Rinah

Aktiivijäsen
  • Content count

    1480
  • Joined

  • Last visited

About Rinah

  • Rank
    Addikti

Contact Methods

  • Website URL
    http://
  • ICQ
    0
  1. Täällä kuukausiketjuissa tulee helposti sellainen tunne, että kaikki lapset ovat täysin kuivia viimeistään 2-vuotiaana. Yleensähän ne kuitenkin eniten puhuvat, joilla asiat edistyvät hyvin. En kuitenkaan kokisi millään tavalla huolestuttavana jos 2-vuotias ei vielä tajua pottailun saloja, ainakaan tätä ketjua ajatellen. Jos täällä huolissaan ovat 2- vuotiaiden vanhemmat, niin ne oikeasti hitaasti kuivaksi oppivien 3-4-vuotiaiden vanhemmat luultavasti eivät edes viitsi kertoa omista huolistaan. Meidän poika oppi potalle juuri ennen kun täytti kolme, joten en varsinaisesti edes ehtinyt tulla tänne purkamaan huoltani. Meillä käytiin kyllä vaihtelevasti potalla vuoden iästä lähtien, mutta poikaa ei yhtään se touhu kiinnostanut eikä halunnut siellä useinkaan istua. Vielä 2kk ennen 3-vuotispäiväänsä halusi että vaippa jopa puetaan hänelle selällään sängyllä kuten jollekin vauvalle Kuitenkin kuukausi ennen 3-vuotispäivää päätin ottaa vaipan pois kun olimme mökillä ja oli lämmin, ja kas kummaa kun alkoikin sujua. Ei mennyt montaa viikkoa niin oli päivä- ja yökuiva. Eli missään nimessä en olisi huolissaan vaikka 2-vuotias ei tajuaisi pottailua, se kuivaksi opettelu saattaa onnistua ihan yhtäkkiä.
  2. Me oltiin viime kesänä 10kk pojan kanssa Kreikassa ja olisi tosiaan kannattanut viedä enemmän ruokaa mukana. Meillä oli jonkin verran lämpimiä purkkiruokia, mutta ei ne ihan riittäneet ja poika ei vähäisen purukaluston takia suostunut ravintolasta tilattuja lastenannoksia syömään vaikka kuinka yritti muussata. Kaupoista ainakin Kreetalla löytyi ihan hyvin hedelmäsoseita ja jogurtteja, oltiin just sopivasti siirrytty hapanmaitotuotteisiin. Lämpimiä purkkeja löytyi parista turistikaupasta paria eri lajia (Semper). Poika kyllä rakasti vaaleeta leipää ja jopa tsatsikia, joten niilläkin pärjättiin aika paljon Vaipathan on törkeen hintasia, mut en kyllä silti jaksanut niitä roudata Suomesta asti. Varsinkin kun niiden vaippojen hinta oli sitten reissuun nähden aika pieni juttu Nyt mennään samoihin aikoihin Kreetalle ja olen tosi helpottunut kun poika voi jo syödä enemmän tavallista ravintolaruokaa. Meiltäkin on moni kysellyt, että kuinka uskalletaan mennä Kreikkaan. Öö, ei nyt taida olla ihan vaarallisin paikka maailmassa. Ja jos näyttää että suomalaisena vetävät heti turpaan, niin täytyy sitten esittää virolaista tai ruotsalaista
  3. Toi kuulostaa mun mielestä jo tosi hurjalta Ettäkö ei edes ristiäisissä voisi olla muiden kun vanhempien sylissä? Ennen 4kk ikää lapsihan jo vie käsiä suuhunsa ja saa bakteerikantaa monelta muultakin taholta. Me ei aikanaan saatu neuvolasta mitään ohjeita vältellä ihmisjoukkoja eikä sen takia tajuttu olla edes sitä 2 viikkoa kodin suojissa. Silloin kesällä ei nyt tosin ollutkaan mitään influenssa-aikaa ja poika oli kaikkea muuta kuin ennenaikainen. Mutta ymmärrän kyllä tuon 2 viikon säännön ihan hyvin ja se mielestäni pitäisi kyllä tuttavien ja sukulaistenkin tajuta jos vanhemmat niin tahtovat.
  4. Joo et todellakaan anna jatkua noin. Noihin täytyy puuttua heti! Meidän päiväkodissa on ainakin käytössä joku nollatoleranssi kiusaamiselle-linja ja kuulemma jo 1-vuotiailla puututaan jokaikiseen lelun kädestäottamiseen yms. Eri asia tietenkin on mitä hoitajat ehtivät nähdä ja mitä ei. Uskon että varsinkin noiden isompien ryhmässä hoitajilla on ehdottomasti liian vähän silmäpareja nähdä kaikkea. Suosittelen kyllä kysymään hoitajilta lisää, hoitajat luultavasti tietävät kuka ryhmässä on tunnetusti kiusanhenki ja joku on varmasti nähnyt tuon tapahtuman. Liian moni koulukiusaaminen alkaa jo päiväkodissa. Kun noihin puututaan ajoissa, niin siinä voidaan parhaassa tapauksessa parantaa tämän kiusaajankin tulevaisuutta. Ja jos kiusaaminen tai yleinen häiriökäyttäytyminen johtuu kotioloista, niin siinäkin tapauksessa on syytä ottaa kiusaaja tarkempaan syyniin.
