Rontti

Mä olen alkanut epäillä refluksia meidän pojalla. Vauvana poika pulautteli paljon, oli alusta asti huono syömään kiinteitä. Lopetin imetyksen kolmisen viikkoa sitten ja sen jälkeen alkoivat ongelmat. Joka yö poika huutaa 1-3 kertaa. Huuto voi helpoimmillaan olla kitinää, pahimmillaan poika raivorääkyy pitkän tovin ja sätkii. Huutoa kestää määrittelemättömän kauan, siihen liittyy sätkimistä kuin perus uhmakohtauksessa, poikaan ei saa kontaktia ollenkaan ja ennen kaikkea, kaveri nielee ilmaa ihan hirveästi. Viime yönä heräsin kun poika kieppui unissaan ja nousi istumaan ja nielemään. Maha kurluttaa ja poika vaan nielee ja nielee ja nielee. Selvästi pojalla on kamala olla, eihän se huvikseen huuda. Kauhukohtaus ei mielestäni sovi, koska näitä huutoja tulee eri aikaan. Neuvolaan aion olla yhteydessä ja google käy kuumana kun etsin tässä apuja pojan voinnin helpottamiseen. Se huuto öisin on ihan kamalaa ja mulla on ollut täysi työ koittaa kestää. Poikaa siis ei saa pidettyä sylissä, sillä hän menee ihan pitkin poikin, kiemurtelee ja sätkii. Rauhoituttuaan poika yleensä röyhtäilee aika runsaasti ja juo päälle vettä. Nukahtaa sitten ongelmitta ja koisii aamuun asti, paitsi oikein surkeana yönä herätään vielä uudelleen. Nukahtaminen yöunille ei ole yleensä vaikeaa, poika alkujaan nukahti rinnalle ja otti yöllä maitoa kerran-pari. Luulen että maito auttoi aiemmin ja helpotti oloa, joten huuto jäi siihen. Tuntuu kamalalta, vaikka imetyksen lopettaminen oli pakko tehdä. Poika ei tahtonut syödä oikein mitään ja alkoi pelottaa tuleeko siitä jotain puutostiloja, vaikka äidinmaito onkin tuhtia tavaraa. Edelleen jotkut ruuat on ei, joka tietty voi johtua siitä huonosta ruokahalusta ylipäänsä. Esim. lehmänmaito ei tahdo maistua sellaisenaan, mutta rahka tai jugurtti uppoaa täysillä. Huh. Melkoinen vuodatus, eikä tässä varmaan ole kaikki.

Koitan korjata elämäntapoja pysyvästi (pudottaa painoa, syödä terveellisemmin & säännöllisesti, liikkua enemmän), syön vitamiineja ja yritän vaan olla ajattelematta asiaa, eli turha stressi pois (mission impossible).

Mulla oli myös molemmista muksuista nännikipu ekoja oireita. Kuopuksesta osasin jo siitä arvata että odotan. Vaikka oli se silti melkoinen yllätys. Liivit tuntui tosi ikäviltä kun rintavarustus oli sen verran hellänä.

Esikoisesta ei ollut radia ja tyttö oli 4260g/52cm. Kuopuksesta narahdin ja inskat tuli vielä myöhemmin päälle (oisko rv31 tjsp). Poika syntyi rv 37+1, käynnistettiin kun oli mukamas niin iso. Muutenkin tuntui että lääkärit oikein väkisin vänkäsi että esikoisestakin oli radi kun oli niin iso vauva, samoin mun äidillä oli varmasti kun minä olin aikanaan 4080g ja pikkuveli yli 5kg. Jännästi myös mun mies oli syntyessään yli 4-kiloinen. Mutta ei ilmeisesti voi vaan olla isoja vauvoja, radiradiradirallaa. Isän puolella ihmiset on sukupuoleen katsomatta harteikkaita ja pitkiä, pikkuvelikin on satakiloinen ja melkein 190-senttinen ladonovi, meikä jäi kapeammaksi ja lyhyemmäksi, vain 170 pitkäksi. Mutta poika oli arvion mukaan 3,8kg ja syntymämitat oli 49,5cm ja 3930g. Että semmoinen sokerivauva. Synnytys meni ihan penkin alle, mentiin kiireellä hätäsektioon. Raskauden jälkeinen sokerirasitus menikin sitten ihan älyttömän hyvin, eli se siitä. Jos meille tulee enempää lapsia, niin varmaan narahdan jatkossakin. Toiveena tietty ois pudottaa painoa sen 10 kiloa tästä koosta, vaikka en sinänsä kovin ylipainoinen olekaan, jo 5 kilon pudotus veis mut ihannetasolle bmi:ssä. Mutta kymppi olkoon se tavoite. Ainoat hyvät puolet tuossa radihommassa oli ruoka-aikojen säännöllisyys (tahtoo lipsua) ja piikkikammon siedätyshoito, vaikka kurjaa olikin pistellä. Mutta eipä enää ahdista pistäminen niin paljoa kuin ennen!

