johku_

Aktiivijäsen
  • Content count

    208
  • Joined

  • Last visited

About johku_

  • Rank
    Aktiivi
  • Birthday 06/14/88

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Kuinka kauan kannattaa odottaa kuukautisia alkavaksi ennen kuin ottaa yhteyttä lääkäriin tms.asiasta? Ja testit näyttää ettei ole raskaana. Meillä siis yk1 ja kummastuttaa kun aiemmin ei ole kuukautiset ikinä jäänet tulematta ja nyt kun kuumeisesti odottaa plussaa niin tuleeki tämmöstä p*skaa. Joten mietin että mikä on sopiva aika odottaa,tai viisas. Yritän vielä uskoa että ovis tullut myöhään mutta enpä tiiä siitäkään.
  2. Esikoisesta en enää muista oliko sen kummempaa oireilua ennen raskautta. Nyt sitten toisen yritys meneillään, tänään kp 21/29. Parin päivän ajan paperiin on tullut vaaleahkon punaista "limaa" pyyhkiessä, tänään alkoi alaselkää juilia hetkittäin menkkamaisesti, muutaman päivän ajan on huimannut tavallista enemmän. Esikoista odottaessa huimaus oli melko rankkaa, silmissä pimeni ja kylmä hiki nousi iholle,kylläkin loppuraskaudesta. Pistää nyt miettimään että josko olisin raskaana ja näinkö pian se huimaus jo alkaa. Kovasti odottaa että raskautuuko taas heti ekasta kierrosta, joten se varmasti teettää osan noista oireista. Tai ne kuvittelee heti raskausoireiksi herkemmin. Muoks. Unohdin ihan kokonaan kuvotuksen, väsymyksen ja närästyksen. Ja mulla on ollut närästystä viimeksi kun odotin vielä esikoista Jännää!!
  3. Ääääk. Me otettiin varaslähtö ja aloitettiin jo yritys. Iiiik. Tämä tunne, oliko se näin jännää esikoisenkin aikana? Liityin seuraanne ja poistun lähes samantien. Mutta en voi muuta kuin toivottaa onnea kaikille yrittäville ja voimia jaksaa odottaa niille joilla vielä odotusta aloitukseen on
  4. Minäkin taidan kuulua tähän kuumeilu-sarjaan. Miehen kanssa ollaan sovittu että huhti-toukokuussa alkaa yritys. Tosiaan joidenkin korvaan voi kuulostaa hullujen hommalta sopia eteen päin millon aloitetaan yritys. Vaikka olenkin suunnitellut että seuraava lapsi voisi syntyä alkuvuodesta, en elä siinä uskossa että me miehen kanssa ollaan jotain super hedelmällisiä ja saadan lapsi alulle sormia napsauttamalla Selkeyttää vaan omaa jännitystä ja kuumeilua, kun on tuommoinen konkreettinen ajankohta joka saattaa muuttaa meidän elämän, taas. Meillä kun jo tosiaan yksi lapsi on Tässä odottelun lomassa kumpikin käydään töissä, tai no minä vähemmän. Joku koko aikainen työ täytyisi saada jottei tätäkin äippälomaa tarvis pärjätä minimirahoilla. Pieni stressin poikanen takaraivossa jyllää mutta toisaalta onhan tässä aikaa vielä, siihen yirtyksen aloitukseenkin
  5. ^ja^^ Juu, en ollu ees tietoinen että Antonnninalla on tuommoinen käytäntö >:/ Ois voinu jäähä kengät ostamatta tuolta liikkeestä. Jotenkin myyjä mittas pojan jalan olevan 11 cm ja kotona ku mitattiin niin itse mittasin ja sain 13 cm Nyt katoin tuolta Kavatin sivuilta että minkä kokoinen pohja on noissa eri kokoisissa kengissä, ja jos pojan jalka oikeesti ois 11 cm niin kyllähän se 21 sillon ois sopiva. Mutta kun se jalka onkin isompi niin koon pitäis siis olla 22 tai 23 . Hohhoijaa. No, palautettiin ne kengät tosiaan mutta pistin toiseen lähellä olevaan Antonninan liikkeeseen sähkistä ja kertoivat että ois tota Protector-mallia liikkeessä kokoa 22. Nyt vaan äkkiä niitä kokeileen. Ovat kyllä yhtä mukavan oloiset.
