Molla

^Eipä kestä! Kiva, jos tuosta oli apua . Päiväkodissa henkilökunta on usein niin tottunut vallitseviin käytäntöihin, ettei aina hoksaa, että niitä voi joku ihmetellä. Eikä kaikkea vaan muista uusille perheille kertoa. Kysyä kannattaa aina, jos jotain ihmettelee oman lapsen päiväkodissa - mieluiten tietysti hyvässä hengessä eikä hyökäten.

Oman kokemukseni mukaan kuravaatteet ja tec-vaatteet pitävät vettä yhtä hyvin, mutta päiväkotityössä kurahousut ovat vaan tec-vaatteita kätevämmät. Yleensä kurakelillä sisääntullessa kurahousut autetaan nopeasti lapsen päältä, eikä niitä välttämättä ehditä heti pestä (tärkeämpää on saada lapset sujuvasti sisään ja ruokapöytään ). Kurikset odottavat hetken pinossa päiväuniaikaa, jolloin ne ehditään pestä ja ripustaa kuivumaan. Tec-haalarit likastuisivat helposti sisäpuolelta pinossa, kun taas kuravaatteet voi huuhdella sisältäkin. En myöskään ole vielä törmännyt päiväkotiin, jossa kuivauskaappitilaa olisi ylenmääräisesti, joten pelkät kurahousut saadaan ehkä vielä mahtumaan kerralla kuivuriin. Sen sijaan 20 teknistä (toppa)haalaria olisi jo liikaa. Isommat lapset voivat sisään tullessaan kurahousujen riisumisen jälkeen siirtyä itse riisumaan puhdasta haalaria lattialle, eikä koko eteinen sotkeennu ja pienemmät on mukavampi riisua sylissä, kun aikuisen ei tarvitse varoa omien vaatteitaan. Puhtaalla, mutta märällä lumella tec-vaatteet ovat mielestäni päiväkodissakin varsin kätevät, eikä silloin välttämättä tarvita kurahousuja, kun huuhtelurumba jää pois. Sen sijaan keväisin ja syksyisin kurasäällä kurahousut, saappaat ja kurarukkaset ovat paikallaan. Päiväkotien pihat todellakin ovat monesti kotipihoja kuraisempia, kun kulutus on niin kovaa. Sadetakkeja käytetään kokemukseni mukaan aika harvoin. Takit/haalarit kestävät yleensä tihkusadetta ja kaatosateessa harvemmin ulkoillaan. Vanhempien toiveetkin vaihtelevat paljon. Osa toivoo kurakelillä tec-vaatteiden päälle puettavan kuravaatteet mm. tuon auton likaantumisen vuoksi ja osa taas ei. Henkilökunnan on aika vaikea muistaa, ja kaikkia sijaisia, opiskelijoita yms. informoida, miten kunkin lapsen kohdalla toimitaan. Välillä kuulee kuravaatteiden perusteluna sanottavan myös, että tällöin vältytään lasten mankumiselta "Miks mun tarvii, kun ton ei?". Koitan tällä nyt hiukan avata tätä päiväkotien kummalta kuulostavaa toivetta kuravaatteista. Se mikä kotieteisessä yhden tai muutaman lapsen kanssa sujuu käteästi, voi päiväkodin isossa ryhmässä olla hankalaa. Eikä vanhempien tarvitsekaan osata ajatella kaikkea päiväkodin toiminnan kannalta! Henkilökunnan pitää kysyttäessä osata esittää toiveille perustelut. Ja tietenkin päiväkoteja ja käytäntöjä on hirveästi erilaisia. Osassa kurahousuttomuus saattaa hyvinkin onnistua. Kirjoittamani perustuu omille kokemuksilleni päiväkotityöstä. Kyllä me ihan mielellämme niistä kurahousuista päiväkodeissa luovuttaisiin . Tähän varmaan sopii loppukaneetiksi kertomus työkaverista, joka lähti etelänmatkalle pahimpaan kura-aikaan. Lentokentällä sitten tuuletti matkaseurueeseen kuuluvan 5-vuotiaan kanssa, että "Jee, ei viikkoon kurahousuja!!!"