Ikäeroa 2v2kk ja risat päälle. Ihan hyvä ikäero, aika lähelle sama kuin mulla on pikkuveikkani kanssa. Jos meille tulee enempää muksuja, niin tuo n.2v olisi aika ihanteellinen väli.

Tänään vietettiin nimiäisiä ja pojan nimi on *****.

Esikoistyttö on yleisimmin Elpu, Elska(-Belska) ja Tiu Tiu. Vauvana/vähän pienempänä oli Puklunaattori, Pytteli, Tarjoushaukka, Herkkumonsteri, Räbäles, Igor, Känipool (eli Cannibal), Jou Jou, Pipana ja Juustohiiri. Kuopus on Bruce, Rimppakinttu, Jantteri, Kossi ja Pikkumies. Yhteisenä nimenä lapsilla on Paukkupöksy. Näitä riittää.

Mä mittaan aina aamupaaston ja kahdesti viikossa käyrä, silloin tulee 6 mittausta per päivä. Nyt menee Protaphanea 8 yksikköä joka ilta, eikä verensokerit ole kamalat aamulla. Onneksi tää on kohta ohi, inhottaa niin sairaasti se pistäminen.

Esikoisesta viiva ylsi lopulta aivan ylös rintavarustukseen asti ja tyttö tuli. Sama näkyy olevan tällä kuopuksellakin, jota on lupailtu pojaksi.

Kuopus on vielä mahassa, mutta mun ehdoton kriteerini oli, ettei tuu liian samanlaisia nimiä. Ei siis mitään Tupu-Hupu-Lupuja. Meillä on ollut aika tarkkaa valita sopiva nimi, kun sukunimessä on skandeja ja miehen toiveesta kutsumanimessä ei saa olla ärrää, kun sukunimi alkaa R:llä. Esikoisen etunimi on kansainvälinen (tyyliin Anna, Emma jne), joten samalla linjalla mennään aika pitkälle, lyhyt ja kuitenkin suomalaiseen nimeen sopiva. Mua vähän hiertää nämä Vanessa Jennifer Möttöset ja Ridge Edgar Hämäläiset. Tyyli siis pysyy samana lasten nimissä, vaikka eivät muuten olisi kovin yhteneviä, esim. ala samalla alkukirjaimella.

Onnea Lotta! Mä mittailen kans tarkistuksia, jos on outo olo tai mietin milloin voi syödä. Radin aikana korkein tulos on ollut 7,6. Toki se rasitus antoi hurjempia lukemia, mutta eihän kukaan vedä semmoista määrää sokeria kerrallaan. Kai. Yöh, se oli kamala kokemus se. Mä kans suunnittelen että sitten kun ipana on maailmassa ja ollaan kotona, niin ihan varmana syön maksalaatikkoa, salmiakkia (turbokallot, noitapillit, kuinka niitä kaipaankaan) ja se Muumilimsa! Mulla on haave palata salille kunhan voin ja pudottaa painoa 20kg raskauden alkupainosta. Toki jos lähtee enemmän, niin ei haittaa. Mutta ihan tikuksi en ala. Lihasmassa kasvuun ja mammalle habaa!

Suosituspa hyvinkin, mutta alle tuon 5,4-5,5 saa olla. Ärsyttää mokoma hinkkaaminen, mutta no can do. Inhottaa se pistäminen ihan älyttömästi, hyi että. Mulla onneksi on nuo muut arvot nuhteessa ja viitearvojen puitteissa heittämällä, 7 on mennyt rikki hyvin harvoin, yleensä saa syödä melko hiilarisokeripommin että hetkauttaisi. Ateriainska tästä nyt enää puuttuiskin, sitä en ehkä purematta nielisi. Oliko täällä muita iltainskaa piikittäviä? Paljonko menee?

Mulle määrättiin lisää inskaa, tänään tykitän 4 yksikköä. Harmittaa. Aamupaasto pitäis kuulemma olla 4,8-5,3. Seurataan viikonlopun yli ja maanantaina lisää samaa tavaraa jos tarvii. Muut arvot on oikein hyvät ja saan antaa sormenpäille hieman armoa kun ei tarvi ottaa käyrää loppuviikkona. Aika inhaa tuo pistely, mutta onneksi laskettu aika on aina vaan lähempänä.

