Musha85

Mulla on vain käynyt niin että mies on aina jättänyt toisen naisen takia. Esikoisen kohdalla ja samoin kakkosen kohdalla. Tänä vuonna jo 4 vuotta yksin lasten kanssa. En ole tuntenut vielä halua alkaa haeskella uutta parisuhdetta. Olen vielä ainakin ihan onnellinen tällä hetkellä. Opiskelen, olen saanut hankittua ajokortinkin. Ex-miesten kanssa olen kyllä väleissä. Toista näen lähes joka päivä, toista n. parin viikon välein. Kakkosen kanssa ero tuli jo syksyllä 2011, mutta oli se puolen vuoden harkinta-aika.

Miehen kanssa erottiin kun tyttö oli yli vuoden ikäinen. Kuvioihin tuli toinen nainen. Yllätys taas jälleen. Esikoisen isän kanssa myös erosimme aikoinaan, toisen naisen takia joka oli vielä raskaana esikoiseni isälle. Mutta näin vuosien jälkeen, en ole vihainen tai katkera. Esikoisen isän kanssa ollaan ystäviä, olen antanut heidän lapsensa tulla yökyläileen meille. Myös tytön isän kanssa olemme hyvissä väleissä. Näemme lähes päivittäin. En ole kaivannut vielä uutta miestä elämääni vaikka erosta tulee jo 4 vuotta tänä vuonna. Opiskelut ja perus arki täyttää tällä hetkellä elämäni kokonaan, etten tiedä mahtuisiko tähän vielä parisuhde. Ehkä myöhemmin.

09 heinäkuussa todettiin tuulimuna-raskaus. Päädyttiin lääkkeelliseen tyhjennykseen, se toimi minulla loistavasti. Sairaalassa sain sen jonkun pillerin ja kotiin mukaan 4 cytotecia, otin ne seuraavana päivänä ja ei kestänyt kauaa, alkoi voimakas vuotaminen ja hyytymien tuleminen. Kesti sen päivän ja loppui siihen. Jälkitarkastuksessa ei löytynyt mitään hyytymiä yms. Sai jatkaa raskauden yritystä..

Isäni ja äitini on vielä elossa, yli 60vuotiaita. Esikoisen isän vanhemmat on molemmat elossa, 50-60vuotiaita. Toisen lapsen, nykyisen mieheni vanhemmat on elossa, äiti päälle 50 ja hänen miehensä 70v. Esikoisen synnyttyä oma mummoni oli vielä elossa, mutta kuoli pari vuotta myöhemmin. Mieheni isoäitipuoli, vai miten sitä kutsua on vielä elossa, n. 80v. Lapsen isän puolelta ns. oikeat isoisovanhemmat on kuolleet jo vuosia sitten. Miten tälläisessä tilanteessa pitäisi toimia? Kun ex-miehellä on paha riita vanhempiensa kanssa, eikä halua kuulla heistä mitään. Nyt hän on jopa alkanut minua kieltämään etten saa pitää yhteyttä hänen vanhempiinsa ja eikä poika saa tavata isovanhempiaan. Pojalle ne isovanhemmat on rakkaita ja tärkeitä. En voisi olla niin julma poikaani kohtaan saatika ex-appivanhemmille jotka ovat edelleen minua kohtaan erittäin mukavia vaikka en olekkaan vuosiin ollut heidän poikansa kanssa yhdessä. He välillä puhuvat väleistään poikaansa eivätkä tiedä mitä tehdä. Poika muuttui vallan kun tapasi uuden naisensa jonka kanssa teki lapsen. Tämä nainen on jopa soitellut keskellä yötä miehensä äidille ja haukkunut hänet pystyyn.