  5. Olenkohan jo vastannut tähän Mulla tuli kiloja huimat 24kg, jotka varisi tosi tosi hitaasti. Tietysti liikunnalla ja ruokavaliolla tähän olisi voinut vaikuttaa enemmän. Nyt pojan ollessa 1,5v aletaan olla vihdoin lähtöpainossa, mutta ei siltikään lähtömitoissa. Ei siis mene vieläkään vanhat farkut jalkaan. Ei se ole lantio, joka olisi leventynyt vaan kyllä ne kilot majailee tossa vyötäröllä
  6. Ihan kun mun näppikseltä! Käynnistetty pitkittynyt synnytys oli *elvetistä ja palkinto juoksutettiin heti syntymän jälkeen pois salista
  7. Tulen tyhmän kysymykseni kanssa tänne kun olen jo ihan täysin nää ravintojutut unohtanut Jos leivon piirakkaa, johon tulee kylmäsavulohisiivuja (ei tyhjiöpakattuja) ja piirakka on 30-40min 225 asteisessa uunissa. Voiko sitä raskaanaolevat syödä?
  8. Apua, en nähnyt poistettuja tekstejä mutta tarkennan että itsekin tarkoitin nimenomaan sitä kun poika on oma iloinen itsensä. On kuitenkin niin vauvasta kiinni miten se onnellisuus näkyy ja jos esim vauvalla on kipuja niin missään nimessä iloisuudella ei voi mitata hyvää äitiä. Hyvä äitihän hoitaa lastaan mahdollisuuksiensa mukaan riippuen lapsen luonteesta ja terveydentilasta. Tiedän todellakin ettei kaikki lapset hymyile koko aikaa enkä ole ikänä ajatellut että se olisi äidistä kiinni
  9. ^Sama juttu! Meidän poika on kuitenkin jo ollut yökylässä mummolassa ja joskus iltoja mummon hoivissa kun me ollaan siivoiltu tai käyty leffassa yms. Mun lähipiirissä tuntuu olevaan vain ja ainoastaan niitä äitejä, jotka ei uskalla jättää lasta kenenkään ulkopuolisen hoitoon vielä aikoihin, edes hetkeksi. Ei pitäis välittää muiden mielipiteistä, mutta olen ihan varma että mua pidetään paskana äitinä Hyvä äiti-fiilis tulee ihan jo pelkästään siitä kun näen pojan olevan onnellinen ja iloinen. Ja ihan varmasti sitä halitaan joka päivä tarpeeksi ja sille jutellaan melkeen koko ajan
  10. ^^ Aika harva on kuitenkaan niin superäiti kun väittää olevansa, kulisseja jaksaa itse kukin pitää aikansa pystyssä. Mä oon ollu jotenkin niin huolimaton maineestani, että olen alusta asti tunnustanut voivani huonosti ja olevani ahdistunut. Mua itseä olis tosi paljon ahdistanut esittää hyvinvoivaa ja ottaa vastaan onnitteluja vauvasta. Ja kuten Remuliina sanoi, niin ennen ei oltu ainakaan yksin, nykyään tuntuu että kunnon äidin täytyy selvitä yksin. Jo laitoksella vauva pitää hoitaa lähes täysin yksin, ennen sentään synnytyksen jälkeen äidit saivat sairaalassa levätä ja keskittyä toipumiseen kun vauvat olivat hoitajien hoidossa. Mä oon tämän myötä oppinut ihan jullkisesti myöntään heikkouteni, vaikkakin siinä on sitten vaarana joiden ihmisten paheksunta.
  11. Remuliina: Tuntui tosi pahalle lukea sun kirjotusta Sun on ihan pakko avautua neuvolassa! Kunnilla on olemassa kotipalveluita, joiden kuuluu auttaa kun tilanne on päässyt niin pahaksi ettei äiti jaksa. Ja on tosi ikävää kun muut ei ymmärrä, vaikka nyt lapsi jonkun hetken yöstä nukkuisikin paremmin kun muiden lapset, sinä itsehän voimasi tiedät ja jaksamisesi rajat sekä tunnet lapsesi. Synnytyksen jälkeinen masennus tulee niin paljon helpommallakin vauva-arjella, joten sun tapauksessa pitäisi neuvolassa ottaa tilanne vakavasti, tommonen väsymys altistaa ihan varmasti masennukselle. Voimia Hämmentynyt vieras: Sun ajatukset kuulostaa tosi tutuille vaikka mulla tätä eloa äitinä on takana paljon vähemmän. Mä koen myös tosi usein olevani paska äiti kun ahdistaa normaali vauva-arki. Tiedän että on suuri kynnys puhua asiasta neuvolassa, mutta mulla se ainakin oli käänne hiukan parempaan kun otin yhteyttä neuvolapsykologiin. Tämä psykologi otti asian tosi vakavasti ja oli jo tarjoamassa kunnan kotipalvelua, josta sitten kuitenkin kieltäydyin. Mua auttoi jo tieto siitä että apua saa tarvittaessa. Myös mun fiilikset vaihtelee tosi paljon, melkein jo huolestuttavan paljon. Välillä on tosi iloinen olo ja tällöin suunnitelen vaikka mitä askarteluja yms ja sitten taas mennään pohjalle.
  12. JS