En ole varsinaisesti asiantuntija siinä, miten hoitopaikat jaetaan, ne kun on tosiaan johtajien heiniä. Totta on kuitenkin tuo, että kunnan on lain mukaan järjestettävä hoitopaikka 4 kuukaudessa eli hakemus on jätettävä tosi aikaisin. Tästä on poikkeussääntönä se, jos vanhempi työllistyy tai saa opiskelupaikan äkillisesti. Tällöin hoitopaikka on järjestettävä kahdessa viikossa, mutta se voi ollakin sitten ihan mistä päin kaupunkia/kuntaa hyvänsä. (Yleensäkään kunnalla ei ole velvollisuus järjestää hoitopaikkaa juuri sieltä, mistä vanhemmat ensisijaisesti toivovat .) Tuo kahden viikon -sääntö ei kai varsinaisesti koske muuttamista, ellei muutto sitten johdu tuosta äkillisestä työllistymisestä. Eli ratkaisevaa teidän tilanteessa on nyt vissiin se, oletteko muuttaneet yllättäen työn tai opiskelupaikan takia. Jos olette, silloin teidän kohdalla tulisi noudattaa tuota kahden viikon -sääntöä. Kannattaa varmaan soitella vielä tuolle johtajalle, jonka kanssa olette puhuneet ja selvittää asiaa. Oman kunnan päivähoitotoimistoon voi myös olla yhteydessä, mutta johtajat yleensä tietävät kunkin alueen hoitopaikkatilanteen parhaiten. Varautukaa myös siihen, että jos (toivottavasti!) hoitopaikka järjestyy nopealla aikataululla, se ei välttämättä ole lähipäiväkodista. Lähipäiväkotiin kannattaa pyytää jonotuspaikkaa heti, jos joutuu johonkin kauemmas. Hoitopaikka pyritään antamaan tietysti aina mahdollisimman läheltä kotia tai vanhemman työmatkan varrelta (varsinkin jos ei ole autoa käytössä), mutta kiireellisssä tapauksissa se ei aina ole mahdollista. Tämä hoitpaikkojen jakaminen on hankala asia toteuttaa ja lehdissäkin siitä aina välillä kirjoitetaan. Raha/säästöt ovat se, joka asiaan tietysti eniten vaikuttaa. Nyt syksyllä on varsinkin ruuhkaisilla päivähoitoalueilla ryhmät jaettu täyteen, eikä tyhjiä paikkoja jätetä varmuuden vuoksi, koska se maksaa. Paikkoja ei kuitenkaan vuoden aikana yleensä vapaudu kuin muuttamisen vuoksi tai jos lapsi jää vanhemman kanssa kotiin työttömyyden tai uuden vauvan takia. Hoitopaikkahakemuksia tulee kuitenkin tasaisesti, kun perheet muuttavat tai vanhemmat työllistyvät. Nämä vapautuvat paikat ja uuden hoitopaikan tarvitsijat eivät useinkaan kohtaa, jolloin syntyy tilanne, että lapsi ei saa paikkaa sieltä, mistä vanhemmat ovat toivoneet, vaan sieltä, missä vapaa paikka sattuu olemaan. Asiaa auttaisi, jos päiväkotiryhmiä ei buukattaisi ihan täyteen, jolloin kesken vuotta hakeville olisi tilaa. Ylipaikoille lapsia ei saisi sijoittaa kuin väliaikaisesti, mutta tätäkin välillä käytetään (väliaikaisuutta ei ole missään määritelty, joten se väliaikainen ylibuukkaaminen voi kestää kauankin ). Se ei kuitenkaan ole lasten kannalta hyvä, jos ryhmäkoot vain paisuvat. Syksyllä paikkoja vapautuu eniten, kun eskarit lähteävät kouluun, mutta nyt tässä vaiheessa uudet hoitopaikat on ehditty jo jakaa ja ryhmät ovat tosiaan aikas täysiä. Tässä tuli nyt varmaan jo asiaa vähän aiheen vierestäkin, mutta toivottavasti se valotti hieman sitä, miksi päiväkodista on annettu niin tyly vastaus. En tiedä, oliko tästä vastauksesta muuten mitään apua . Joku muu voi täydentää, jos tietää enemmän. Toivon kovasti, että teidän tilanne ratkeaa nopeasti parhain päin ja huoli hellittää .

