Ruuti

Mä makasin omassa sängyssä, kun vettä alkoi pulputa. Onneksi olin pyytänyt miestä pari päivää aiemmin petaamaan sänkyyn kertakäyttöisen imevän poikkilakanan. Sängystä lähdin vessaan, jossa osa vedestä lorisi suihkun lattialle. Onneksi meillä on vielä yövaippoja käyttävä esikoinen, jonka vaipan tungin sitten housuihini ja lähdin taksilla synnärille. Osa vedestä valui synnärin tarkkailuhuoneessa sängylle sisätutkimuksen aikana ja suurin osa imettiin lopulta sektion yhteydessä kohdusta. Kalvoissa oli siis lopulta alunperin vain reikä, joten vettä valui ryöpsäyksinä useampaan kertaan.

Niinhän siinä siten kävi, että synnytys käynnistyi rv 36+5, viikkoa ennen suunniteltua sektiota. Muutaman tunnin supisteli säännöllisesti, ei mitenkään älyttömän kipeästi vielä ja sitten menikin jo vedet. Olin sängyssä makaamassa kun tunsin, että alkaa pulputa. Synnärillä selvisi, että kalvoissa oli kuitenkin vain reikä ja suurin osa vedestä oli jäänyt tulematta. Olin siis valmiiksi makuulla kun vedet meni, joten soitin vielä synnärille ja kysyin, pitääkö tilata ambulanssi. Kätilö katsoi mun papereista, että vauvan peppu on niin tukevasti laskeutunut, että voi tulla taksilla. Näköjään siis Naistenklinikallakin ohjeistus vähän vaihtelee riippuen henkilöstä. Synnärillä olin vähän puolen yön jälkeen, synnytyksen todettiin olevan käynnissä (supisti säännöllisesti ja kipeästi, auki 3 cm) joten tehtiin kiireellinen sektio. Tyttö syntyi klo 1.34. Varsin nopeaa toimintaa siis.

Kättäri ei ilmeisesti juuri nyt vedä, sillä NKL:n synnyttäneiden osasto pullistelee ja porukkaa on ylipaikoilla. Tänne on siis ohjattu Kättäriltä ihan normaalisynnyttäjiä, kun sinne ei mahdu. Itse synnytin maanantaina aamuyöllä päivystyssektiolla meidän tytön. Kaikin puolin hyvä kokemus, vaikka olikin vauhdikas. Olin sisällä synnärillä vähän puolen yön jälkeen ja tyttö syntyi 1.34. Täällä osastolla sen sijaan vähän rassaa, kun porukkaa tosiaan lappaa sisään ja meidän kolmen hengen huoneessa on nyt neljä äitiä vauvoineen. Harmi ettei mies pysty olemaan meidän kanssa täällä, oltaisiin vielä silloin maanantaiaamuna saatu perhehuone.

Kyllähän ennen tätä remonttiakin riskisynnyttäjät synnytti aina Naistenklinikalla ja sinne pääsi, vaikka muille normaalisynnyttäjille olisi ollut sulku päällä. Nyt paikkoja vaan on entistä vähemmän joten synnyttäjät on pääsääntöisesti riskisynnyttäjiä ja normisynnyttäjiä otetaan, jos tyhjää on riittävästi.

Sitä en kyllä yhtään tiedä, kuinka paljon normisynnyttäjiä käytännössä NKL pystyy ottamaan. Että onko se vaan yksittäisiä silloin tällöin vai pääseekö sinne kunhan vaan tajuaa kysyä. Aika voimakkaastihan tällä hetkellä ohjataan alueittain tiettyyn sairaalaan: http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/synnytykset/vauvamatkalla/sairaalan-valinta/Sivut/default.aspx Mä itse olen riskisynnyttäjä eli mulle Naistenklinikka on ainoa vaihtoehto. Äitiyspolilla kuitenkin tosiaan sanottiin, että NKL hoitaa pääasiassa riskisynnyttäjät, hyvin ennenaikaiset ja sunnitellut sektiot, mutta myös normisynnyttäjiä, jos tilaa vaan on.

^ Ottavat jos tilaa vaan on. Riskisynnyttäjät menee kuitenkin aina edelle. Syksyllä pitäisi remontin vihdoin valmistua.