Lueskelin näitä tarinoita kyynel silmässä. Oma äitini ei ole vielä kuollut, mutta alkaa hieman pelottamaan koska hän lähtee, hän on jo yli 60vuotias. Nuoruudessani ei oltu kovinkaan läheisiä, vasta esikoisen tulo lähensi meitä ja nyt toisen lapsen tulo vielä enemmän. En osaa kuvitella elämää ilman äitiäni. Soittelen usein äidilleni vain jutellakseni niitä näitä tai kysyäkseni jotain asiaa. Että miten sitten, kun äitini lähtee, kelle sitten soittelen? Kaksi hyvää kaveria on, mutten osaa niille soitella tuolla tavalla muuten vaan. Anopille en osaa kuvitella soittavani vaikka hänkin on mukava ihminen. Käydäänkin vanhempieni luona viikossa todella usein. Äitini on oikea mummo, mies sanoo välillä että se melkein muistuttaa joulupukin muoria. On antanut harmaiden hiuksien tulla, ei värjää ollenkaan, silmälasit ja vähän pyöreä muodoltaan. Tyttöni oli neljäs lapselapsi mutta kuitenkin äitini jaksoi innostua hänestäkin. Miten lapset ottavat mummon lähdön? Esikoiselle mummo on todella tärkeä Mitäs sitten kun tulee joulu? Jouluaterialla veljieni kanssa kokoonnutaan vanhempien luokse. Miten sen tradition käy? Toivon että äidilläni olisi elämää 10-20vuotta. Jos terveyttä ajatellaan, niin uskoisin että isäni lähtisi ensin, en kyllä toivo hänen lähtöään. Osanottoni kaikille jotka ovat äitinsä menettäneet

Päästiin kotiutuun puolenpäivän jälkeen. Käytiin kotimatkalla näyttämässä tyttöä miehen tutuille, siitä ajettiin kotiin, kun äitini toi esikoisen kotiin, kun hänen piti ehtiä töihin mennä kun oli poikaa katsonut sillä välin kun olin sairaalassa ollut. Otettiin poika mukaan ja lähdettiin isäni työpaikalla kahvilla käymään Ja sitten tultiin kotiin. Tyttö on kovin kiltti ja rauhallinen ollut syntymästään asti. Nukkui ekan yönsä omassa sängyssä. Söi 3-6h välein. Käytiin jopa ruokakaupassakin vielä samana päivänä

Tyttö oppi kääntymään mahalleen alle 3kk ikäisenä! Yritys alkoi 1.5kk iässä mutta äskettäin vasta hoksasi kuinka se tehdään

Itse en juuri mitään osta itselleni. Olen ollut uuden talvitakin tarpeessa jo useamman vuoden mutta silti menen edelleen tuolla vanhalla joka alkaa olla jo risa Takin sisältä vuori hajonnu yms. Ei sitä näe päällepäin, mutta olisihan se kiva jo uusi takki olla. Taikka talvikengät, samat ovat olleet viimeiset 10vuotta Mulla on pitkät hiukset, käyn muutaman kerran vuodessa vain parturissa tasaamassa ja leikkaamassa kuolleet latvat pois. Tekisi niin mieli värjäyttää hiukset kampaajalla, mutta siihenkin menisi 100€ Meikkejä en ostele juurikaan. Pitäisi kyllä tosin uusia meikkivarasto, kaikki on menny vanhaksi ja "huonoksi" kun en ole käyttänyt pitkiin aikoihin. Lapsille kyllä ostelen kaikenlaista jos löytyy jotain mukavaa

Ennen raskautta painoin n. 105kg, nyt painan synnytyksen jälkeen 95kg Perseeni on pienentynyt, peilistäkin huomaan itsekkin että kasvot ovat kaventuneet. Raskauden aikana en lihonnut kiloakaan, laihduin aluksi n. 4-5kg, sitten lihoin 2-3kg loppuraskaudesta turvotuksen takia. Olen siis todella tyytyväinen

Tyttöä näytti lupaavan taulukko. Ultrauksessakin näytti ihan tytöltä, ei ollut poikamaisia ulokkeita Katselin mitä luvattiin kun esikoinen sai alkunsa, ihan paikkaansa näytti pitävän, että poika tulee, esikoinen on poika

Tuulimuna-raskaudessa valitsin lääkkeellisen ja se toimi minulle todella hyvin, kaikki lähti pois, eikä tarvittu kaavintaa. Se että se toimi minulla ei välttämättä toimi jollakulla toisella. Silloin sairaalassa lääkärikin sanoi että on joko kaavinta tai lääkkeillä, kumman haluan. Selitti molemmat ja niiden riskit, siis kertoi myös lääkkeellisen riskit. Mutta halusin sen silti.. En jotenkin tykännyt kaavinnan ajatuksesta.