^Vuorohoidosta voin vastailla työntekijän näkökulmasta Vuorohoidosta ei ole säädetty juurikaan mitään valtakunnallista ohjeistusta (esim. päivähoitolaissa ei vuorohoitoa ole erikseen määritelty), joten säännöt ja ohjeistukset on hyvin kuntakohtaisia. En kuitenkaan usko, että tuo max.10h hoitopäivän pituus voi koskea vuorohoitoa juuri noista syistä, jotka luettelit. Meillä yöhoitovuorot lasketaan karkeasti niin, että vanhemmalle varataan nukkuma-aikaa 8h yövuoron päälle+työmatka, jonka jälkeen lapsi haetaan hoidosta seuraavana päivänä. Eli jos pääsee yövuorosta vaikka klo7 aamulla, niin lapsi haetaan iltapäivällä kolmen-neljän maissa. Aika paljon vanhemmat saavat sumplittua työvuorojaan niin, että lapsilla voi olla välillä hyvin lyhyitäkin hoitopäiviä (jos toinen menee esim. aamuun ja toinen iltaan. Myöhemmin menevä tuo hoitoon ja aiemmin pääsevä hakee.). Tätä mahdollisuutta ei tietysti ole, jos toinen on reissutöissä tai on yksinhuoltaja. Imetystä voi tottakai jatkaa, vaikka päivähoito alkaakin, mutta nukahtamista on hyvä harjoitella ilman tissiä. Sitä kun ei kunnallinen päivähoito pysty tarjoamaan . Muita nukahtamisrutiineja (maitopullo, silittely tms.) toteutetaan hoidossa mahdollisuuksien mukaan, jotta lapsen olo olisi mahdollisimman mukava ja turvallinen. Mitähän muuta vielä voisi vuorohoidosta mainita... Yövuoroihin viedään tietysti oma yöpuku, meillä lisäksi ainakin pyyhe iltapesuja varten. Ja mukaan kannattaa pakata oma rakas unilelu, jos sellainen on käytössä. Varavaatteita kannattaa viedä riittävästi, meillä yleensä vaihdetaan lapselle yövuoron jälkeen puhdas vaatekerta. Henkilökunnalle kannattaa kertoa, mitä keinoja voi kokeilla, jos lapsi vaikka herää yöllä. Kaikille ei toimi samat kikat! Vuorohoidossa on tav. päiväkotia enemmän henkilökuntaa, koska vuorojakin on enemmän. Lapsella (ja vanhemmilla) saattaa mennä hiukan tavallista päiväkotia kauemmin, ennen kuin oppii kaikki tuntemaan. Myös päivärytmin ja rutiinien oppimisessa voi lapsella mennä kauemmin, kun vuoroja on paljon ja ne vaihtuvat epäsäännöllisesti. Toisaalta lapset ja henkilökunta tulevat usein hyvin tutuiksi ja läheisiksi, kun yhdessä ollaan "herkkinäkin hetkinä" nukkumaan mennessä ja aamulla herätessä. Hoitovuorot pitää yleensä varata etukäteen, yleensä noin viikkoa ennen. Tällä voidaan varmistaa, että henkilökuntaa on paikalla riittävästi lapsimäärää varten. Lasten hoitopäiväthän vaihtelevat jatkuvasti vanhempien työvuoroista riippuen, joten on varsin tärkeää, että henkilökuntamitoitusta voidaan ennakoida ja tarvittessa muuttaa. Näin ainakin meillä. Joka talossa on omat käytäntönsä, joista kyllä tutustuessa kerrotaan. Tutustumiskeskusteluun kannattaa varata runsaasti aikaa ja laittaa vaikka omia kysymyksiä lapulle ylös. Tietoa tulee kerralla paljon ja osa pian unohtuukin, joten kysellä kannattaa vielä hoidon alettuakin. Henkilökunta opastaa kyllä talon tavoille . Laita vaan vielä kysymyksiä, jos niitä pyörii mielessä. Vastaan mieluusti, jos vain osaan!

No, ei nää asiat aina ole mitään itsestäänselvyyksiä. Niin että lisää vaan hyviä kysymyksiä!

Kesävaatteista: Hellesäällä on hyvä olla sisä- ja ulkovaatteet erikseen, vaikka ne käytännössä samanlaisia onkin (t-paitoja, sortseja, mekkoja). Meidän pienten osastolla yleensä vaihdetaan sisääntullessa lähes kaikki vaatteet sukkia ja paitaa myöten, kun päiväkodin piha on kuin mikäkin hiekkaerämaa kesällä ja vaatteiden vaihdolla sitä hiekkaa tosiaan tulee edes vähän vähemmän sisään. Vanhemmat yleensä jättää eteisnaulakkoon haalarin paikalle ulkovaatekerran erikseen. Tai sitten me henkilökunta kaivellaan varavaatteista puhtaat sisään tullessa. Kannattaa muuten kertoa päiväkodissa, jos jotain tiettyä vaatetta ei halua laitettavan ulos. Kenkinä lapsilla kesällä on pääasiassa lenkkareita ja sandaaleita. Joitakin lapsia hiekka sandaaleissa saattaa häiritä, mutta sen varmasti vanhempikin tietää! Pienillä on usein sukat sandaaleissakin, ettei kengät hierrä, mutta vanhempien toivomusten mukaanhan näissä asioissa mennään. Te tiedätte parhaiten mikä omalle lapselle sopii . Meillä laitetaan aurinkorasvaakin vanhempien toivomusten mukaisesti. Oma rasva kannattaa viedä mukana, päiväkodeilla harvemmin on omia rasvoja jo ihan siksikin, että eri lapsille käy eri rasvat (herkkäihoisille omat jne.). Myös pihavaatteita kannattaa miettiä auringolta suojaamisen kannalta (ohuita pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita, lippalakkeja jne.). Toivottavasti saadaan sopivasti aurikoinen, mutta ei liian helteinen kesä!

Vähän sama ongelma kuin pelkällä sukunimellä merkkaamisessa on laittaa pelkät nimikirjaimet. Ei ole mukavaa seistä eteisessä keskellä kiireistä pukemistilannetta kädessä rukkanen, jossa lukee T.K ja miettiä, onkohan tämä Tiinan vai Teemun ja mitkäs niiden sukunimet nyt olikaan! Toki mikä tahansa merkintä on parempi kuin ei mitään, mutta etunimen avulla omistaja löytyy yleensä nopeimmin (+sukunimi tai sukunimen ensimmäinen kirjain, jos ryhmässä on useampia samannnimisiä lapsia). Joskus kyllä tuntuu, että lasten vaatteet viettää päiväkodissa ihan omaa elämäänsä, kun niitä katoaa ja ilmestyy esiin välillä aivan hallitsemattomasti, vaikka yrittäisi olla kuinka huolellinen... terveisin vielä yksi lastentarhanope