä kovasti. Ne olisi meillä itse asiassa vieläkin, mutta aion hankkiutua niistä eroon, kun ovat liian huonokuntoiset ja näyttävät tyhmältä yhdellä vauvalla. Lisääkin ehdotuksia värikkäistä vaunuista/rattaista voi antaa
  7. Mitäs vaunumerkkejä nykyisin edes on olemassa? Tuntuu että olen ihan hukassa, kun olin niin pitkään poissa vauvamaailmasta Nyt kun vauvalle mietin vaunuja, niin kriteerejä olisivat: - kirkkaanvärinen (pinkki, turkoosi, limenvihreä, keltainen, oranssi…) - kunnollinen vaununkoppa (ei mitään kantokassisysteemiä) - kiva ratasosa (ei sitä sellaista vanhanaikaista yhdistelmien ratasosaa, missä on ylipitkä istumaosa) Toivoisin, että ne myös taittuisi pieneen tilaan, ja plussaa olisi jos niihin saisi turvakaukalon kiinnitettyä pelkkään runkoon ja jos tarvittaessa saisi sisarusistuimen...
  8. Kolmosluokkalainen harrastaa taitoluistelua 5 kertaa viikossa. Ekaluokkalainen harrastaa taitoluistelua 3 kertaa viikossa ja haluaa nyt lisäksi aloittaa koripallon kaksi kertaa viikossa. Eskarilainen harrastaa taitoluistelua 4 kertaa viikossa. Minä ehdottomasti haluan, että lapsilla on jotain liikuntaharrastuksia. Itse en ole lainkaan liikunnallinen, enkä halua ottaa vastuuta lasteni liikkumisesta kokonaan itselleni, joten ohjatut liikuntaharrastukset on minusta tarpeen. Laji ja harjoitusmäärä on sitten lasten valittavissa kyllä, vaikka onhan meillä nuo pienemmät menneet taitoluisteluun lähinnä isosiskon perässä. Erityisesti esikoisen kohdalla pidän suurta harjoitusmäärää tarpeellisena asiana, koska muuten lapsi lähinnä istuisi koneella katsomassa youtubea. Nyt kun koulu ja harrastukset vievät päivästä melko suuren osan, tietokoneajasta ei tarvitse niin paljon riidellä. Hän on myös kovin energinen ja haasteita kaipaava lapsi, joten jos ei saisi harrastukseensa näitä purettua, meillä olisi hänen kanssaan varmaan aika hankalaa. Tietysti perheen yhteistä aikaa ei sitten juurikaan jää, kun koko ajan on jollakin harrastuksia, ja onhan niihin kuskailukin aika raskasta. Meidän perheellä toimii, koska en käy töissä. Muuten voisi olla hankalaa, kun harkkoihin kuskailu alkaa monena päivänä jo kahdelta iltapäivällä.
  9. Meillä on kolmosluokkalainen, ekaluokkalainen ja eskarilainen, ja kotiintuloaika on klo 20. Harvoin ne noin pitkään missään ovat, varsinkin nyt syksyn kylmien ja pimeiden tultua viettävät illat aika lailla kotona. Kesällä kotiintuloaika oli tärkeämpi, kun lapset viettivät aikaansa pääasiassa ulkona.
  10. Meillä ei viikkorahasysteemiä ole, 9-vuotiaalla on jonkin verran synttäreiltä saatua rahaa, mutta sekin tuntuu menevän lähinnä karkkiin (ja koska oikea ruoka ei maistu, niin ei karkin ostamiseen haluta kannustaa). Yritettiin sellaista kotityötaulukkoa, että viikkorahaa olisi saanut pikkuhommia tekemällä (astiat tiskikoneeseen, roskien vienti, huoneen siivoaminen tai siistinä pitäminen), mutta ei siitä oikein tullut mitään, kun ei lapsia tuntunut kiinnostavan. Ilmeisesti summat oli liian pieniä
  11. Minulla on joitakin sellaisia kavereita, joiden kanssa voi puhua näistä asioista, ja olen siitä kyllä iloinen, minusta ihan hyvä puheenaihe En heillekään välttämättä mitään suoraa kysymystä töksäytä, mutta keskustellaan niistäkin asioista molemmin puolin.
  12. Esikoista odottaessa vauvan sukupuolella ei minulle ollut niin väliä, tavallaan halusin tytön mutta oikeastaan toivoin ekasta poikaa. Kun eka oli tyttö, seuraavastakin vähän enemmän tyttöä toivoin, ja kolmannestakin että sopisi sitten joukon jatkoksi Nyt kun neljättä odotetaan ja meillä on nuo kolme tyttöä ja lähipiirissäkin kaikki lapset on tyttöjä, niin ajatus pojasta tuntuu tosi kaukaiselta, ja oikeastaan vähän kauhistuttaa Mies sanoi että kyllähän pojatkin on ihan kivoja Tietysti itsekin tiedän, että kyllä sitä poikaakin sitten rakastaisi yhtä lailla, kun siihen saisi tutustua.
  13. Asutaan rivarissa, meidän asunnossa on n. 90 neliötä ja kolme makuuhuonetta (joista yksi ei makuuhuonekäytössä). Kolme lasta, joiden tullessa kouluikään tämä alkaa tuntua pieneltä. Muutto on edessä joka tapauksessa, saa nähdä millainen seuraava koti sitten on. Ainakin tavaraa aiotaan muutossa vähentää, sekin voi auttaa siihen ettei tuntuisi niin ahtaalta.
  14. Mukana! Olin täältä vuosia poissa ja palattuani harmitti huomata, että täällä on nykyään tosi hiljaista.
  15. Eipä noita kummeja tule nähtyä kuin pari kertaa vuodessa, lukuun ottamatta siskoani ja hänen miestään, jotka ovat esikoisen kummeja, heitä tulee nähtyä useammin. Ihan sopivasti se meille on, tuntuu ettei ole oikein aikaa enempään. Kummit asuvat pääasiassa kauempana, niin ei tule nähtyä, ja lisäksi kumpikaan meistä vanhemmista ei ole kovin ahkera pitämään yhteyttä...