  6. Suunnittelin ostavani pojalle talveksi Kuomat ja jotku Viking goretexien tyyliset, mutta lueskeltuani aiheesta enemmän taidan jättää nuo goret ostamatta. Ostettiinkin pojalle Anton&Ninasta Kavatin winter boot defenderit. Liikkeessä kokeiltiin kokoa 21 ja sopi hyvin ja poika pystyi kävelemään hyvin. Mentiin sitten kotiin ja kokeiltiin villasukan kanssa, mutta eipäs se kenkä mahtunutkaan pojan jalkaan. Pojan jalka mahtui kenkään vain puoliksi mutta siihen se sitten jäi Vaikka kuinka väkisin yritin änkeä niitä jalkaan niin ei onnistunut. Siis otettiinko me liian pienet kengät vai onko pojan jalka vain väärän mallinen noihin kenkiin? Olivat nimittäin todella mukavan oloiset ja lämpimät, hamittaa. Seuraavana päivänä lähettiin takas liikkeeseen palauttaan ja kokeilemaan numeroa isompia mutta kokoa 22 ei ollut. Äh. Kaiken lisäksi palautus ei onnistu vaan rahat saa takaisin vain lahjakortin muodossa. Sinne meni sitte 70 euroo ja jos ei nyt löydy jostain muusta Antoninasta kenkiä niin hohhoijaa, ostan sitte niillä kenkärahoilla jotakin mitä en tarvitse Ja tosiaan, tähän asti poika on käyttänyt Superfitin ensiaskel kenkiä kokoa 21, joten hiukan pani miettimään että eikös sille jo vähän isompi kokoinen kenkä tarvittas
  7. ^ Niin itsekin sitten pähkäilin että parempi hakea sitä paikkaa ensin. Mutta sitten päädyttiin siihen että ei haeta paikkaa ollenkaan. Mä kun en voi tietää milloin mulle ilmoitetaan sijaisuuksista, pojan hoitopaikan pitäs siis olla koko ajan valmiudessa ottamaan poika aamulla hoitoon. Turhaan en halua hoidossa pitää, kun itse istun kotona. Aateltiin sitte että jos mulle tarjotaan pidempi aikaista sijaisuutta kuten vaikka kuukausi tai kaks (tai tietty pidempiä) niin sitten haetaan kiirrellisenä paikkaa ja laitetaan kokopäiväseksi hoitoon. Nyt teen sitten noita päivän parin sijaisuuksia sillä ehdolla että joku mummoista tai tutuista voi ottaa pojan. En halua luopua kotihoidontuesta sen takia että laittasin pojan kunnan hoitoon ns. turhaan.
  8. Osaiskohan joku neuvoa tai kertoa omakohtaista kokemusta asiasta? Oon ollut nyt pojan kanssa kotona tämän syntymästä asti. Työ-jutut on tullu ajankohtaisiksi ja oonki ajatellut alkavani tekemään sijaisuuksia. Työtarjous saattaa tulla päivän varoituksella. Miten tällaisessa tilanteessa hoidetaan pojan päivähoito? Kunnan on 2 viikon aikana järjestettävä hoitopaikka, mutta entäs kun se hoidontarve on just nyt ja heti. Miten järjestää sen 2 viikon ajan pojalle hoitaja? Täällä tuntuu olevan hoitopaikat kiven alla jotn ei varmaankaan oo mahdollista saada paikkaa pojalle ees viikon sisään, tällöin vois jotenkin mummoille ja sukulaisille värvätä hoitoon. Entäs kun poika saa paikan ja menee hoitoon ja on siellä sen mun työssä olon ajan, sen pari kuukautta esimerkiksi. Sitten mulla väliaikaisesti loppuu työ. Annanko pojan olla hoidossa kunnes saan taas töitä ja vaihdan hoidon 10-15pv/kk tai 5h/pv, vai otanko pois hoidosta kotiin? Pitääkö paikka hakea taas uusiksi jos saan toisen sijaisuuden? Jessus mikä määrä kysymysmerkkejä, mutta tähän aikaan yöstä ei voikaan olettaa että kirjoittais ihmismäistä tekstiä
  9. ^ Itsellä ei ole vielä lapsia ollut päiväkodissa saatika yksityisessä, mutta itse olen työskennellyt/ollut harjoittelijana yksityisessä päiväkodissa. Mielestäni siellä ainakin lapsille oli paljon enemmän aikaa ja ehdittiin oikeasti touhuta lasten kanssa. Siis kyllähän kunnan päiväkodeissaki touhutaan lasten kanssa mutta yleensä hoitajia on liian vähän tai lapsia muutaman liikaa, joten se aika menee suunnitteluun, tekemiseen ja toimimiseen ja stressaamiseen. Siis mun mielestä yksityisessä päiväkodissa lapset saa enemmän huomiota, toiminnat on suunnitellumpia, tilat on paremmat/viihtyisämmät. Tietysti on paikka kohtaista mutta näin ainakin niissä pk:issa missä itse olen ollu. Ja juurikin mun silmään on pistänyt se että yksityisessä on juurikin panostettu tuohon laatuun kun taas kunnalla ei niinkään paljoa. (olen ollut myös kunnallisessa pk:ssa jos joku ajattelee että autom. suosin yksityisiä tällälailla ) Mutta tosiaankin, varmaan aika paikkakunta- ja päiväkotikohtaisia nämä eroavaisuudet.