Meidän tuleva pikkukakkonen on myös perätilassa ja lääkäreiden mukaan peppu niin syvällä jo, että ei ole enää kääntymässä (nyt rv 34+4). Tarjonnalla ei sinänsä mun tapauksessa ole mitään väliä, sillä joka tapauksessa synnytystapana on sektio. Ekassa kiireelliseen sektioon päätyneessä synnytyksessä todettiin niin ohut kohtu, että lääkäri päätyi suosittamaan sektiota seuraavaksikin synnytystavaksi. Tästä ei oikeastaan ole juurikaan edes keskusteltu koko tämän raskauden aikana, vaikka esikoisen syntymän jälkeen alan lääkäreillä on ollut kyllä myös eriäviä mielipiteitä. Olen siis ollut koko raskauden ajan tiiviissä seurannassa Naistenklinikan Äitiyspolilla perussairauden takia. Tuolta Naistenklinikalta olen saanut tiukan ohjeen mennä saman tien makuulle ja tilata ambulanssi, jos lapsivedet menee. Sektio tulee olemaan rv38, mutta on ihan todennäköistä, että synnytys käynnistyy ennen sitä, sillä olen ollut rv 28 lähtien vuodelevossa kohdunkaulan avautumisen/lyhenemisen vuoksi. Ei se kuulemma todennäköistä ole, että napanuora luiskahtaa ulos ja jää puristuksiin, mutta mahdollista kuitenkin. Mä olenkin ottanut aika hyvän stressin tuosta enkä tiedä, miten saan psyykattua itseni uskaltamaan lähtemään ulos asunnosta nyt kun saan kohta jo luvan liikkua normaalisti. Mä pelkään, että lapsivedet lävähtää jonnekin keskelle jäistä jalkakäytävää ja mun pitää käydä siihen paikkaan pötkölleni. Sinänsä ihan lohdullista tietää, että makuuasentoa ei pidetä ollenkaan niin tärkeänä kaikissa hoitopaikoissa.

Onnea orkidea! Kyllä se tosiaan plussa on!

Päikellä näkyy mullakin tuplaviivat! Pannarin testissä en näe tabletin näytöllä plussaa.

Hyvin näkyy Puuhiksen plussa!

Ainakaan mun tabletin näytöllä ei pilvilinnan testissä näy toista viivaa. Huomenna uusi testi?

Mun mielestä ekassa näkyy varjomainen toinen viiva, tokassa en näe mitään. Valitettavasti saattaa olla vaan viivanpaikka.

Ihan selvä plussa! Onnea!

Mä liityn kanssa tänne. Makoillut olen nyt reilun kaksi viikkoa kohdunkaulan aukeamisen ja lyhenemisen vuoksi. Mulla todettiin muun kontrollin yhteydessä rv 28+2 suljetun kohdunkaulan lyhentyneen 8 mm (kaksi viikkoa aiemmin rv 26 oli vielä normaali 3,7cm) ja auenneen sisältä päin. Kortisoneja ei mun diabeteksen takia laitettu (sekoittaa sokereita todella paljon) ja pääsin kotiin vuodelepoon. Vessassa saan käydä ja syödä istualleen, muuten pitää maata. Joulun aikaan olen kyllä vähän fuskannut ja käynyt taksilla sukulaisten sohvilla makaamassa. Viimeksi kävin kontrollissa 30+2 ja silloin suljettua kaulaa näkyi ultrassa 10mm. Kotilepo jatkuu ja seuraava kontrolli on rv 32+0. Viimeisessä kontrollissa lääkäri vähän väläytti mahdollisuutta laittaa tuolloin kevyet kortisonit ja sitten voisin saada luvan vähän jo liikkua. Tänään menossa siis rv 30+4. Myös esikoisen odotuksessa olin vuodelevossa. Silloin makasin kaikkiaan kymmenen viikkoa, joista reilut 3 sairaalassa osastolla supistuksenestolääkkeiden kanssa. Silloinkin kohdunkaula aukesi sisältäpäin ja lyheni ihan kivuttomasti ja huomaamatta. Esikoisesta sain siis kevyen liikkumisluvan vasta rv36 ja 37 sai alkaa liikkua normaalisti. Esikoinen syntyi lopulta rv38 sektiolla käynnistysyrityksen jälkeen. Miten ajan saisi kulumaan paremmin? En minä vaan tiedä. Esikoista odottaessa laitostuin sairaalassa todella nopeasti enkä lopulta enää jaksanut tehdä mitään. Katsoin telkkaria ja odotin seuraavaa ruoka-aikaa (ruoka piti myös syödä makullaan) ja joka toinen päivä olevaa suihkupäivää. Nyt olen kotona katsellut telkkaria (onneksi on Netflix!), neulonut vähän (rasittaa käsiä aika tavalla makuuasennossa), lukenut esikoiselle kirjoja ja tosiaan joulunpyhien aikaan käynyt paristi lähellä asuvien sukulaisten luona kylässä makaamassa. Mä yritän parhaani mukaan ajatella tätä makaamista lyhyissä pätkissä, sillä vauvan täysiaikaisuuteen asti ajatteleminen vaan ahdistaa. Seuraava etappi mulle on 1,5 viikon päästä rv32+0, jolloin on seuraava kontrolli.

Kyllä Aryan testissä punertaa toinenkin viiva! Toivottavasti lähtee tuosta pian vahvistumaan