Emni

Meillä on vm 2010 edget sport-rungolla, eli just sillä leveällä jarrulla. Lastentarvikeliikkeestä ostettiin Emmaljungan seisomalauta, niistä tuo tietty malli menee myös tuohon vanhaan sport-runkoon. Osa yleislaudoista saattaa myyjän mukaan sopia sporttiin, mutta ainakin bumprider-lauta ei mennyt niin näppärästi ja asettunut yhtä hyvin kuin Emmaljungan oma lauta. Vanhassa sport-rungossa kun se laudan kiinnitys tulee leveän jarrun takia aika kauas ja myyjän mukaan monien yleisseisomalautojen kiinnitys ei yllä sen jarrun yli kunnolla. Tästä syystä päädyttiin ostamaan Emmaljungan oma lauta. Hinta tuolle Emmaljungan omalle laudalle oli 74e.

Tämän päiväkirjan saa poistaa: http://www.vauva.info/foorumi/topic/7367-saa-poistaa/?p=789422

Meillä esikoinen alkoi rakenneultran jälkeen mennä mitoissa ja painossa laskettua aikaa edellä ja sf-mitta huiteli koko ajan yli yläkäyrän. Kätilö arveli joskus rv30+ tienoilla, että isokokoinen vauva on tulossa, samoin lääkäri sanoi käsikopelolla rv32 lähtien, että on nelikiloinen syntyessään. Rv 33 ultrassa meni vähän yli viikon edellä mittojen puolesta ja paino vastasi mittoja, arvio noin 4kg. laskettuna aikana. Rv37+jotain oli kokoarvioultra, jossa painoarvio laskettuna aikana 4,0-4,2kg. ja lantio kuulemma niin tilava, että varmasti mahtuu tuota isompikin vauva tulemaan alateitse. Tyttö syntyi 2pv lasketun ajan jälkeen ja oli 3214g. / 50cm. Vielä synnyttämään mennessä kaksi eri kätilöä kopeloivat päältä, että iso vauva tulossa (4,2kg.). Yllätys oli aikamoinen, kun ei se vauva sitten iso ollutkaan. Luultavasti mm. pitkät jalat olivat huijanneet ultrassa, kun tytöllä oli heti syntyessän kokopituuteensa nähden pitkät jalat, oli muuten aika sirorakenteinen. Myös edessä oleva iso ja nopeasti kasvanut kohtu huijasi, että vauva tuntui niin paljon isommalta. Kovinkaan paljon isompi ei kuulemma olisi mahtunut alateitse syntymään, nytkin tuli mukavat repeämät ja vauvan pää jäi synnytyskanavassa jumiin. Mielenkiinnolla odotan, mitä tästä toisesta aikanaan sanotaan.

Meillä ikäeroksi tulee noin 4v. 2kk., mutta kouluvuosissa 5, koska esikoinen on joulukuun lapsi ja tämän tulokkaan laskettu aika menee alkuvuoden puolelle. Ennen esikoista toivoin useampaa lasta ja mielessä oli noin 3-4 vuoden ikäero. Luultavasti lapsiluku jää tähän kahteen ja tämä ikäero tuntuu nyt ihan hyvältä. Esikoinen on ollut aika haastava ja vieläkin heräilee/valvottaa öisin, joten sekin on yksi syy, miksi pienempi ikäero olisi tuntunut tosi raskaalta. Kaiken lisäksi varauduttiin paljon pidempään ikäeroon, mutta tärppi kävikin vastoin odotuksia niin nopeasti, että tulee nyt tällainen ihan kiva ikäero. Parasta on, että saan olla pienemmän kanssa kotona, kun esikoinen menee eskariin ja kouluun, tää on itselleni tässä viime aikoina muodostunut tärkeäksi asiaksi. Itselläni on 3v. 7kk. nuorempi sisarus (kouluvuosissa 4) ja hyvin ollaan leikitty yhdessä, ikäero ei missään nimessä ole ollut liian suuri, ehkä jopa liian pieni siinä mielessä että mustasukkaisuutta on ollut puolin ja toisin paljon ja riidelty on hyvinkin paljon, osa kyllä selittyy luonne-eroillakin. Miehellä taas on itseään 11v. vanhempi sisarus, jonka kanssa eivät ole koskaan olleet kovin läheisiä ja vähän aikaa edes asuneet saman katon alla ikäerosta johtuen.

