Rouva O.

^ Meillä on nyt 8 kk vanha poika, joka ihan pienestä asti on tottunut nukahtamaan rinnalle. Nykyisin syökin parhaiten unille mennessään, kun muuten ei tahdo malttaa. Meillä on toimittu näin oppien vastaisesti jo siis kahdeksan kuukautta eli nukutettu rinnalle parisänkyyn ja siitä siirretty omaan sänkyyn nukkumaan. Joskus poika iltaisin nukahtaa myös omaan sänkyynsä, mutta harvemmin. Yöllä herää kaksi kertaa ja saa rintaa molemmilla kerroilla, nukahtaa taas siihen ja, jos en vain itse nukahda, niin siirrän syötön päätteeksi omaan sänkyynsä. Pojan sänky on meidän parisängyn vieressä, joten samasta huoneesta herää. Aika usein hän nykyään hieman havahtuu siirrettäessä, mutta jää kuitenkin jatkamaan uniaan pinnasänkyyn. Heräämisiin ei meillä ainakaan mitenkään vaikuta se, nukahtaako poika illalla rinnalle vai omaan sänkyyn. Nyt tuntuu imettäminen olevan ihan kätevä tapa nukuttaa, koska uusien taitojen ja liikkumisen opettelu tahtoo viedä kaiken huomion ja paikallaan pysyminen muuten kuin syödessä on hankalaa.

Kiitos onnitteluista tikris80 ja perhostyttö Kuukautiset ovat nyt virallisesti myöhässä, oireita ei edellekään ole juuri nimeksikään. Tein vielä tänään yhden testin, koska mietin, että jospa vain kuvittelen (kun ei ole oireitakaan) ja sen takia kuukautiset ovat myöhässä. Haalea viiva ilmestyi ihan testiajan puitteissa. Muistin vielä yhden uuden oireen, jota en aikaisempaan viestiini kirjannut. Muutama päivä ovulaation jälkeen olin yhtenä päivänä ihan tajuttoman väsynyt. Oli viikonloppu ja nukuin päivällä useamman tunnin päikkärit, mikä mulle on ihan vierasta. Samanmoista ja yhtä totaalista väsyä ei ole sen jälkeen näkynyt.

Hervoton Asiantuntija asialla.

Mitään vauvatavaroita, en edes lehtiä ole hankkinut. Joitakin omia suuriksi käyneitä housuja olen vähän sillä mielin säilönyt, että jos niitä joskus raskautuessaan voisi ehkä pitää.

Meillä yritys on ollut vähän 'sinnepäin', joten en ole ihan hirveän tiukkana ollut. Ovulaation jälkeen ja kierron loppukohden alkoholia on tullu käytettyä vähemmän. Viini ruoalla ja yömyssy silloin tällöin maistuu. muoks. kirjoitusvirhe

20,3 tällä hetkellä ja pitkään on ollut tuossa samoissa tietämissä. Olen huomannut, että tämä on mulle sopiva.

Sunnuntaina haalea plussa ja toinen samanmoinen pari päivää sitten. Neljännellä raskausviikolla mennään. Tänään pidättäydyin testaamasta (otti kyllä koville ja mieskin tiedusteli töistä kotiutuessaan, että missäs rouvalla on tämän päivän testit ). Olo on epäuskoinen, mutta onnellinen. Tein ensimmäisen testin illalla ja seuraavana yönä ei kyllä meinannut tulla uni silmään, kun uutista mielessäni pyörittelin. Yritän muistutella itselleni, että kuukautiset voivat vielä pari päivää myöhässäkin tulla, varsinkin kun testiviivat olivat tosi haaleat ja testasin jo ennen kuin kuukautisten olisi pitänyt alkaa. Peukut ja varpaat pystyssä!

Neljä päivää sitten haalea plussa ja samanmoinen toissapäivänä. Juuri miehelle totesin, että hassuinta tässä on se, että yleensä ennen kuukautisia minulla on hyvin selkeitä oireita: rinnat kipeät, turvotusta, kiukkuisuutta, alavatsatuntemuksia, migreeniä. Ja nyt ei mitään noista! Toisaalta... - olo on hieman nuhainen (mies oli oikeassa flunssassa viime viikon, joten otapa sitten selvää, mitä tämä mulla on) - iltalämpö mulle vähän koholla, silti ei varsinaisesti sairasolo. Vetelä olo kylläkin, varsinkin kun työpäivästä selviää ja pääsee kotiin - oire, joka sai testaamaan, oli kumma ontto ja tyhjä olo vatsassa, jotain lievän kuvotuksen nälän välillä, kun ruokailusta oli kulunut monta tuntia. Paljon mahdollista, että tuntemuksia tulee, jos kaikki menee hyvin ja raskaus jatkuu. Näin varhaisessa vaiheessa sitä yrittää itseään toppuutella odottamaan, että kuukautiset olisivat kunnolla myöhässä, ennen kuin ihan kunnolla repeää odotuksen ihanuuteen. (Ja sitä, että roikkuu illat täällä foorumilla ja kirjoittelee tänne, ei tietenkään lasketa )

Mietin tätä samaa asiaa jo vähän, kun tutkailin, mitä neuvolassa mahdollisesti kysytään ensimmäisellä kerralla. Ehkä on aikaista vielä sitä miettiä, kun ihan alussa mennään ja varhainen keskenmeno kummittelee takaraivossa. Meidän tilanne on tosi 'epämääräinen' siinä mielessä, että en muista, kuinka kauan meillä on menty ilman ehkäisyä ja pelattu ajoituksella (tai siis minä olen vähän tuota puolta mietiskellyt vällyjen välissä ), toisin sanoen siis varmoilla päivillä. Tämä on ollut aika helppoa, sillä kierto ovulaatioineen on aika säännöllinen. Vuosi sitten kesällä sain ikävän ja pitkällisen tulehduksen, jonka takia varsinaiset yhdynnät eivät kertakaikkiaan onnistuneet vajaaseen vuoteen. Nyt alkukesästä tilanne helpotti ja olin siinä vaiheessa itsekin jo kypsynyt (todellakin melkoisen tovin kypsyteltyäni), että nyt olisi aika ryhtyä lapsia ihan kunnolla toivomaan ja tekemään, jos niitä oikeasti haluaa. Ikää kun on jo päälle kolmenkymmenen. Ja ei muuta kun tuumasta toimeen Kesällä mentiin huolettomasti, ei siis mitenkään kalenterin kanssa tähtäillen ja sillä tavalla olisi varmaan jatkettukin. Tästä kierrosta, mistä nyt varovainen plussa, en itse odottanut kyllä mitään, kun mielestäni oltiin sänkypuuhien kanssa liian aikaisessa ovulaatiota ajatellen. Olin jo asennoitunut siihen, että meillä voi mennä pidempäänkin, ennen kuin raskaus saa alkunsa, kun meillä nykyään harrastetaan 'harvemmin mutta parempaa' -periaatteella. Toki kuvittelen tietäväni, milloin olisi otollinen aika, mutta en siis siippaa silloin väkisin makuukamariin vänkää Nyt siis valtaisa yllätys ja suuri hämmennys tässä vaiheessa, kun odotellaan viivojen vahvistumista. Jänskättää!