syksyn tyttö

Ihania lapsosia täällä

Lillian, en kuulu tähän ketjuun, mutta sanottiinko sulle ultrassa mitään istukan paikasta? Jos istukka on edessä(edes osin siinä ja noilla viikoillahan se vie vielä muutenkin paljon tilaa) niin niitä sydänääniä ei välttämättä todellakaan saada vielä kuulumaan noilla viikoilla. Vaikka olisi vain yksi matkassa niin huonolla tuurilla voi mennä hyvinkin viikoille 17+ ennen kuin mitään kuuluu neuvolan dopplerilla, kuten siskollani teki. Jos yhtään rauhoittaisi tieto. Muuten, onnea kaksosista.

Meillä ei pidä paikkaansa. Taulukon mukaan pitäisi olla tyttö ja poika toi kyll on.

Pitää varmaan kokeilla unipussia jos ei ala rauhoittumaan illat. Sinäänsä en sitä haluisi kun on sitten hyvä, että toinen pääsis tarvittaessa aamusta tulemaan pois huoneesta.

Olisiko jollain vinkkejä miten sen taaperon saisi pysymään siellä sängyssä? (vaihtoehtona ei ole siirtyä takaisin pinnikseen) Meillä siis poika on nukahtanut nätisti itsekseen. Siirtyi isojen sänkyyn ja pari viikkoa meni hyvin kunnes keksi, että sieltä pääsee pois. Nyt sitten ei suostu olemaan sängyssä ellei ole hänen kanssaan siellä. Unen saantiin menee aikaa helposti tunti kun toinen vaan pyörii, ihan sama laittaako sen nukkumaan seiskalta vai ysiltä. Pinniksessäkin meni nukahtamiseen aikaa mutta ei se mua haitannut koska toinen nätisti oli siellä itse. Nyt siis jos hänet jättää sänkyyn joko itkee ja juoksee perään tai vaan juoksee perään. Tässä menee kumminkin se koko ilta ja oma aika. Nyt vielä kun pitäis saada opiskelujuttuja kummankin tehtyä niin pitäis saada käyttää se oma ilta siihen.

Meillä saa syksyn paikat tietää jo aika usein keväällä mutta sitten muuten voi mennäkin aika tipalle tiedon saanti.

Onhan niissä paljon eriä mutta en silti ymmärrä miksi ei pärjäis jos kotonakin pärjää. Itse vielä tuntee omat lapset ja tietää vähän miten ne toimii. monet pelkää vähän turhaan uusia asioita lasten kanssa ja huomaavat, että kyllähän ne sujuu kuten ennenkin kun asennoituu vaan vähän erillä lailla.

Jos te pärjäätte kotimaassakin kolmen lapsen kanssa niin miksi ette sitten muualla? Pieninhän ei vielä edes liikutuossa vaiheessa kovin nopeasti yhtään mihinkään ja vanhemmillakin jo ikää. Kyllä mie lähtisin jos yhtään siltä tuntuis.

Kiusaamiseen pitää puuttua heti, eli et todellakaan anna vain jatkua. Vaikeaahan se välillä on päiväkodissa kun ei ne hoitajatkaan valitettavasti voi kaikkea nähdä. Muuten en osaa auttaa. Toivottavasti selviää ja kiusaaminen loppuu.

Olen pahoillani mekh km:stä.

Voimia

Meillä lapsi päätti itse, että hän nukkuu nyt isossa sängyssä kun sekin on ollut pojan huoneessa koottuna jo jonkun aikaa. Eipä siinä paljon auttanut äidin enää tarjota pinnasänkyä. Lapsella ikää 1v 6 k. Itse olisin jättänyt isoon sänkyyn siirtymisen kuukauden parin päähän kun oltais totuttu hoitoon. Sen aloitus kun osui tähän samaan saumaan. Hoidossa nukkuu päiväunet pinnasängyssä.