Meillä on Emmaljungan Duo Edge -yhdistelmät ja Emmaljungan Scooter -kuomurattaat. Vauva-aikaan oli matkiksina Gracon Miraget, jotka toimi ihan ok kaukalon kanssa, mutta laitettiin ne mummolakäyttöön kun 1,5-vuotias esikoinen ei mahtunut nukkumaan niissä (pää tuli selkänojassa yli). Silloin ostettiin Scooterit matkarattaiden virkaa toimittamaan. Nykyään 3,5-vuotias matkustaa lenkeillä yhdistelmissä ja pidemmillä kauppa- ja kaupunkireissuilla Scootereissa, kummassakin mahtuu nukkumaan vielä päivätorkut. Seuraavan olisi tarkoitus syntyä ensi talvena ja tuplille ei tarvetta, seisomalauta hankitaan, jos tiedossa reissuja tms. Onneksi kaukalo menee Scootereihin kiinnitysnauhalla, joten ne toimivat sitten matkiksina myös vauvalla.

Esikoisesta värjäsin reilu viikko ennen synnytystä, kun juurikasvun ja latvojen värin ero oli niin silmiinpistävä, mutta silloinkin värjäsin lähinnä pituuksia. Nyt olen muutenkin ollut värjäämättä jo 9kk. ajan ja aion olla koko raskauden loppuun asti eli helmikuulle saakka. Oma väri saa kasvaa ja tarkoituksella viime syksynä värjäsin "omalla" värillä, ettei tarvitse värjäillä niin usein / ollenkaan.

Meillä on 3-vuotiaalle kerrottu siittiöistä ja munasoluista ja että siittiöt tulevat mieheltä ja munasolu naiselta ja kun ne yhdistyy, tulee vauvasolu. Aiheesta on katsottu tytön kanssa mm. Olipa kerran elämä -sarjan jaksoa. Tyttö ei vielä toistaiseksi ole kysynyt, miten varsinaisesti ne siittiöt sinne naisen vatsaan päätyy, mutta kun asiasta joskus kysyy, niin aiotaan kertoa ihan suoraan, kuten Chimelli tuossa ylhäällä kertoi. Meidän tyttöä on toistaiseksi kiinnostanut kovasti sikiön kehitys, joten aiheesta on katsottu youtubesta animaatioita ja synnytyksestä kerrottu vain toistaiseksi se, mitä tyttö on suoraan osannut kysyä. Omasta mielestäni tässä on hankalinta se, että mitä jos lapsi sitten kertoo vaikka hoidossa tai sukulaisissa muille pienille lapsille näitä totuuksia ja tuleeko siitä ongelmia (esim tuttavissa on lapsia, jotka ei isompanakaan vielä tiedä näistä jutuista ja pelkään, että oma lapsi sitten möläyttää "totuuden"). Mutta niin, yritetään puhua näistä tytön oman kiinnostuksen ja kysymysten mukaan kotona ja niin kuin asiat olisivat mahdollisimman neutraaleja, eikä niissä olisi mitään ihmeellistä ja nolottavaa.

Itselleni määrättiin alkuraskaudessa (huhti-toukokuu) allergialääkettä, otin sitä minimiannoksen, jolla pärjäsin eli 0,5-1 tbl/vrk. Nytkin otan yhtä tbl päivässä, vaikka raskauden mahdollisuus onkin koko ajan olemassa. En usko että hetken aikaa käytettynä on vaaraksi, kun lääkärikin sitä määräsi. Ja valmisteena on kestine.

Meille ostettiin tytön ollessa 1,5v. Emmaljungan Scooter 2.0:t ja en voisi tyytyväisempi olla. Kevyet ja ketterät, liikkuvat mainiosti epätasaisessakin maastossa ja isohkojen renkaiden ansiosta hyvät työntää myös ulkoilureissuilla, asfaltilla, hiekalla, lumessa jne. Silti tarpeeksi hyvin liikkuvat ahtaissakin paikoissa. Tilavatkin ovat ja meidän pitkä 3-vuotias mahtuu mainiosti nukkumaan, jos tarve. Plussaa se, että meidän Gracon turvakaukalo sopii hyvin rattaisiin, joten mahdollisella seuraavalla lapsella pystyy käyttämään jo ennen puolen vuoden ikää.

Meidän lapsi siirtyi pinniksestä lastensänkyyn 2v. 5kk. ikäisenä. Tosin tipahti sängystä heti ensimmäisenä yönä lattialle (sängyssä vain pään kohdalla matala laita) ja pidettiin muutama kuukausi pinnasängyn laitaa ylimääräisenä laitana sängyn ja nojatuolin väliin asetettuna. Vihdoin saatiin hankittua turvalaita ja sen ansiosta lapsi pysyy sängyssään. On niin kova pyörimään unissaan, että tippuu ihan varmasti, ellei ole tarpeeksi korkeaa laitaa. Pinnasänky vaihdettiin sen vuoksi, kun oppi kiipeämään laidan yli ja tippui siitä kerran lattialle. Muutoin olisi mahtunut hyvin nukkumaan pinniksessä.