Itse olen jo ajatellut murrosikää. Olemme miehen kanssa näistä asioista jo hieman jutellu. Minä en polta, mutta mieheni polttaa (lukuisista yrityksistäni saada se lopettamaan ei ole toiminut), jos poika joskus jää kiinni tupakasta, siitä seuraa keskustelu, mieheni lupasi ottaa asiakseen sitten sen keskustelun, koska todennäköisesti poika oppii häneltä tavan. Alko: Toivoisin juovan vasta 18vuotiaana, mutta se voi olla toiveajatus vain. Kun katsoo tätä nykynuorisoa muutenkin, kaikki kokeillaan niin nuorena jo.. Mutta jos haluaa aikasemmin maistella, niin kotona saa maistaa, vanhempien valvovien silmien alla, ei missään kaupungilla. Ex-mieheni kanssa tehtiin hänen siskonsa kanssa niin, kun hän oli 16v, ei ollut ikinä aijemmin maistanu alkoa, halusi kovasti maistaa, niin ostettiin hälle pari siideriä ja sai ne juoda meidän luona, missä me pystyttiin vahtimaan häntä. Parempi se on turvallisessa paikassa ottaa ensi kosketus kuin juoda jossain kaupungilla ja ties mitä siellä voi sitten tapahtua, pahimmassa tapauksessa voi sammua pusikkoon ja mitä siitä seuraa.. Seksi: Olen myös miettinyt tälläistäkin vaihtoehtoa, että mitä jos poika onkin homo, tai bi? Jotain muutakuin hetero. No, tottakai haluan hänen voivan kertoa asiasta minulle. En halua olla sellainen vanhempi joka ei hyväksy sitä että oma poika olisi kiinnostunut pojista. Tärkein on, että oli hän kenen kanssa hyvänsä, tyttö tai poika, kunhan on onnellinen. Toivoisin kuitenkin pitävänsä housut jalassa sinne 16vuotiaaksi asti. Tulen kyllä valistamaan ehkäisy asioissa häntä ja toivon että hän voi tulla juttelemaan minulle mistä tahansa asiasta.

2-3pv ennen synnytystä liman tulo alkoi 39+5 tai 6, en enään muista niin kunnolla. Esikoinen syntyi 40+1. Sitä tuli noi 2-3päivää koko ajan, sinne sairaalaan asti, solkenaan, valahteli housuihin, kastellen housut limalla oikein kunnolla. Ei tullut tippaakaan verta liman mukana.

Olen tässä nähnyt unia välillä että alan vuotamaan ja raskaus menee kesken? Sitten välillä että olen ollu ryyppäämässä ja tienny kuitenkin olevani raskaana ja miettiny kuinka tää vaikuttaa lapseen, tää ei ole hyvä.. Joskus nähny unia että paneskelen jonkun toisen miehen kanssa Tälläsiä nähny nyt raskausaikana..

Mulla esikoinen syntyi sektiolla. Päästiin synnytyssaliin, laitetiin (en nyt muista sen puudutuksen nimeä), sinne sisälle, oisko ollut joku kohdukaulan tms. Ei menny kauaa kun sydänäänet rupesi laskemaan ja kiireesti leikkaussaliin jossa ne palautukin normaaliksi, mutta lääkärit eivät halunneet ottaa riskiä jos ne vaikka laskisivat uudelleen. Nyt rv 21, kohta 22.. Kävin rakenneuä:ssa jossa kerrottiin että on vielä edessä yksi ultra, se on lääkärin yhteydessä. Eli taitaapi olla juuri tuo "synnytystapa-arvio". Siitä keskustellaan lisää vielä neuvolassa jossa varataan aika sitten kun sen aika tulee.