  10. Pojalla on ollut sängyssään kaksi pehmolelua lähes koko elämänsä ajan, mutta nyt viimeisen kuukauden aikana on alkanut välillä nukahtelemaan puristaen pehmoa kainalossaan Nukahtaminen ei ole kiinni siis siitä että onko pehmoa vieressä vai ei, ja en aio ottaa tavaksi antaa pojalle lelua kainaloon, vaan voi sen itse ottaa jos siltä tuntuu. Aamulla kun poika herää, lentää pehmot lattialle tai meidän päälle.
  11. Tyytyväinen olen jossain suhteessa, mutta toisaalta en ole. Muutettiin toiselle paikkakunnalle kuukausi ennen pojan syntymään. Uudessa paikassa neuvola ja koko terveysasema on noin 2500 vuotta vanha rakennus jossa haisee home ja varsinkin neuvolan puoli on kolkko ja sairaalamainen. Entisessä paikassa oli kodikkaampi tunnelma. Neuvolassa oli kiikkutuoli, mattoja lattialla, tauluja jne. Täällä on vaan odotusaula jossa tuolit rivissä ja lapsille leut. Siinäpä se. Juu, tärkein taitaa olla se henkilökunta-puoli. No, ei siihenkään kovin tyytyväinen voi olla jos vuoden aikana on terveydenhoitaja vaihtunut neljä kertaa. Pienellä paikkakunnalla luulisi että melko kauankin saa käydä tutulla/samalla terkkarilla lapsen kanssa. Onneksi sentään ovat olleen mukavia, myös lääkäri.
  12. Oi, mun mieleen on kyllä myös nuo Dacoitin mekot , varsinkin tuo raita-pallo yhdistelmä Ja meillä myös oli pojalla vauvana nuo alimman kuvan Lindexin haalarit, ja ne oli niiiiiin ihanat. Harmi että poika kasvaa
  13. Omaa arkea helpotti muutama tavara kuten Rintapumppu. Tämä ei käynyt mielessäkään ennen pojan syntymää, mutta pari päivää oltuamme kotona oli pakko käydä ostamassa. Ja oli kannattava ostos. Aventin käsikäyttöinen pumppu. Sain pumpattua rintoja tyhjäksi kun poika ei ollut mikään super-nälkäinen tyyppi. Pääsin myös "helposti" lähtemään yksin asioille kun sain pumpattua maitoa pojalle poissaolo ajakseni. Imetysliivit. Alun epämääräinen säätäminen imetyksen kanssa helpottui hieman kun hankin imetysliivit. HMltä mutta koin ne ihan tarpeeksi laadukkaiksi. Yleensäkin kaikki imetykseen liittyvä olisi ollut hyvä opetella ja ottaa selvää. Vähättelin todella paljon imetyksen osuutta vauvan kanssa elämisessä. Aioin siis imettää mahdollisimman pitkään mutta jotenkin en sitä sen enempää ajatellut ennen kuin poika syntyi ja hänet tyrkättiin rinnalle syömään. No, syntymän jälkeen opettelua kesti oman ajan ja alkoihan se homma sitte lopulta onnistua. Vaikka meillä oli paljonkin tarpeellista tavaraa ja välinettä, silti itseä vauvan tuloon ja hoitamiseen valmisti muiden vanhempien kokemuksien ja neuvojen kuuntelu ja lukeminen. Tietenkin siinäkin täytyy muistaa että kenenkään arki ei ole samanlaista.
  14. Kiitoksia vastauksista, sai tämä hermoraunio mielenrauhan Pieni pala siinä kuopassa näköjään lerpattaa mutta kun on niiiiin pieni tuo kuoppa niin jospa uskallan nukkua yöni rauhassa. Tosiaan jos ois ikeneen tai hampaaseen osunut niin oisin kyllä lähteny viivana lääkärille, oman pärstäni oon nimittäin lyöny noin vuoden ikäisenä pöydän reunaan ja hampaathan siinä lähti ja sairaalaan lähtö tuli. En siis tarkkaan muista mitä äiti on kertonu että mun hampaille tapahtu mutta ihan nukutukseen asti jouduin sairaalassa. Hieman ot mutta asiasta viidenteen, noiden pojan hampaiden kanssa oon tarkkana