Meillä on aina oltu iltavirkkuja ja aamu-unisia, myös me vanhemmat. Melkein 3v. menee nukkumaan aikaisintaan 20.30, jos ei ole nukkunut päiväunia ollenkaan ja herännyt tosi aikaisin ja normaalisti noin klo 21-21.30 sänkyyn ja nukahtaminen kestää välillä puolituntia, joskus tunnin. Yleensä on arkisin unessa puoli 10 mennessä. Lapsi nukkuu 10-11h. yöunia (heräilee tosin öisin). Päiväunia nukkuu, jos on heränny aikaisin ja nukkunut yöllä huonosti, vähintään puolen tunnin torkut tarvitsisi joka päivä, ettei ilta mene kiukutteluksi. Meidän lapsella hyvät päikkärit tarkoittaa usein hyviä yöunia. Kellontarkkaa ryhmiä ei koskaan saatu toimimaan, mutta nuo noin 10h. yöunet on muodostuneet nyt sopiviksi. Meitä ei tämä myöhäinen nukkumaanmeno haittaa, koska olen paljon poissa iltaisin, niin ehdin sitten nähdä lapsen hereillä, kun tulen kotiin. Samoin kyläilyt ym. onnistuu paremmin, kun ei tarvitse olla puoli 8lta jo kotona nukkumassa. Aikaiset aamut (ennen 7.30) ei sovi lapselle eikä vanhemmillekaan, joten tämä on ollut ihan hyvä ratkaisu meillä. Aikaisintaan tytön täytyy herätä hoitoon 7.45, yleensä herätellään 8 tienoilla.

Mua hieman ihmetyttää, että onkohan sitten muualla päin Suomea se tilanne, että päivähoidon henkilökunta on paljon valveutuneempaa vai puututaanko tällaisiin terveellisyys- ja ravintoasioihin jotenkin ylhäältä päin, koska kuten tuolla aiemmin kirjoitinkin, niin täällä päin tämä herkuttelu tuntuu olevan jopa ihan ongelma. Järjestään ihmisten kanssa jutellessa tulee sitä kommenttia, että saisivat syöttää vähemmän sokeripitoisia herkkuja hoitopaikoissa (päiväkodit, pph:t, ryhmikset, oman kokemuksen mukaan ehkä vähemmissä määrin päiväkodit). Meidän lapsen päivittäiset ruuat laitetaan hoitopaikassa lapuille ylös ja otetaan ne aina haettaessa mukaan (näin voidaan seurata, jos reagoi vahvasti johonkin, että onko mahdollisesti hoitopaikan ruuassa vika vai missä). Rupesin noita lappusia sitten seuraamaan ja kyllä, yhden viikon aikana oli mm. mehujää, keksejä, lättyjä ja hilloa välipalaksi. Ja lättyjäkin tuolle alle 3v:lle oli ollut 5kpl! Ei siis tosiaankaan mitään rajoitusta noissa määrissä. Ja mua myös on ihmetyttänyt tällainen pieni asia, että aamupuuroon laitetaan hilloa, ihan siis kaupan hillopurkista mansikkahilloa (tai muuta makua). Kotona puuroon menee aina hedelmä- tai marjasosetta (Pilttiä tms.) ja ihan jo tuokin reilu ruokalusikallinen sokerista hilloa joka aamu tuntuu kummalliselta. Hammashoitaja oli nuputtanut tytön riisimaidon juomisestakin, että se pilaa hampaat, niin voin vain kuvitella, mitä tuumaisi joka-aamuisesta hillosta Mutta tosiaan, kuten ylempänä kirjoitinkin, satunnaiset herkuttelut ei haittaa yhtään mitään, se kuuluu elämään. Ja leipomiset ja juhlanvietot toki myös. Sitä vain ihmettelen, että näille alle 3-vuotiaillekin tulee ravintokeskuksesta jäätelöä, lättyjä (hillon/jäätelön/kermavaahdon kera), mehujäitä ym. välipalaksi. Ja tosiaan - välipala on sitten pelkkä jäätelö ja mehu, ei tosiaankaan mitään hedelmiä tai leipää ennen jäätelöä. Pillimehut retkellä mäkin ymmärrän, käytännöllistä ja helppoa, mutta mitäs jos niitä retkiä (lähileikkipuistoon) tehdään parikin kertaa viikossa, joka kerta mukaan keksiä naposteltavaksi ja tämäkin siis ennen lounasta aamupalan ja lounaan välissä ns. "turhana" herkutteluna.

