Molly

Hahah Daizy Kiitos duudeli, kyllä se varmaan noin menee, että itse tässä ei nyt paljon muuta voi kuin odotella. Meidän tyttö on vielä niin omapäinen, että luopuu vaipasta varmasti sitten vasta kun itse haluaa. Jäi siitä joulun vaipattomuuskokeilusta mainitsematta, että lopulta laitettiin vaippa takaisin kun tyttö vaan ihan täysin tahallaan pissasi lattialle ja sanoikin myös itse haluavansa pissata lattialle. Siis wtf. No me sitten todettiin että lattialle ei pissata, että sitten laitetaan vaippa. Ja sen jälkeen tuli se täysi pottalakko. Tänään päiväkodista haettassa ryhmän lto kertoi, että nyt on pottakammo selätetty päiväkodissa, tosin saalista ei tullut. Ehkä kohta kotonakin...

Hyvältä kuulostaa Daizy

Meidän 2v 11kk tyttö on edelleen täysin vaipoissa eikä säännöllistä potattamista harrasteta, paitsi mitä päiväkodissa potalle rutiinisti istuttavat. Joululomalla päätettiin vaan ottaa vaippa kokonaan pois ja katsoa, mitä tapahtuu. Kolme päivää sujui todella hienosti ja vahinkoja ei kovin montaa tullut. Yhdet kakatkin teki ihan oma-aloitteisesti, kun oltiin miehen kanssa toisessa kerroksessa jopa. Mutta sitten tuli täys stoppi. En ymmärrä mitä tapahtui, mutta noiden muutaman päivän jälkeen tyttö ei suostunut istumaan potalle ollenkaan. Muutaman päivän aristeli vaippaankin pissaamista. Unohdettiin siis koko juttu eikä edes puhuttu aiheesta mitään. Päiväkodissa on kerran tämän episodin jälkeen sanonut hoitajalle haluavansa potalle ja pissasikin sinne ja kerran kotona ulkoa sisälle tullessa pyysi päästä potalle ja pissasi sinne, muuten täysin vaipoissa. Fyysinen kypsyys selvästi on kuivana olemiseen, mutta henkinen valmius jostain syystä ei. En tiedä miten tässä pitäisi edetä, ehkä odotella vaan että tyttö joku päivä itse päättää olla haluamatta vaippaa...

Mulle tehtiin Hyvinkäällä suunniteltu sektio maaliskuussa eikä ole kyllä mitään pahaa sanottavaa. Henkilökunta oli mukavaa ja osaavaa, tunnelma oli kiireetön.

Esikoisen synnytys alkoi vesien menolla ja päätyi kiireelliseen sektioon. Toinen synnytys oli suunniteltu sektio.

Esikoisen vuorokauden kestänyt alatiesynnytys päättyi kiireelliseen sektioon avautumisvaiheen pysähdyttyä 6 senttiin. Toinen lapsi syntyi suunnitellulla sektiolla synnytyspelon takia, enkä kadu päätöstä yhtään. Molemmilla kerroilla sektiosta toipuminen on mennyt oppikirjan mukaan ongelmitta, suunnitellusta toipui vielä vähän nopeammin, kun alla ei ollut sitä vuorokauden synnytystä.

Toinen lapsi syntyi suunnitellulla sektiolla ja kolme yötä vietettiin sairaalassa.

Toisesta lapsesta arvioitiin ultralla rv 36+2, että sen hetkinen paino oli 2508g ja lasketun ajan paino 3300g. Tyttö painoi syntyessään rv 39+3 3562g.

Esikoisen synnytys käynnistyi vesien menolla klo 3 yöllä ja siitä alkoivat heti säännölliset supistukset.

Kiitos vastauksista! Noi saksethan olikin hyvä vinkki, ottaa jonkun pois heitettävän paidan ja vähän leikkelee sitten.

Pitäisikö siinä olla joku syvä v-aukko tai jotain, ettei vauva tukehdu sinne? Kai vauvan pään on tarkoitus olla ulkona..?

Jos isällä on mahdollisuus pitää vauvaa ihokontaktissa sektion jälkeen, millainen paita olisi kätevin? Vai saako isä ehkä sairaalasta jonkun paidan, jonka alle vauvan saa hyvin?

Mä oon ollut tästä aiheesta vähän huolissani, kun meidän 2v2kk poika ei paljoakaan syö mitään tuoretta. Kurkkua menee palanen silloin tällöin, samoin porkkanaa. Yhden hedelmän (joko omena tai päärynä) syö joka toinen tai joka kolmas päivä. Loput kasvikset/vihannekset meneekin sitten vaan esim. laatikko- tai keittoruokien seassa kypsinä. Myönnän, että vikaa löytyy myös meidän vanhempien esimerkistä. Olen nyt päätynyt antamaan monivitamiinia purkista aina silloin tällöin turvaamaan vitamiinien saannin. Pitäisi skarpata ja alkaa vaan sitkeästi tarjoamaan yhä uudestaan ja uudestaan tuorepaloja ruoan yhteydessä, jos ei salaattia saa aikaiseksi tehdä.

OT Pakko kommentoida, että mä oon paininut tässä saman synnytystavan valinnan kanssa kuin Kasmakin ja mä olen päätynyt suunniteltuun sektioon vähentääkseni riskejä siihen, että tästäkin synnytyksestä jäisi traumoja. Luulen, että mulle olisi liikaa, jos synnytyksessä kävisikin jotain ennalta arvaamatonta ja ikävää. Ja yksi suuri syy tähän päätökseen on nimenomaan perhe, koska en voi esikoisen takia olla samanlaisessa shokissa/järkytyksessä/masennuksessa/sumussa kuin esikoisen synnytyksen jälkeen.

Hyviä pointteja, eiköhän tuota siis tosiaan voi juoda. Googlaillessa vielä törmäsin sellaiseen, että tuossa teessä olisi jossain ainesosassa korkeat kumariinipitoisuudet, ja liian kumariinin haitat taas oli joku aika sitten pinnalla kanelin käytön yhteydessä... Mutta kaipa nuo imetysteet on tehty sillä silmällä, että ne tosissaan ovat turvallisia, kun ovat niin "täsmälääkkeekksi" tarkoitettu.