    Mulla jäi pääosin tosi hyvät kokemukset Jorvista. Synnytin siellä heinäkuun lopussa ja sairaala oli melko täynnä synnyttäjiä (perhehuone saatiin vain vikaksi yöksi). Synnytyksen aikana meillä ehti olla kolme eri kätilöä ja kaikki aivan huippuja Osastolle päästiin kuudelta aamulla ja siinä vaiheessa kyllä korpes kun tuotiin samantien vauva opettelemaan imemistä (oli jo harjoiteltu salissa), vaikka tiesivät että siinä oli pari valvottua yötä taustalla Osastolla oli noin puolet kätilöistä kivoja, puolet niin imetysfanaattisia että kyllä olisi meidän poika nälkää itkenyt olemattoman maidontuotannon takia jollei osa kätilöistä olisi antanut lisämaitoa. Ja nimenomaan kannattaa aktiivisesti itse kysellä opastusta asioihin, ainakaan meitä ei noina kiireaikoina oltaisi neuvottu jos ei ite olisi kyselty.
  13. Mulla oli ennen raskautta BMI 19, kiloja tuli 24kg joten en ole loppu-BMI:tä edes laskenut Poika syntyi 42+1 ja painoi 3930g, joten ihan pelkkää vauva ei kilot olleet. Mulla osasyy runsaaseen painonnousuun oli varmasti ihan oma laiskuus ja väsymys. Enemmänkin olisi voinut liikkua ja vähemmän olisi voinut syödä. Ainakin terveellisemmin Nyt 2kk synnytyksen jälkeen vielä 9kg jäljellä, hiljaa hyvä tulee...
  14. Meillä mies jo keksi aika raskauden alussa jyväsen tilalle Hipon ja nyt Hippo-nimestä on meidän perheessä, suvussa ja ystäväpiirissä jo ihan yleinen nimitys vauvoista ja pienistä lapsista Eli Hippo-työnimen tietää about kaikki
  15. Meillä taisi olla 1v 8kk täynnä ennen yrityksen aloittamista, yritys alkoi melko pian häiden jälkeen.