Rekkuli

Sain ihan unelmatyön, mutta olen raskaana. Ennen koeajan loppumista tarvitsee lakisääteisestikin jo työnantajalle kertoa asiasta. Työnantaja vaikuttaa ihan reilulta, mutta pelkona on silti että pistävät pihalle koeajan puitteissa. Onko raskaana olevalla mitään suojaa koeajalla? Todellakin haluaisin jatkaa kyseisessä työssä äitiysloman jälkeenkin.

Allekirjoitan täysin. Itsellä tosin todella kivuliaita supistuksia tuli vain ihan loppuajasta, kun synnytys muutenkin nopea.

Meillä olisi tarkoitus, että olemme aluksi molemmat osittaisella vanhempainvapaalla ja imetyksen salliessa mies jää kokonaan kotiin ja itse siirryn kokopäiväisesti työelämään. Saa nähdä kuinka varsinainen toteutus onnistuu. Riippuu niin paljon lapsesta, että mitään ei ole vielä lukkoon lyöty.

Tuo sf-mitta on niin paljon kiinni myös vauvan asennosta ja mittaajasta. Mulla sama mittaajakin saanut ihan eri lukemia samalla kerralla.

Täällä ohjeistuksena on neuvolan mukaan, että esikoisesta ollaan 2vrk, jos kaikki kunnossa. Seuraavista 6h jos kaikki ok. Eli aika liukuhihnalla. Kätilöt ja hoitajat tekevät sitten kotikäyntejä tai vauvaa pitää mennä näyttämään siaraalaan. Toki aina tapauksesta riippuen nuo menevät.

Nyt äitiysloman alettua voi sanoa, että hyvin suhtauduttiin Tosin esimies kaipailee jo pikaisesti takaisin...

Piti tulla sanomaan, että eivät laittaneet pihalle Maksoivat jopa täyttä palkkaa sairasloman ajan vaikka olisin oikeasti tippunut Kelan sairauspäivärahalle. Olen erittäin tyytyväinen työnantajaan, mutta toisaalta nyt ei tavallaan kehtaa edes harkita työpaikan vaihtoa mammaloman aikana...

Miksi huijata lasta ja valehdella? Mitä sitten kun selviää, että vanhemmat ovat valehdelleet koko ajan ja naapurin Tomppa paukauttaa että joulupukkia ei oikeasti olekaan olemassa? Meillä ei muksuja pukilla tulla huijaamaan eikä huijattu meitäkään nassikkana. En ymmärrä, että miksi sitä tehdään. Joulun taikaa nyt saa muualtakin kuin huiputtamalla.

Turha sitä on varhentaa, kun vähenee sitten toisesta päästä. Sairaslomaa saa jos olo alkaa olla sellainen että ei töissä jaksa olla.

Itse en aikoinani saanut viikkorahaa. Ns. kuukausirahaa saatiin isompina 50mk jos tehtiin listan mukaiset kotihommat... Kuivui koko idea kokoon aika nopeasti. Kouluarvosanoja hinkatessa ylöspäin meillä oli käytössä pisteet. Niitä tuli seuraavasti 7 -> ei pisteitä, 8 -> 1 piste, 9 -> 2 pistettä, 10 -> 3 pistettä. Vastaavasti jos arvosana oli 6 -> lähti 1 piste. Sinällään tämä oli vanhemmille epäedullinen, että arvosanat olivat yleensäkin vähintään sen 7. Tietyn pistemäärän saavutettuaan sai sovitun asian. Isoveljellä se oli tietokone ja mulla hevonen Tulihan se sieltä sitten lopulta.

Ei nyt varsinaisesti liity raskauteen, mutta raskautumiseen kuitenkin... Anoppi oli sairastanut syöpää jo toistakymmentä vuotta. Me olimma alkaneet yrittämään esikoistamme pari kuukautta ennen kuin anoppi joutui sairaalaan. Tärppiä ei tuntunut tulevan vaikka kuinka tikutin. Yksi aamuyö heräsin siihen, että olin nähnyt unta, jossa kerroin anopille tehneeni raskaustestin ja se oli plussa. Eli viimeinenkin lapsosista saisi jälkikasvua, jota oli odotettu. Siihen anoppi hymyili ja nukkui hetken päästä pois. Joku etiäinen siinä tuli ja menin samana yönä tekemään testin ja selkeä plussahan sieltä rävähti, minkä aavistin jo ennen viivan näkymistäkin. Anoppi nukkui pois saman päivän aikana... Jotenkin tuon tapauksen takia ollut aika rauhallisin mielin koko raskauden ajan. En ole pelännyt esimerkiksi aikaista keskenmenoa tms. Jollain tavalla myös aika pelottava kokemus kaikenkaikkiaan ja alkanut uniansa miettimään sen jälkeen vähän enemmänkin.

Joitain puudutusaineita ei voi käyttää raskausaikana, mutta korvaavia löytyy. Itsellä juurihoidettu ilman puudutusta raskausaikana (eikä muuten edes satu vaikka hammaslääkäripelkoinen olenkin). Nyt joudutaan myös repimään toinen viisuri irti raskauden loppuvaiheilla, kun vaivaa jo niin paljon ja sinne tullut reikä riesaksi.

Esimies tietää nyt raskaudestani ja onnitteli. Kaikki ollut ihan ok ja käski alkaa katsella seuraajaa samalla kun palkkailen uutta porukkaa. Myös kiitettävää palautetta on työstäni tullut paljon vaikka sairalomalla olenkin nyt joutunut supitselujen takia olemaan. Toivotaan nyt että eivät keksi mitään syytä pistää mua ulos. Äitiysloma alkaa tuossa marraskuun loppupuolella ja koeaika päättyy marraskuun alussa.