Meidän tytön hoitopaikassa (ja ilmeisesti aikalailla monissa muissakin hoitopaikoissa täällä paikkakunnalla) on usein noita herkkuja tarjolla lapsille. Siis ihan siinä määrin, että hammashoitajat ovat kierrelleet eri päiväkodeissa ja muissa hoitopaikoissa kertomassa siitä, miksei hammasterveyden kannalta ole hyvä syödä jatkuvasti jotakin sokeripitoisia herkkuja. Satunnaiset herkuttelut ei haittaisi, mutta jos joka viikko on 1-3 päivänä jotakin herkkua tarjolla tai normaali ravintokeskuksesta tuleva välipala on jäätelö/mehujää, niin eihän se enää normaaliin herkutteluun omasta mielestäni mene. Synttäreitä tytön ryhmäperhepäivähoitopaikassa (lapsia 1-5v.) juhlitaan nimenomaan herkuilla ja sitä varten meidän allergiselle lapselle piti viedä omat keksit, että on sitten tarjottavaa, kun muut saavat tavallisia keksejä. Myös erilaisille retkille otetaan evääksi keksiä, pillimehua jne. Ja kesällä janojuoma oli mehu, eli ulkona oli mehua kannussa ja sitä lapset kävivät juomassa pitkin päivää. Toki hellesäällä täytyy nesteensaanti tarjota, mutta eikö se vesi pitäisi kuitenkin olla ensisijainen janojuoma, eikä sokeroitu mehu. Kai siis tässäkin lienee ihan paikkakuntakohtaisia eroja, koska täällä päin asuvilta olen kuullut tuota herkuttelun ihmettelyä useamminkin. Meidän hoitopaikassa ei järjestetä vanhempainiltoja, joten asia on siinä mielessä hankala ottaa yhteisesti puheeksi. Toistaiseksi oma lapsi on välttynyt monilta herkuilta allergioidensa takia ja siksi, että ollaan pyydetty antamaan vaikka rusinoita, jos muut saavat karkkia. Kaikki erityistilanteet kuten joululeipomiset, vappujuhlat, pääsiäisen vietot jne. on asia erikseen, mutta sitä en ymmärrä, että tavallinen arkipäivän välipala voi hoidossa olla jäätelö.

Meidän lapsi nukkui ihan alusta asti omassa huoneessaan, ei ole koskaan nukkunut meidän vanhempien makuuhuoneessa. Syynä tähän oli nimenomaan se, että miehen kanssa kummatkin ollaan äärimmäisen herkkäunisia ja koska miehen piti herätä töihin todella aikaisin, välillä aamuyöstä, olisi ollut ihan mahdotonta, jos vauvan ääntelyt olisi vielä herättäneet monta kertaa yössä. Meillä tämä ratkaisu toimi hyvin ja en kokenut yösyöttöjen olevan sen raskaampia, vaikka lapsi omassa huoneessa olikin. Meillä huoneiden välissä on kylppäri ja käytävä, joten ihan vierekkäin eivät ole, mutta pieni asunto ja heräämisen kyllä kuuli. Itseasiassa meillä yösyöttöjä on ollut reilu 2-vuotiaaksi asti ja edelleenkin vajaa 3v:nä joutuu välillä turvautumaan veteen/maitoon, jos lasta ei saa millään rauhoittumaan. On ollut aina kova heräilemään ja pikkuvauva-aikaan valvotti paljon. Silloinkin oma huone auttoi, kun tavallista uniähinää ei tarvinnut kuunnella sen kaiken muun huudon lisäksi, eli edes jonkun verran sai rauhallista unta sekä vanhemmat että lapsi.

