Ekaterina

Mä aluksi mietin että ai kauhee, en mä vaan pystyisi, sitten muistin että vietinhän mä ekan raskauden puoliväliin asti viikot yksin kun mies oli armeijassa niin se aika kultaa muistot se alkuvaiheen paha olo oli mälsä kestää yksin kun oli pakko vaan jaksaa hakea itse ruokaa ( ), toisaalta sain tsempattua viikot ja miehen kotilomilla sitten sai olla passattavana sitten se energinen alkukeskiraskaus oli helppo kestää erossa, kun mitään ei juuri tapahtunut (liikkeitä tai neuvoloita), mä opiskelin kovaa vauhtia ja olo oli hyvä. Mies kun pääsi intistä tammikuussa niin oli kiva sitten kokea puolivälistä eteenpäin kaikki ihmeellinen. Mies pääsi ultriinkin mukaan, kun loppuintistä kuntoisuuslomilla sai arkivapaitakin ja sovittiin ultrat niille päiville. Että etenkin ekan kanssa selviäö varmasti jos ei nyt satu megapahoinvointia tms., tokan kanssa vois olla raskasta kun pitäis yksin hoitaa esikoinen ja nauttia aamupahoinvoinnit jne

Selkeä plussa kyllä onnea!

Mun mielestä myös punertaa, mutta taitaa olla kuiva testi? Eli roskishaamun mahis on aika suuri. Toivotaan vahvistumista

Alyssalle suuret onnittelut plussasta ja tarrasukkia mukaan

Lurutin tyttö Minnin alemmasaa ehkä näkyy poikanub mutten oo varma

Meillä eka oli Tiitu (päätettiin se jo teineinä miehen kanssa ), toka oli Iki (kkm 19+), kemialliselle ei keretty nimeä, kolmas Nuka, neljäs Viljami (km 6+), nyt mahassa asuu Bertta (joka haki nimeään aika kauan, Viuhti - Pikku-Pete - tyttölupaus > Bertta)

^ musta tossa just näkyy se nub tummempana jalan "läpi", ja se on ihan selkeä tyttökulma Myös kallo on pyöreä, joten tyttöä veikkaisin

Näkyy joo mulla tuli kans pc:hen ihan älytön värirandu joka oli kai ylimääräistä väriainetta tms. mut plussa oli oikea

http://imgur.com/kC6hewt http://imgur.com/TbmMkG1 Meillä klassinen tyttö-nub ja rakenneultrassa samaa veikattiin jos en teoriasta tietäisi niin olisin varma pojasta kun uloke on noin selkeä

Näistä ei ole kokemusta, mutta Vaunula myy Firkonia jossa on kanssa kopassa selkänoja, pelasti meidän monet vaunuilut

Raskausarpien saaminen on pitkälti geneettisen taipuvaisuuden tulosta, toiset saa herkemmin ja toiset ei yhtään. Äitini ei saanut ainuttakaak vaikka painoa tuli paljon, mä taas sain ekat arpeni jo kasvuiässä lantiolle, reisiin, rintoihin, kainaloiden taakse kun selkä levisi... ja tämän perin isältäni jonka ihotyyppi on arpeutuva, kasvuarpia myös hänellä. Oon rasvannut raskaudet läpeensä, esikoisesta ripsahti ekat rv 33 kun iho oli tosi pinkeä, ja kunnon tiikeriraidat tuli. Tokasta sit vanhat repesivät vähän lisää ja muutama uusi tuli. Jotkut sanovat ettei rasvailulla ole väliä, mutta auttaa se ainakin ihon kutinaan ja kihinään ja helpottaa sen ihon pinnan oloa, ja hieronta tekee hyvää iholle yleensäkin. Raskausarvet vaan tuulee sinne syviin kerroksiin eikä niitä voi estää jos ne on tullakseen. Tulipas romaani

Musta Helmi, ei mikään huono idea mä oon vähän jättänyt tän herran haltuun, et se oikea nimi voi vaikka putkahtaa ihan huomaamatta. Tekonimenä on nyt Bertta (mun isän äidin äidin nimi) ja mitä enemmän makustelen sitä, sitä enemmän tykkäisin siitä etunimenäkin

Ihanaa Solero, onnea vielä täälläkin!

Meillä on nyt pienehkö ongelma, kun kaksi vanhinta on L-alkuisia, ja nyt tyttölupaus taskussa ollaan ihan jäissä että pitäiskö jatkaa L-linjaa (jolloin vaihtoehtoja on tosi vähän ja nekin vähän plääh), vai rikkoa sarja...

^näillä viikoilla sukupuoli ei näy 3D:nä (genitaalit on samannäköiset), vaan sen nub theoryn mukaan sen "tapin" kulma selkärankaan verrattuna voi kertoa kumpi vauva todennäköisemmin on googlaa nub theory