Olen tyytyväinen muuten, mutta neuvolalääkäri on aika ikävä tapaus. Oli aikaisemminkin omalääkärini enkä tykkää naisesta yhtään. Teki jo silloin kanssani hoitovirheen. Tässäkin raskaudessa tokaisi rajusta pahoinvoinnista vain, että se kuuluu asiaan ja on kestettävä. Teki hänen opiskelukaverinsakin töitä vaikka voi pahoin. Juu, mutta jos mikään ei pysy sisällä niin mitenkäs jaksaa töitä tehdä. Onneksi neuvolalääkärin juttusilla tarvitsee käydä harvoin ja ajat tiukassa joten ennemmin ohjaavat päivystykseen.

HelmiQ:n kanssa samaa mieltä. Eipä se ole asenteesta kiinni, että kovien supistusten takia alkaa kohdun suu aukeamaan jo vkolla 20+. Sen lisäksi kärsin runsaasta pahoinvoinnista liki kuukauden. Nyt olen tosiaan supistusten takia sairaslomalla ja levättävä olisi. Kontrolli parin viikon päästä ja katsotaan onko tilanne muuttunut mihinkään suuntaan. Lisäksi issias kivut vaivaavat ajoittain, mutta se on pientä.

Nyt mennään 16.vkolla. Olen vain tasaantunut "normaaliin" verrattuna. Siedän paljon enemmän ja suhtaudun asioihin huomattavasti rauhallisemmin ja järkevämmin. Jotkut turhat itkut tuli alkuraskaudessa ja silloinkin itkin ja nauroin samaan aikaan itselleni Tuskin loppuraskaudessakaan tulen sen suuremmista tunteenpurkauksista kärsimään.

No voi olla ainakin vähän luottavaisemmin mielin hetken aikaa. En esimiestäni näe hetkeen, mutta puhelinyhteydessä ollaan viikoittain. Vielä en viitsisi kertoa, ku työsuhdekin niin alussa. Olen tuossa pari viikkoa lomalla ja sen jälkeen ajattelin täräyttää, koska mahakin alkaa varmaan siinä vaiheessa näkyä.

Juuri miehen kanssa puhuttiin, että jos mua ei koeaikana potkaista nykyisestä paikasta pihalle, niin äitiysloman jälkeen palaan heti töihin. Mies jää kotiin. Syy on ihan taloudellinen, koska mulla sen verran suuremmat tulot, että mun ei kannata paljon kotiin jäädä. Toinen mahdollisuus on osittainen hoitovapaa, koska itse pystyn tekemään töitä myös iltaisin.

Koeajalla tarvitsee kertoa ja vähän reaktio hirvittää.

Me mennään Skotlantiin pariksi viikoksi. Silloin viikkoja kasassa jotain 18. En usko mahan olevan vielä silloin ongelma ja pahoinvointikin helpottanut aikalailla.

Näin sanottiin mullekin. Sanoi että kissan ulosteesta saa hyvin epätodennäköisesti tokson.

Samoja tuntemuksia täällä. Terkalle mietin kanssa puhuvani, mutta tuntuu ettei se ole sellainen ihminen, jolle haluaisin avautua. Tuntuu myös ettei miehelle voi puhua, vaikka yleensä hänen kanssaan kaiken jaankin. En vain osaa puhua tästä ahdistuksesta. Nyt ehkä suurinpana ahdistuksena on työ. Vaihdoin juuri ennen raskautta työpaikkaa, jossa en viihdy yhtään. En haluaisi jatkaa siellä, mutta tuntuu ettei ole sallittua jäädä työttömäksikään. Työ ei kestäisi enää montaa kuukautta, mutta ahdistus on niin kova etten haluaisi sinne enää palata sairaslomani loputtua. Samanlaisia tuntemuksia on ollut ennenkin kun työpaikka on ollut ahdistava eli sinällään en usko tämän johtuvan hormooneista. Suvussa on jos jonkinlaista mielisairautta ja masennusta. Myös viimeaikaiset muutokset ovat ehkä vaikuttaneet asiaan kuten läheisen kuolema ja tietysti tämä ensimmäinen raskaus. En tiedä. On vain sellainen olo, että voisi hautauta peittojen alle. Aurinkoiset päivätkään eivät saa iloiseksi vaikka itse yrittää ajatella positiivisesti ja että kyllä tämä tästä. Masennusta en ole aikaisemmin sairastanut, mutta esim. äitini syö masennuslääkkeitä.

Täällä alkanut nyt viikoilla 7+ raju pahoinvointi. Neuvolassa sanoivat että siihen olisi lääkityskin. Kellään kokemuksia?

Lasketaaan 6kk:n tulojen mukaan, jos ne ovat 20% suuremmat kuin vuoden-parin takaiset verotustulot.

Työsoppari loppuu 2kk ennen äitiysloman alkua. Juuri uudessa työpaikassa aloittanut ja epäilen jatkon mahdollisuutta. Eivät ainakaan vakinaista, mutta ehkä voisi olla saumat jatkaa vielä se 2kk:tta. Jääpi nähtäväksi. Toisaalta, ei se 2kk työttömänä haittaa jos ei vain tarvitse Kelan kanssa tapella, kun opiskelen samalla