Meilläkin tulee lapsille väh. 4 vuoden ikäero, jos toinen joskus on tullakseen. Itselläni on pikkusiskoon 3v. 8kk. ikäeroa ja se on ollut ihan minimi, mitä itse olen ajatellut omien lasten ikäeroksi. Meillä on siskoni kanssa ollut niin, että lapsina leikittiin paljon ja oltiin läheisiä, joskin riideltiinkin paljon, mutta sen laittaisin enemmänkin persoonaerojen kuin ikäeron piikkiin. Teini-iässä oltiin vähän etäisempiä, johtui taas enemmänkin luonne-eroista, mutta siskon täytettyä noin 16-17v. ollaan taas lähennytty ja nykyisin ollaan todella läheisiä ja riitelystä ei ole tietoakaan. Siskon kanssa ollaan monesti puhuttu, että meillä on jotenkin todella hyvä ikäero keskenämme. Kummallakin on ollut omat juttunsa ja omat kaveripiirinsä, silti on ollut paljon yhteistäkin ja nyt aikuisina ikäeroa ei huomaa ollenkaan. Itselleni yksi tärkeimmistä ja lähimmistä ihmisistä on 12v. vanhempi tätini, jonka kanssa ollaan varsinkin vanhempina lähennytty paljon. Ikäero ei haittaa ollenkaan. Miehellä on veljeensä 11 vuotta ikäeroa, veli on vanhempi. Heillä taas ei ole koskaan ollut läheisiä välejä ja tämäkin johtuu lähinnä luonne-eroista ja myös siitä, että miehen vanhempien erottua miehen veli muutti pois kotoa teini-ikäisenä, eli eivät juuri ole asuneet yhdessä, tai mies on ollut niin pieni, ettei muista sitä aikaa kunnolla. Meille läheisellä perheellä on kahden lapsen ikäero 6 vuotta ja jotenkin nyt, kun sitä on saanut parisen vuotta seurata vierestä, niin ikäero tuntuu tosi hyvältä. Näen siinä enemmän hyviä kuin huonoja puolia, enkä laittaisi ollenkaan pahakseni, jos meidänkin lapsilla olisi samanlainen ikäero. Tällä hetkellä ajattelen, että ideaali ikäero olisi noin 5-6 vuotta, vähintään 4,5v. Meidän lapsi on ollut aika vaativa, on paljon allergioita ja nukkumisongelmia, vieläkin vajaa 3v:nä valvottaa ja elämä ei sen suhteen ole oikein tasaantunut ja nyt vielä puskee uhmakin päälle. Haluaisin myös, että esikoinen olisi omatoimisempi, kun toinen lapsi olisi ajankohtainen. Eli pukisi, riisuisi, söisi itse, ei tarvitsisi rattaita, puhuisi paremmin ja olisi muutenkin isompi ja omatoimisempi. Ja saisi olla rauhassa pieni, päästäisiin allergioiden kanssa niskan päälle jne. Kyllähän näitä syitä löytyy, kun alkaa miettimään. Mietin asiaa myös sen kannalta, että olisi ihanaa olla kotona pienemmän kanssa, kun esikoinen menisi eskariin ja ekalle. Näin myös säästäisi päivähoitomaksuissa, kun olisi vain yksi lapsi kerrallaan maksettavana, meillä kun hoitomaksu on kuitenkin suhteellisen iso osa tuloista. Ja suurin syy on se, että me vanhemmat tarvitaan tässä välissä hengähdystaukoa ja ainakaan itse en jaksaisi toista valvottajaa ja allergista lasta tähän perään, kun ensimmäisen kanssakaan ei ole päästy vielä täysin ehjiin öihin ja oikein puusta pitkälle ruokavalion kanssa.

Meillä on Scooter 2.0:t vm. 2012 ja ollaan oltu todella, todella tyytyväisiä niihin. Ostettiin rattaat, kun lapsi oli 1v. 7kk. ja nyt vuotta myöhemmin ovat edelleen korvaamattomat. Istuinosa on tarpeeksi pitkä, että meidän 94cm. pitkä neiti mahtuu loistavasti nukkumaan unet rattaissa ja mahtuu istumaan vielä pitkään. Tarkoitus olisi reissata mm. ulkomailla kaupunkilomalla, niin rattaat on vielä ainakin ensi kesänä tarpeelliset. Kokoonsa nähden nuo rattaat on ketterät ja kevyet, enkä ole kaupunkikäytössä kaivannut kääntyviä/pieniä eturenkaita tai muutenkaan kapeampia tai ketterämpiä rattaita. Leikkipuisto/lenkkirattaina meillä on Emmaljungan Edget sport-rungolla ja ne on taas loistavat lenkkipoluille ja ollaan niihinkin oltu tosi tyytyväisiä. Vaikka Edgessä ratasosan pituus on 90cm. niin tuo meidän 94-senttinen mahtuu vielä niissäkin nukkumaan aivan hyvin ja nukkuukin kotona päikkärit mieluiten rattaissa.

Tyttö on nyt 2,5v. ja mitat 94cm. ja 14kg. Hieman oli nyt pituuskäyrä taittunut.