Enimmillään on ollut 5,8-5,9 ja syynä liian kevyt iltapala ja/tai liian pitkä paasto. 2 yksikköä nyt perjantaihin asti joka ilta ennen viimeistä iltapalaa. Eilen oli 5,2 ja söin tosi tukevan iltapalan edellisenä iltana, eikä ollut mitään inskaa vielä kuvioissa. Tänä aamuna oli taas 5,8 kun se iltapala oli liian köykäinen. Semmoinen lievähkö ähky pitää näemmä tulla iltapalasta niin ei sokerit viiraa. Kuulemma kolmisen päivää kestää ennen kuin se inska alkaa purra ja mun pitää syödä enemmän hiilareita. Ateriaväliä lyhennettiin 2-3 tuntiin, äyh. Ei oikein tahdo saada mitään alas niin tiheään. Ruokahalu on vähän on-off.

Ei riittänyt mun yritykset, vaan tuli illalle insuliinia. Takki tyhjä, siipi maassa, mutta täältä noustaan vielä.

JES! Aamupaasto yli 10h paaston jälkeen 5,4! Tänään kokeilen taas uudenlaista iltapalaa. Melkosta tieteilyä. Mun paastoheitot on siis enimmillään ollut tyyliin 5,8-5,9. Mun isä, jolla on 1-tyypin diabetes, oli sitä mieltä ettei niin pientä inska-annosta ole noita arvoja varten. Mut saa vaan koomaan, sanoi hän. Että ei nuo heitot ole ihan mahdottomia sitten. Vielä kun sais nuo paastoajat lyhyemmiksi ja löytyis Se iltapala, niin homma toimis paremmin. Plus jos voisi liikkua näiltä supistuksilta ja kivuilta.

^ Oiskohan ollut vaan mittausvirhe? Esim. käsiin ois jäänyt jotain tmv.? Mua alkoi nyt oikeasti pelottaa tuo insuliini. Diabeteshoitaja passitti mut äitiyspolille ja aika on ens tiistaina. Mä en halua lisää neuloja! Mulla on niin uskomaton piikkikammo ettei tosikaan, tuo sokerimittauskin kastelee vielä selkää ja puhalluttaa. Jos pitäisi alkaa vielä inskaa tuikkimaan, niin pyörryn kauhusta jo ajatustasolla. Vielä on pari iltapalavaihtoehtoa kokeilematta, jospa siitä löytyisi apua. Muuten sokerit on ihan loistomallilla, ei ylityksiä. Mutta nuo aamupaastot, ne mokomat perkeleet suoraan sanoen.

Voi kun voiskin liikkua! Tänäänkin työnsin esikoista rattaissa muutaman sata metriä ja heti supisti niin ettei henki kulkenut. Ärsyttävää. Pitää hengittää syvään. Taas. Välillä tuntuu että tuo mittari heittää arvoja ihan hatusta, liuskoja kuluu poskettomasti kun en enää luota siihen tulokseen mikä ekana tulee. Siis jos se on kovin korkea. Heitto voi olla jopa yli 0,5 yksikköä. Älytöntä!

Mä mittaan heti kun nousen ylös ja konkoilen käsienpesun kautta alakertaan piikittämään. Tänään paasto oli tosiaan 5,7 herätessä ja kyllä meni heti päivä pilalle. En oikeesti tiedä mitä tehdä, kun yhtenä iltana iltapala X on jees, toisena ei. Siis aamupaaston perusteella. Kai se pitää herätä aikaisemmin syömään. Argh.

Kuinka pitkä paasto teillä on välillä iltapala-aamupala? Mua alkaa tosissaan nyppiä kun taas oli aamupaasto 5,7. Eilen otin viimeisenä iltapalana maitorahkaa ja kirsikoita, ekana ruisleipää kunnon päällyksillä. Tosi ahdistavaa. Toki mulla venyy paasto aika pitkäksi, pitänee laittaa joku kello herättämään tai jotain. Muuten sokerit on onneksi mallillaan. Ja tosiaan, tuskin niitä hiilareita tarvis laskea. Itse arvioin paljonko jossain on, että osaan ottaa oikean kokoisen annoksen ja vähän tietää miten sokerit käyttäytyy. Tosin eilen söin ihan reilun annoksen perunaa päivällisellä ja sokerit ei nousseet mihinkään, joten tiedä noista. Mutta eihän tuo villi aamupaasto (joka on 90% ajasta alle raja-arvon) ole peruste insuliinille?