Meillä taas hampaiden pesu onnistuu kun laitan oman harjan suuhun ja mie pesen pojan hampaita ja poika samalla mun. Ennen oli ihan mahdotonta pestä, nyt on onnistunut noin.

Tuulssi, jos tarkoitit, että käy kylvyssä susta harvoin ja olisi siksi punainen niin eipä kai. Meillä menee välillä viikko ettei toi poika käy suihkussa/kylvyssä ja ei napa ole punainen.

Monessa paikassa kyllä väitetään silti, että keskenmenolla ja imetyksellä ei ole yhteyttä ja varmaan yhtä monessa toisin. Itse en usko, että keskenmenon syy(ainakaan ainut) oli esikoisen imetys vaan olisi varmaan mennyt kesken joka tapauksessa. Sinäänsä siis en näe, että imetys kannattaa lopettaa uudelleen raskautuessa ellei se tunnu häiritsevän muuten, mutta jos ei halua tandemimetystä niin lopettaisin varmaan sitten muutamaa kuukautta ennen niin ehkä lapsi helpommin käsittää että tissi ei ole enää hänen ja toisaaltaan ei tunnu, että se uusi tulokas vei häneltä sen tissin kun ollaan jo oltu hetki muutenkin ilman. Eiköhän se teillä suju ihan hyvin.

Muimui voimia. Tuntuu tosi pahalta teidän puolesta.

Perhostyttö, meillä mie imetin poikaa johonkin 1v 3 kk asti. Syy lopetukselle oli uusi raskaus ja imetyksen aikana/jälkeen tuntuneet "supistelut". Voi olla, että olisi loppunut muutenkin koska mies ja poika lähti muutamaksi päiväksi reissuun silloin, mutta kyllä poika senkin jälkeen yritti kaivaa tissiä vielä esiin. Sinäänsä harmitti imetyksen lopetus kun raskauskin meni sitten kesken, joten tavallaan turhaan lopetin sen, mutta päätös oli tehtävä silloin niiden tuntemusten perusteella. Jos ei olisi ollut noita supisteluita ja raskaus olisi jatkunut niin olisin varmaan imettänyt johonkin vuoden vaihteeseen saakka ja lopetellut sen kun raskausviikkoja olisi ollut joku 20-25. tandemimetystä en olisi itsekkään halunnut.

Pojan huonoin joululahja oli tädiltä. Serkkupojan vanhat villavaatteet. Ei siinä muuten mitään, käyttämättömätkin, mutta olisi niistä voinut sen serkkupojan nimen ottaa pois kun se oli siihen erikseen kirjailtu(mie sitten ratkoin ne pois). Eikä kyllä ole edes kauhean hyvän malliset ja meillä jo oli ennestään joten eipä ole tullut pidettyä.

Meillä ulkoillaan joka päivä, ihan laiskuuttaan siis. Poika viihtyy niin paljon paremmin siellä, että voi tehdä muita hommia samalla eikä hypi sisälle seinille ja kitise koko aikaa. Eikä tarvitse samalla lailla leikittäjää kuin sisällä. Jos ei jaksa kieltää jotain juttua jota ei saa tehdä, eikä ole varaallista niin välillä käännän vaan pään tai lähen enkä muka huomannut sitä. En edes tajunnut, että puuron laitto mikrossa olisi laiskuutta .