Meillä on käyttökokemusta talvihaalareista Lassiesta ja Lassietecista, Rasavilista ja Huppa-merkin haalarista. Huppa oli vauvamallia ja kokoa 62, käytössä 0-4kk:n iässä ja mahtui koko talven ihan hyvin, oli kätevän mallinen, ettei ihan vastasyntynyt 50-senttinenkään hukkunut haalariin aivan totaalisesti. Lassien vauvamalliston toppahaalari kokoa 80 oli käytössä 10kk-16kk:n iässä. Tyttö oli 76-84cm tuolla aikavälillä ja mahtui hyvin koko talven. Vastasi siis hyvin kokoaan, ei ollut erityisen reilu, leveä malli kuitenkin. Lassietecin haalari kokoa 92 (valmistetaan kokoon 98 asti eli lienee myös vauvamallistoa?) on ollut käytössä tämän talven, kun tyttö oli 2v-2v.4kk. Haalari on reilun kokoinen, loppusyksystä lapsi ei voinut vielä liikkua kunnolla muhkeassa haalarissa. Tyttö on ollut n. 90-91,5cm pitkä tänä aikana, kun haalari on ollut käytössä. Edelleen on haalarissa hyvin kasvunvaraa ja saattaa mahtua jopa ensi loppusyksystä päälle. Haalari on aika leveä, mutta vyötärökuminauha vähän asettelee haalaria istuvammaksi. Rasavil-toppahaalari koossa 86 jouduttiin ostaa, kun tuo Lassie oli tosi paksu ja iso loppusyksystä. Rasavil vastasi kokoaan ja on nyt jäänyt pieneksi hihoista ja lahkeista, mahtui alkutalven ihan hyvin, vaikka tyttö oli tosiaan 90cm pitkä. Ensi talveksi on Legotecin toppahaalari kokoa 110, kaupassa vastasi mitoiltaan Reiman 98- senttistä, mutta on kapeampi malli. Tuntuu hassulta hypätä 92-senttisestä 110:neen, mutta Legon 104- senttisessä haalarissa oli osa mitoista pienempiä kuin Reiman kokoa pienemmässä. Lapsi on luultavasti noin 100-102cm ensi talvena, mikäli kasvaa samalla käyrällä. Nytkin jo tuota Legon haalaria pystyisi käyttää, jos olisi pakkotilanne.

Mä olin näköjään kirjoittanut tänne viimeksi lähes vuosi sitten. Tyttö on nyt 2v. 4kk. ja vuoden takaiseen ei ole juuri muutosta tullut. Joitakin ruoka-aineita on saatu hyvin pienissä määrin sopimaan, mutta edelleen on viljaton ja maidoton ruokavalio, lihoistakin vapaassa käytössä on vain broiler ja kalkkuna, possu harvakseltaan pienissä määrin ja pieninä oireina. No tosin mitään strutsia tai kengurua ei olla kokeiltu, mutta peruslihat muuten on käyty tasaisesti läpi kuten nauta, hirvi, lammas, kala... Tyttö oli loppukesän ja syksyn kotona ja nyt noin 1,5kk. ollut taas hoidossa. Viime kesänä käytiin allergiapolilla, mutta todettiin vain, että tyttö kasvaa todella hienosti ja tuolloin jatkettiin rasvalisää ruuissa, juomana oli 2v.2kk. asti Nutrilon Pepti. Riisimaito sopii ja sitä suostui juomaan 2v. lähtien ja nyt on se ja vesi sekä välillä mehut juomana. Tyttö syö ihan ok:sti ja osaa itsekin syödä paremmin, mutta edelleen esim. leivät eivät maistu ollenkaan ja monien uusien ruokien kanssa (makuyhdistelmät, koostumus, ulkonäkö) on kranttu ja kestää tottua. Siitä syystä hoidossakin syö aika vähän varsinkin lounaalla, kun ei olekaan aina sitä tuttua kotiruokaa, johon on tottunut. Tyttö silti kasvaa tosi hyvin, pituus menee +1 käyrällä ja paino hieman 0-käyrän alapuolella. Rasvalisäkin on lopetettu 2v:nä. Edelleen silti odotan, että koska nämä allergiat menee ohi. Loppuvuodesta tehtiin vehnä- ja hapanmaitotuotealtistukset ja vehnään reagoi aikaisempaa voimakkaammin ja mm. kalasta tuli kamala parin viikon ihottuma kämmeniin, kun oli kosketuksessa loheen. Maito on edelleen myös epäsopiva ja tulee pienistä määristä oireita, lähinnä suolisto-oireita ja myös jonkun verran iho-oireita. Pahinta on, kun vatsa oireilee ja yöt valvotaan, kun saa jotakin epäsopivaa. Tästä syystä meidän melkein 2,5-vuotias ei edelleenkään nuku täysinäisiä öitä kuin max. 2 kertaa viikossa. Tytöllä on tällä hetkellä vapaasti käytössä peruna, bataatti, kesäkurpitsa, kukkakaali, parsakaali, ruusukaali, keräkaali, salaatti, tuorekurkku, maissi, riisi, viinirypäleet, broiler, kalkkuna, mango, persikka, päärynä, vadelma. Pieninä määrinä sopivat mansikka (keitetty), omena (keitetty), possu, soija (jogurtit, ruokakerma), kananmuna. Erityisen voimakkaasti reagoi mustikkaan, kalaan, banaaniin, maitoon ja viljoihin (vehnä, kaura, ruis, ohra).

