Kaisa

En nyt kirjoita ihan oikealle palstalle, sillä en ole syömishäiriöinen. Aihe liippaa jollakin tavoin kuitenkin läheltä ja asia mietityttää kovasti. Tahtoisin kovasti tulla raskaaksi, mutta olen superlaiha. Minua siis huolettaa asia aivan toisin päin kuin teitä muita! Minun täytyisi pystyä lihottamaan reippaasti, jotta tuntuisin turvalliselta kodilta pienelle elämän alulle. Olin haaveillut lihoneeni entisestä 38 kilosta, mutta tänä aamuna tein virheen ja nousin vaa'alle..painoin 36 kiloa! Eihän sellaista voi olla! Olen siis muutenkin pieni, vain 153 cm, ja pieniruokainenkin, mutta silti.. Minussa on todellakin jotain vikana, en vain liho, vaikka kuinka yritän! Voihan olla, etten edes voi tulla raskaaksi painoni takia. Pelottaa ja huolestuttaa. Ajattelin vain kirjoittaa, että painon kanssa voi olla monenlaisia ongelmia suuntaan tai toiseen. Kaikille ylimääräisten kilojen kanssa painiville toivotan onnea: teillä on tarjota hyvä ja terve koti vauvoillenne! Älkää menettäkö sitä!

On varmasti totta, että suurin osa meistä sattenkaarevista keskustelee muualla, mutta laitanpa korteni kekoon ja kerron: Meillä minä tulen olemaan ensimmäisen lapsen biologinen äiti. Tähän päädyimme järkisyistä, parillani on opiskelut vielä kesken, joten on parempi, että hän saa suorittaa ne rauhassa loppuun ilman katkoksia. Seuraava lapsi tulee toivottavasti hänen masustaan! olisi ihana, että molemmat saisivat kokea raskauden. Olemme myös haaveilleet adoptoinnista..tätä asiaa koskeva lakialoite mietityttääkin kovasti. Sisäinen adoptio-oikeushan olisi upea juttu, mutta ulkoisen adoption hyväksyminen saattaa käsitykseni mukaan itseasiassa hankaloittaa adoptio-prosessia. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, rekisteröity parisuhde ei nykyisellään estä toista kumppania adoptoimasta lasta "yksin". Luovuttajamaa saattaa jopa ummistaa silmänsä, vaikka tietäisikin yksinhuoltajavanhemman sukupuolisen suuntautumisen. Pariskuntana adoptiota haettaessa tullaan varmasti helpommin törmäämään ennakkoluuloisiin asenteisiin, ja vaikka olisikin hienoa saada adoptiolapsi pariskuntana, tämä lakimuutos saattaa tehdä asiasta käytännössä mahdottoman. Olisi hauska kuulla, mitä muut parit ovat asiasta ajatelleet?

Me aiotaan aloittaa muumi-muki -kokeilut piakkoin! Se on mielestämme järkevin ratkaisu, sillä toivomme, että lapsi saa tutustua myös biologiseen isäänsä (ja tämähän ei klinikan kautta onnistu). Olemme löytäneet innostuneen luovuttajan ja nyt olemme tutustumassa paremmin ennen prosessiin ryhtymistä. Kaikki tämä tuntuu vievän ikuisuuden..olo on jo tosi kärsimätön!