Midsummer

Töissä oli pakko kertoa aikaisin, mutta kaverit ja sukulaiset saavat odottaa että eka ultra takana. Emme halua kertoa, jos jokin menee vaikka pieleen. Asia on raskas käsitellä jo keskenäänkin, saati sit sellaisen kaverin/sukulaisen joka sitä ei ole kokenut. Itse en kaipaisi lohdutusyrityksiä, sillä siinä herkässä mielentilassa hyvääkin tarkoittavat sanat saattaisivat satuttaa. miehen tuki saa riittää. Enkä halua sitä, että läheisilläni on vaikea olla lähelläni, jos eivät tiedä miten tulisi tukea.

Ennen plussausta ei ollut oikeastaan mitään oireita. Nyt vain vatsakipuja jonkin verran. Oireita odotellessa, rv 6+0.

Hyvin mainittu aikaisemmin tosta kipujutusta.Sikiöhän reagoi äidin kiputuntemuksien kautta, ja toisilla kuvan tekeminen ei tunnu kummoiseltakaan. Itsellä harkinnassa koko lavan kokoinen tatuointi, joka liittyy tulevaan lapseemme. Nähtäväksi jää, että tuleeko se otettua ennen vai jälkeen lapsen syntymän. Ehkä kuitenkin jälkeenpäin, kun emme aio ottaa sukupuolta etukäteen selville. Suomalaisten tatuoijien hygieniaan luotan 100%:sesti. Hormonit kyllä saattaa oikeesti vaikuttaa esim. siihen miten iho ottaa värit vastaan. Itellä esim. oli allerginen reaktio takanapäin kun otin pohkeeseeni tatuointia. eihän se muste tarttunu olleskaan. Raskaus vaikuttaa niin kokonaisvaltasesti et kannattaa miettiä ottaako vaiko eikö ota.

Plussasin kun kuukautiset oli kolme päivää myöhässä. Mutta saman päivän aikana tuli kyllä negatiivinenkin tulos kun piti tehdä varmistustesti. Kesän aikana tuli parikin negaa kun kuukautiset oli myöhässä.

Hermoileeko teidän puoliskot enemmän kuin te? Mulla on juuri tälläinen tilanne. Itse en stressaa oikeastaan mistään vaan annan asioiden mennä omalla painollaan. Viikkoja on nyt vasta kuusi ja miehen mukaan en saisi edes siivoo, saati sit kantaa kauppakasseja. Eipä toi usko, että enemmän haittaa tulee jos sohvalla makaan. Kavereiltansa kun on kuullut, että alku- ja loppuraskaudessa ei saa olla yhtään stressiä. Huh. Kokemuksia toisen hermoilusta kellään?

Mä lataisin nytkin itteni täyteen salmiakkia jos vaan vois. Ei kestä kun ei voi syödä sitä rajattomasti. Kauhee kun alko nyt ruokkiin tätä ajatusta.

Salmiakkia ja tabascoo. Jälkimmäistä ihan missä vaan, leivän päällä, ruuassa, keitoissa. Kaikessa. Ja jalapenoja kans. En oo pitkään aikaan syöny tulista ruokaa mut nyt on pakko saada.

Kannattaa aina kääntyä terveydenhoitajan tai lääkärin puoleen jos aikoo raskausaikana pudottaa painoa tai jotenkin kontrolloida sitä. Ne tietää jutut ja osaa parhaiten neuvoo. Itellä se ongelma, et paino nousee hyvin herkästi ja turpoon pelkällä salaattiruokavaliollakin. Kidutusta kun tietää ettei voi syödä mitään herkkuja kun tietää et paino karkaa käsistä ilman raskauttakin. Ja nyt on raskauskin vasta aluillaan, joten pitkä jakso edessä pelkkää syömisen tarkkailua. kasviksia kasviksia ja vielä lisää kasviksia.

En aio ottaa. Työn puolesta ollaan antamassa sekä sika- etä kausi-influenssarokotetta, mutta jätän väliin kun en oo koskaan mitään sairastanu, niin tällä uskomuksella mennään ensi kesään asti.