Minulle on lapsena luettu Levolle lasken luojani... ja se oli jotenkin ahdistavan oloinen jo lapsena ja varsinkin nyt aikuisena, joten sitä en halunnut jatkaa omalla lapsella. Meillä on 2-vuotiaan kanssa lyhyt rukous iltaisin: Kiitos tästä päivästä, siunaa meitä huomenna. Amen. Kunhan lapsi tuosta vähän kasvaa ja ennen kaikkea alkaa puhumaan paremmin, niin sitten voisi ottaa jonkun vähän pidemmän iltarukouksen käyttöön. Tällä hetkellä lauletaan ennen nukkumaan menoa paljon, mm. Jumalan kämmenellä, Hyvä Jumala, kiitän kodista, Päivän leikit, askareet -lauluja. Kaikki enkelilaulut on tytön suosikkeja.

Tyttö on nyt 2v 2kk ja käytössä pääasiassa koko 92 (yläosat) ja alaosat puoliksi 86 ja 92. Kengänkoko on 23 justiinsa ja 24 kasvuvaralla, mutta 23 menee vielä tällä hetkellä. Tyttö oli 2v 91cm ja 13,0kg. Aika sopusuhtainen, pitkät kädet ja kai selkäkin, kun housut voi olla koon pienempiä kuin paidat.

Meillä on kesävaatteiden suhteen jotenkin ihan oma maailmansa, nimittäin tytölle mahtuu t-paidoista ja lyhythihaisista bodeista jopa 2 kokoa pienemmät päälle, kuin mitä pitkähihaisista on käytössä. Samoin on shortsien ja caprimittaisten housujen kanssa. Meidän tyttö on nyt n. 91-92cm. pitkä ja sopusuhtainen, painoa tasan 13kg. on aika hoikka vyötäröltä ja käsivarsista, mutta jalat taas on tukevammat, ettei ole mikään rimppakinttu. Viime kesänä reilu 1,5v:nä käytettiin t-paidoista kokoja 74-92 sekaisin, koska 74 ja 80-kokoiset oli hyviä leveydestä ja pituudesta, 86 js 92 taas hieman löysiä ja pitkähköjä. Shortseista ja hameista oli käytössä 74-86, 92 tippui päältä, jos vyöräröä ei saanut kiristettyä ja 74-80 oli just hyviä kapeudestaan, vaikka tyttö oli viime kesänä n. 86cm. pitkä! Eli käytössä oli samat kesävaatteet kaksi kesää! Nyt katsoin juuri kesävaatteita läpi ja ensi kesää tyttöä odottelee edelleen muutama 80-senttinen t-paita, koska selkäpituus ja leveys on vielä ihan hyvä, samoin 86- ja 92-senttisiä on vinot pinot, jotka varmasti mahtuvat kesän ajan. 98-senttiset on nyt tosi leveitä ja helma vähän pitkä, mutta kasvaahan tuo toki kesää kohti pituutta, että voi varmasti jo käyttää ja meneepä sitten vielä seuraavankin kesän. Muuten nyt pitkähihaisissa ja -lahkeisissa on käytössä 86/92. Eli meillä tosiaan kesävaatteita saa käyttää sen kaksi kesää, vaikka tyttö ei ole mistään pienimmästä päästä. Aeria, meille sanottiin 2v-neuvolassa, että yleensä lapset kasvavat kahden ja kolmen ikävuoden välissä eli nyt tulevana vuonna noin 7-10cm. pituutta lapsen kasvuvauhdista riippuen, eli reilun yhden vaatekoon verran.