Paasto venähti, mutta sokeri 5,5. Veikkaan ettei ollut ihan tarkin arvio, mutta kokeillaan vielä lyhyemmällä paastolla sama juttu. Lupaavaa! Ja vähän tympii kun ei vaan laske, mutta syypää on nyt ainakin pitkäksi venähtänyt paasto.

Mä voin periaatteessa syödä mitä vaan, eikä sokerit nouse yli rajojen (karkkia en pysty syömään ja jäätelöä syön harvoin), mutta tosiaan se aamupaasto on se mihin kompastelen. Kokeillaanpa kohtsillään tuota rahkaa! Pasta ja riisi on tummia, samoin leipä, mieluimmin sitä Reissarin tosi tummaa. Kauratyynyt on kans hyviä. Kahvia ei mee ollenkaan ja teetä aniharvoin. Soijakaakao on kyllä hyvää, mutta hiilareita on pikkasen liikaa, joten satunnaiskäytössä. Rehuja syön paljon, monesti teen lounaalle salaattiannoksen ja leipäpala kaveriksi tai joku proteiini. Päivällisellä en syö leipää, paitsi keiton kanssa. Yritän laskea suurpiirteisesti hiilarit suositusten mukaan, vaikka en tee käyrää. Mun siis tarvii mitata joka päivä se aamupaasto ja tehdä käyrä 2krt viikossa. Miten muilla? Hiilareita mulle tulee liian vähän, paino on pikkasen pudonnut ja nyt jumittelee samoissa lukemissa. Ei sinänsä haittaa, kun en tietoisesti laihduta ja vauva kyllä saa kaiken tarvitsemansa. Kunhan oon synnytyksestä toipunut, niin painelen lenkille ja salille, jos vointi vaan sallii. Mulla liikunta on melkeinpä mahdotonta kun supistaa ihan seisominenkin. Onneksi mitään avautumista tmv ei ole tapahtunut. Mutta siis, tosi kiva lukea noita teidän esimerkkejä, lisää vaan! Mä meen pitkälti sen käypä hoito-sivun suosituksella ja siksi menee sitä leipää. Pfffft. Pitäis muutenkin vähän reipastua ja syödä säännöllisemmin, plus kokeilla uusia ruokia kun kerran mieskin on intoutunut kokkaushommista.

Mulla ei oo ollu sokeria pissassa, esikoisen aikana oli kerran, mutta siksi kun olin juonut tuoremehua ennen neuvolassa käyntiä. Munista pysyn kaukana, ne tulee ylös heti. Toki leivonnassa niitä käytän, mutta paistettuna tai keitettynä... Hyh. Mutta rahkaa syön ihan mielelläni, Rainbow'n kermarahka on herkkua semmoisenaan, rasvaa 10% ja hiilareita oli tyyliin 4/100g. Ei paha. On ne maustetut 4% rasvaa myös hyviä, ehkä pikkasen makeita mun makuun. Mutta ei auta kun jatkaa etsimistä. Kertokaa ihmeessä iltapalojanne ja miksei muitakin aterioita, nuo esimerkkijutut on vaan leipää, leipää, leipää.

Meen aikalailla heti nukkumaan, mulle suositeltiin kahta iltapalaa tuon aamupaaston takia. Pitää kokeilla tänään rahkaa tai vastaavaa kaveriksi viimeisellä iltapalalla. Vois kokeilla vähentää hiilaria ja lisäis muita, ei tullut mieleenkään aiemmin.

Iltapalavinkkejä kehiin vielä, ei riitä ruisleipä eikä weetabixit. Aamupaasto huitelee rajan tuntumassa, tänään oli 5,4. Muuten sokerit on tosi hienolla mallilla, ei pauku rajat läheltäkään, mutta toi aamupaasto. Ahdistaa, tympii ja ketuttaa. Yhtenä aamuna paasto oli hyvä, koska päivällinen oli mennyt niin myöhään ja se vaikutti varmaan sitten yöhön. Sinä päivänä en ottanut käyrää, joten tiedä millä lukemilla mentiin. Mutta aamulla oli sokerit 4,3. Puuroa pitää kokeilla vielä ja jos sekään ei riitä, niin en oikeasti tiedä mitä tehdä. En ala syömään yöllä. Kai tässä pitää alkaa illalla keittelemään makaroneja tai jotain. Turhauttavaa!