Elokuu

Onhan tuo ihan ok juttu.Tosin se on aina yhtä huvittavaa,että äiti punnertaa lasta tuntikausia,ja isä lähtee siitä juhlimaan "kovan urotyön tehneenä" Mutta enpä mä kyllä haluaisi varpajaisilta kieltää siipalta missään nimessä.Paras ajoitus olisi varmaan se,kun itse on vielä laitoksella.

Tiedän ainakin yhden perheen,jossa lapsen äidin sisko on kaikkien kolmen lapsen kummi.Enkä oikein osaa pitää sitä mitenkään outona.Jos äiti on kokenut siskonsa läheisimmäksi ihmiseksi,niin miksi ei?On näilläkin lapsilla sitten toki muita kummeja pari kappaletta.

Meilllä ei ole vauvasta tietoakaan,mutta jo nyt kamala vääntö asiasta Molemmilla on aika yleiset nimet ja minun yleisimpien joukossa,mutta tässä taitaa olla nyt kaksi periaatetta vastakkain.Mies tarjosi jo kompromissia: saan valita lasten nimet,jos tulee hänen sukunimensä,mutta enpä arvannut vielä luvata Onneksi tässä on tatä aikaa neuvotella...

Meillä vauva on vielä haaveissa,mutta pikku hiljaa on osteltu kaikkea pientä.Lähinnä tässä vaiheessa vaatteita ymv. Vaunut jne. tärkeimmät jätetään sitten sinne raskausajalle.Osin tilan takia ja osin siksi,että silloin varmasti tulee perehdyttyä tarkemmin tämän tyyppisiin asioihin

Meillä vielä vauvahaaveissa,mutta pikku hiljaa on kaikkea alettu hankkimaan.Etukäteen on mietitty,että turvakaukalo ja hyvät vaunut ovat ne asiat,joista meillä ei tingitä

Meille tulee mummi & vaari ja miehen puolelta mumma & paappa

Kun minusta tulee äiti... - haluan antaa lapsille LAATUaikaa - haluan kuunnella & ymmärtää lapsiani - kannustaa liikunnallisiin harrastuksiin (huom! en pakottaa - vaan kannustaa) - näyttää lapsille maailmaa - antaa isälle tilaa ja mahdollisuus olla lapsen kanssa niin paljon kuin haluaa (enkä omia lasta itselle) - kannustaa lukemiseen & itsensä kehittämiseen mahd. paljon - haluan pitää kiinni sovituista asioista ( & opettaa lapselle saman asian) - ja tietysti tukea terveen itsetunnon sekä itsenäisyyden kehitystä Ja jotain itselle: - edetä uralla (ilman että vauva tai ura kärsii) - käyttää edelleen korkokenkiä ymv. jos siltä tuntuu - ottaa miehelleni & itselleni myös yhteistä "omaa" aikaa

Meillä yritys tulee vasta myöhemmin tänä vuonna ajankohtaiseksi,mutta on jo ajat sitten päätetty ettei puhuta asiasta etukäteen kenellekään (eikä varmaan itse raskaudestakaan kovin äkkiä...) Itse en oikein kestä sitä höösäystä & kyselyä,mikä vauvauutisesta lähes aina seuraa Ja toisaalta jos kävisi niin ettei vauvaa tulisikaan,niin asian voisi käsitellä kaksin eikä koko suvun voimin...

Täällä ilmottautuu yksi opiskeleva & vauvasta haaveilija lisää Meillä on molemmilla on vielä yliopistoa jäljellä & molemmat käydään töissä,mutta vauva on suunnitteilla.Näillä näkymin tämän vuoden lopusta voisi alkaa yrittämään - se nyt on taas eri asia miten nopealla aikataululla tärppää.Mulla taitaa jäädä vuosi,eli käytännössä gradu.Miehellä hieman enemmän. Päädyttiin ratkaisuun pitkän pohdinnan jälkeen.Järkevämminkin voisi tietysti tehdä,mutta meistä tämä tuntuu hyvältä ratkaisulta

Nimet on tietysti päätetty meillä jo ajat sitten Eli kolme nimeä tulee - on sitten tyttöjä tai poikia

Tämän ketjun vinkkejä mä jo odotan innoissani,sillä vaikka vauva onkin vasta haave,niin kaappeja olen alkanut jo täyttämään pikkuvaatteilla

Yksi kaveri on kahden lapsen kirkkoon kuulumaton kummi.Toisessa kastetilaisuudessa ei saanut olla muiden kummien kanssa,vaan joutui vieraiden joukossa seisomaan.Toisen lapsen ristiäisissä sai olla niin kuin muutkin kummit Eli kuten jo aiemmin tullut esille - papista kiinni.

Kauanhan tätä jo ehdittiin odottaa eli JIPII!!!