Käytiin sitten uhmaamassa kaikkia voimia ja mentiin adventtikirkkoon viiden lapsen kanssa, neljä alle nelivuotiasta. Ja sehän meni kohtuu hyvin. Lapset tietenkin touhusivat mutta olivat hiljaa. Onneks tuossa kirkossa on sivulla ylhäällä parvi missä voi liikkua häiritsemättä koko kirkkoa(kun ei vuoden ikäisiltä voi odottaa, että istuvat nätisti penkissä koko kirkonmenon ajan). Se vaan ärsytti kun ihan lopussa meidän poika P kaatui ja rupesi itkemään joten mentiin portaisiin ja ovi kiinni jotta itku ei kuulu kirkkoon. No sisko oli kolmen vanhimman kanssa jo lähtenyt pois kun eivät enää jaksaneet. No V oli kaatunut sitten ulkona ja halusi tulla äidin luo. No mie sitten vein sitä äidin luo joka oli vielä sisällä. No P ei ilmeisesti enää halunnut sisälle koska alkoi kauhea huuto kun menin lähellekään ovea, joka mun oli pakko aukaista, että V pääsee äitinsä luo. V itki ihan hiljaa kaatumistaan ja sitä, että oli satuttanut polvensa. No heti oli joku mummo sanomassa, että hiljaa kun vaan aukaisin oven V:lle. Juu, no sanoinkin, että ei me tämän kiljukaulan kanssa olla sinne tulossa, autan vaan V:n äidin luo. Tietenkin tosi oletettavaa, että olen menossa sisälle kiljuvan lapsen kanssa kun olin jo lähtenyt heti pois sieltä kun toista alkoi harmittamaan.

Kertokaapa hyviä paikkoja Saarenmaalla yksivuotiaan kanssa. Kiinnostais lähteä sinne ensi kesänä mutta ei olla koskaan käyty siellä niin olisi kiva kuulla kokemuksia muutenkin.

Olen mielenkiinnolla lukenut keskusteluja aiheesta. Itselläni on rauhallinen lapsi ja onhan sen kasvatus monessa asiassa ollut toisenlaista kuin siskolla ja jolla on muutamakin vauhdikkaampi tapaus. En siis sano, helpompaa koska eri asioita on vaikea verrata keskenään. Musta ei silti siskoni lapsen ole huonosti käyttäytyviä vaikka niillä riittääkin energiaa ja musta sitä saa tietyissä rajoissa purkaa. Ei tietenkään toisia satuttaen ja tavaroita rikkoen. Se mikä mulla sattui silmiin oli, kun joidenkin mielestä ei vuoden, puolentoista ikäistä lasta voi vielä kasvattaa. Musta se kasvatus lähtee jo ihan pienestä pitäen. Ehkä se ei ole vielä niin näkyvää ja ehkä tuollaiselta vuoden ikäiseltä ei voi ihan samaa olettaa kuin kolmivuotiaalta. Mutta kyllä mie miellän kasvatukseksi sen miten ruokapöydässä käyttäydytään(meillä ei saa leikkiä, jos leikitään eikä uskota niin ruoka lähtee pois. Sen voi saada takaisin kerran ja jos leikki jatkuu niin sitten ei ole nälkä), miten kaupassa ja vieraisilla käyttäydytään. Tietenkään ei toi sitä aina muista mutta kun niitä asioita kerrataan kerta toisensa jälkeen niin alkaa se käyttäytymismalli jossain vaiheessa jättämään muisti jälkiä tuohon lapseen. Ja tottakai mielestäni kasvatusta on sekin miten lapsi näkee mitä vanhemmat tekevät tietyssä tilanteessa, kiittävät, ottavat muita huomioon. Nämä ovat ehkä niin tavallisia asioita, että ei edes ajatella, että nekin on kasvatusta.

Meille hankittiin potkupyörä(vaikka ei tuo sillä vielä aja, ei yllä edes jalat maahan penkiltä, mutta saa joululahjaksi). Kyllä tuolla musta voi ajaa montakin vuotta. Joo, voihan olla, että ajaa sitten kolmivuotiaana tavallisella pyörällä mutta tod.näk. kumminkin ajaa pari kolme vuotta tuolla potkupyörällä. Tilanpuutteen kyllä ymmärrän.

Cittarin voisikin käydä katsomassa. Eilen löysin myös meillä yhdestä toysRus'in mainoksesti boshin työkalusetin.

Jaimee, on ehkä toi clas ohlssonin rakennussarja vähän liian oikea tuolle pikkuiselle. Täytyy käydä katselemassa. Pitäis aina ostaa heti kun miettii ja sen näkee.