Meillä on tuhottomat paljon vaatetta 2v tytöllä, on ainut lapsi. Saatuja (lainaksi tai käytettyjä omaksi) on enemmän kuin itse ostettuja. Lahjaksi saanut nyt käytössä olevista kork 15 vaatekappaletta. Vaatetta saadaan kolmesta paikasta lainaan, joten kun joka paikasta tulee pussillinen tai pari samoja kokoja, on noita vaatteita kertynyt tosi paljon. Itse tuleekin sen takia ostettua lähinnä tilanteen mukaan ja yleensä tarpeeseen ja esim. juhlavaatteiksi, paremmiksi vaatteiksi tai jos on jokin erityisen ihana, joka olisi pakko saada. Tyttö on kotihoidossa, jatkaa kohta päivähoidossa. Vaatteita kuluu väh. yksi kerta päivässä, ruokatahrojen, vaippafalskausten ym. takia tulee usein vaihdettua vaatteet kesken päivää. Pyykkiä pesen aika tarkasti, lapsen vaatteet erillään muusta pyykistä. Pesen myös väreittäin ja pesulämpötiloittain erikseen koneelliset, joten pyykkiä saa kerryttää välillä 2-3 viikkoa, että saa tietyn koneen, esim valkopyykit täyteen. Ja tässä ne määrät: 28 pitkähihaista bodya (lisäksi 9 lyhythihaista) 23 housut, farkut 15 sukkahousut ja puolipotkarit 10 legginssit 35 pitkähihaista paitaa (lisäksi 8t-paitaa) 20 mekkoa 7 hametta 4 haalaria 15 hupparia, neuletakkia, villapaitaa 7 yöpukua noin 20 sukkaparia Käytössä nyt koot 86-92. Mekkoja myös koossa 98. Lisäksi kaapissa on yksi hyllyllinen isompia vaatteita, joita ei vielä voi käyttää. Toisaalta tuosta määrästä, mikä nyt on käytössä, saisi laittaa varsinkin bodeista osan pois,kun alkavat olla pieniä. Housuja taas on nyt ihan ylitarjontaa, kun monissa on lahkeet niin pitkät, että hankala vielä käyttää. Mekkoja on kamala paine pitää arkisinkin, että tulee tuo määrä joskus pidettyä. Yöpuvut on ainoat, joita on sopivasti, saisi olla vähän lisää, koska yökkärit joutuu laittaa joka yön jälkeen pesuun, pissanhaju tarttuu yövaipasta niin kovasti vaatteisiin. Lainavaatteista ei tule käytettyä läheskään kaikkia, mieluiten sitä yleensä laittaa lahjaksi saatuja tai itse ostettuja ensisijaisesti, mutta varsinkin bodeja ja paitoja tulee pidettyä myös lainavaatteista.

Meilläkin oli iso kokoinen, lähinnä pitkä, vauva, nykyään jo taapero. Syntymämitat 3214g. ja 50cm. 1kk: 4300g. ja 54,4cm. 2kk: 5420g. ja 57,5cm. 3kk: 6530g. ja 60,2cm. 4kk: 7170g. ja 64cm. 5kk: 8035g. ja 66,5cm. 6kk: 8550g. ja 69,7cm. 8kk: 9650g. ja 73,5cm. 10kk: 10 540g. ja 76cm. 12kk: 10 700g. ja 79cm. Vauvaikäisenä oli pitkä ja alkuun painoakin tuli hyvin, pituus on mennyt 3-4kk:n iästä saakka +1-käyrällä ja paino alkuun plussalla, vuoden iässä oli painon suhde pituuteen nollakäyrällä. Tyttöä luultiin usein ikäistään vanhemmaksi ja varsinkin 8kk+ ikäisenä alkoi tulla ihmettelyä, että miten pitkä tyttö oikein on. Laitan tähän vielä taaperomitatkin, vaikkei vauva-aikaa enää olekaan. Samalla +1-käyrällä menee pituus edelleen, paino hieman miinuksella. Varovainen aikuisiän arviopituus on 176cm. 14kk: 11,07kg. ja 82cm. 1,5v: 11,9kg. ja 85,5cm. 2v. 13,0kg. ja 91,5cm.

Meillä 2-vuotiaan kanssa on vaihtelevan säännöllinen rytmi. Kun oli hoidossa, oli paljon tarkempi rytmi, mutta nyt on ollut taas 5kk. kotihoidossa, niin on enempi menty tytön luontaisen rytmin mukaan. Tyttö ei koskaan ole ollut aamuvirkku ja mieluummin menee illalla myöhemmin nukkumaan ja nukkuu aamulla pidempään. Tavanomaiset uniajat on suunnilleen niin, että herää aamulla klo 9-10 välillä (riippuu yleensä, miten on nukahtanut illalla, nukkuu aikalailla tasan 11,5-12h.) ja päiväunet nukkuu parhaiten 5h heräämisen jälkeen, yleensä 1,5-2h. Illalla menee sänkyyn klo 21 ja nukahtaa päiväunista, edellisyön unista ja päivän touhuista riippuen 5-90 minuutissa. Harvoin tarvitsee nukahtamisapua, yleensä nukahtaa yöunille omaan tahtiinsa. Tyttö on alusta asti nukkunut omassa huoneessaan ja osannut nukahtaa itse. Ruoka-aineallergiat sekoittaa välillä unirytmiä, jos joutuu paljon valvoa vatsavaivojen takia. Muutaman viikon päästä tyttö menee takaisin päivähoitoon ja sitten saa mukautua taas aikaisempaan rytmiin, herätys on klo 8 ja päiväunet klo 12 lähtien, yöunille varmaan nukahtaa hieman nykyistä aiemmin.